Kieli ja yhteiskuntaluokka 2020-luvun kielentutkimuksen kohteena
Organizers: Lotta Aarikka, Hanna Lappalainen (University of Eastern Finland)
Sosiolingvistiikassa keskeisimpinä sosiaalisina taustamuuttujina on totuttu pitämään ikää, sukupuolta ja sosiaaliryhmää (esim. Chambers 2009). Varhaisimmissa suomalaisissa tutkimuksissa tämä kolmikko olikin selvästi esillä (esim. Paunonen 1995 [1982]), mutta myöhemmin sosiaalinen tausta (yleensä ammatti tai koulutustaso), on jäänyt taustalle. Kun yhteiskunnallinen eriarvoisuus on 2000-luvulla lisääntynyt ja tuloerot kasvaneet, on yhteiskuntaluokkien välisiin eroihin kiinnitetty huomiota (esim. Erola 2010; Kantola & Kuusela 2019) ja niiden tutkimusta peräänkuulutettu myös sosiolingvistiikassa (Nuolijärvi 2010). Toistaiseksi sosiolingvististä luokkatutkimusta on tehty Suomessa vähän (ks. kuitenkin Haapamäki & Wikner 2022).
Työpajamme tavoitteena on keskustella kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välisestä suhteesta ja valottaa siihen liittyvää tutkimusta 2020-luvun Suomessa. Osa työpajan esitelmistä koostuu “Kielellinen variaatio, yhteiskuntaluokka ja eriarvoisuuden kokemukset Itä-Suomessa” (KIVELI) - hankkeessa tehdyn tutkimuksen esittelystä. Hankkeen tavoitteena on mm. kartoittaa kielenkäyttäjien käsityksiä kielen ja luokan suhteesta sekä tunnistaa kielellisiä ilmiöitä, joilla on yhteys kielenkäyttäjien yhteiskuntaluokkaan. Esitelmissä tarkastellaan esimerkiksi sitä, miten eri-ikäiset itäsuomalaiset haastateltavat kuvaavat hienomman tai paremman kielellistä esittämistä ja miten tilanteinen vaihtelu kytketään yhteiskunnalliseen asemaan.
Työpajassa on tilaa myös muille esitelmille, jotka käsittelevät tai sivuavat kieltä, yhteiskuntaluokkaa ja niiden välisiä suhteita. Esitelmät voivat koskettaa niin puhuttua kuin kirjoitettua kieltä, yhtä lailla kielenkäyttöä kuin sitä koskevia asenteita ja käsityksiä tai esimerkiksi tapoja, joilla luokasta puhutaan. Työpajamme tavoitteena onkin koota yhteen kielen ja yhteiskuntaluokan kysymyksistä kiinnostuneita tutkijoita, esitellä aiheeseen liittyviä tutkimustuloksia ja ideoida tulevaa tutkimusta. Kartoitamme myös osallistujien halukkuutta osallistua kielen ja yhteiskuntaluokan teemoja käsittelevään vertaisarvioituun julkaisuun.
äٱ&Բ;
Chambers, J. K. 2009: Sociolinguistic theory. Linguistic variation and its social significance. Oxford: Blackwell.
Erola, Jani (toim.) 2010: Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.
Haapamäki, Saara — Wikner, Sarah 2022: Uppfattningar om relationen mellan språk och klass i finlandssvenskan. — Puhe ja kieli 42 (2) s. 149-172.
Kantola, Anu — Kuusela, Hanna 2019: Huipputuloiset. Suomen rikkain promille. Tampere: Vastapaino.
Nuolijärvi, Pirkko 2010: Sosiolingvistin laboratorio ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. — Hanna Lappalainen, Marja-Leena Sorjonen & Maria Vilkuna (toim.), Kielellä on merkitystä. Näkökulmia kielipolitiikkaan s. 417-437. Helsinki: SKS.
Paunonen, Heikki 1995 [1982]: Suomen kieli Helsingissä. Huomioita Helsingin puhekielen historiallisesta taustasta ja nykyvariaatiosta. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos.
***
Kieli, yhteiskunta, sukupuoli ja seksuaalisuus
Organizers: Laura Hekanaho (University of Helsinki), Jarmo Harri Jantunen (Ģֱ), Pekka Posio (University of Helsinki), Sanni Surkka (University of Helsinki)
Sukupuoli ja seksuaalisuus nivoutuvat kieleen monella tapaa sekä yhteiskunnallisella että yksilötasolla. Sukupuolta ja omaa identiteettiä rakennetaan kielen avulla (Butler, 1999), ja samanaikaisesti ryhmäidentiteetit, käsitykset “meistä” ja “muista” muodostuvat diskurssissa (Bucholtz & Hall, 2010). Myös se, miten sukupuoli ja seksuaalisuus ymmärretään yhteiskunnallisella tasolla muotoutuu jatkuvan diskursiivisen neuvottelun tuloksena eri tavoin ajassa ja paikassa. Erityisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden ymmärtämisen myötä myös kielen, sukupuolen ja seksuaalisuuden yhtymäkohtia tarkasteleva tutkimus on yleistynyt ja monipuolistunut, ja tutkimusta tehdään monilla eri kielentutkimuksen alueilla (esim. Angouri 2021), esimerkiksi feministisen kielentutkimuksen ja queer-lingvistiikan saralla. Kutsumme työpajaan sukupuolta ja/tai seksuaalisuutta tarkastelevia esitelmiä kaikilta kielentutkimuksen aloilta.
Feministisen kielentutkimuksen perinteeseen on kuulunut sukupuoleen ja myöhemmin myös seksuaalisuuteen liittyvien kielellisten erojen ja eriarvoisuuksien sekä niiden taustalla vaikuttavien ideologioiden tarkastelu (ks. esim. Angouri, 2021, Bucholtz, 2014, Kramer, 2016). Intersektionaalisen feminismin (Crenshaw, 1989) vaikutuksesta on myös tunnistettu tarve tarkastella sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyviä kielellisiä eriarvoisuuksia suhteessa muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten ikään ja etnisyyteen (ks. Levon, 2015). Queer-lingvistiikka taas lähestyy sukupuolen ja seksuaalisuuden tutkimusta tarkoituksenaan paljastaa — ja haastaa — cis-heteronormatiivisia rakenteita (Jantunen & Surkka, 2022). Cis-heteronormatiivisuuden valta-asema näkyy esimerkiksi heteroseksuaalisuuden oletusarvoisuudessa sekä sukupuolen binäärisyyden ylläpitämiseen tähtäävissä käytänteissä (esim. Motschenbacher & Stegu, 2013). Ei-normatiivisuuden lisäksi monimerkityksellinen “queer” voi viitata myös marginalisoituihin sukupuoli- ja seksuaali-identiteetteihin. Etenkin homo- ja lesbo-tutkimuksella onkin vahvat suhteet queer-lingvistiikkaan (Jantunen & Surkka, 2022), mutta queerillä tutkimusotteella voidaan tarkastella myös normatiivisia sukupuolia ja seksuaalisuuksia (esim. Coates, 2013).
Kutsumme työpajaan esitelmiä, joissa pohditaan esimerkiksi sitä, millaisia sukupuolen ja seksuaalisuuden toisin tekemisen mahdollisuuksia kieli tarjoaa, ja miten sukupuoli ja seksuaalisuus nivoutuvat kieleen suhteessa muihin sosiaalisiin kategorioihin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin ja ilmiöihin. Kaikki kielen, sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden yhteyksiä tarkastelevat lähestymistavat ovat tervetulleita. Esitelmiä voi ehdottaa laajasti eri aiheista, esimerkiksi:
- feminististä kielentutkimusta ja/tai queer-lingvistiikkaa hyödyntävät teoreettiset ja empiiriset tutkimukset
- erilaiset menetelmälliset lähestymistavat kielen, sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden tutkimiseen (esim. korpuslingvistiikka, survey-tutkimus, etnografia, diskurssianalyysi)
- sukupuoli- ja/tai seksuaali-identiteettien rakentuminen kielellisesti
- sukupuoli- ja/tai seksuaaliryhmien representaatio yhteiskunnassa/diskurssissa
- kielen, sukupuolen ja/tai seksuaalisuuden tarkastelu yhteiskunnallisella tasolla
- muut sukupuoleen ja/tai seksuaalisuuteen keskittyvät kielitieteelliset tutkimukset
äٱ:
Angouri, J. (2021). Language, gender, and sexuality: sketching out the field. Teoksessa: Angouri, J. & Baxter, J. (toim.), The Routledge Handbook of Language, Gender, and Sexuality. Lontoo & New York: Routledge.
Bucholtz, M. & Hall, K. (2010). Locating Identity in Language. Teoksessa: Llamas, C. & Watt, D. J. L. (toim.), Language and Identities (pp. 18–28). Edinburgh University Press.
Bucholtz, M. (2014). The Feminist Foundations of Language, Gender, and Sexuality Research. Teoksessa: Ehrlich, S., Meyerhoff, M. & Holmes, J. (toim.), The Handbook of Language, Gender, and Sexuality (pp. 21–47). Chichester: Wiley-Blackwell.
Butler, Judith (1999). Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. Lontoo & New York: Routledge.
Coates, J. (2013). The discursive production of everyday heterosexualities. Discourse & Society, 24(5), 536-552.
Crenshaw, K. (1989). Demarginalizing the intersection of race and sex: a black feminist critique of antidiscrimination doctrine, feminist theory and antiracist politics. University of Chicago Legal Forum.
Jantunen, J. & Surkka, S. (2022). Homoslangista queer-fennistiikkaan. Queer-lingvistisen tutkimuksen historia, nykyisyys ja tulevaisuus. Virittäjä, 126(2).
Kramer, E. (2016). Feminist Linguistics and Linguistic Feminisms. Teoksessa: Lewin, E. & Silverstein, L. M. (toim.), Mapping Feminist Anthropology in the Twenty-First Century. New Brunswick, New Jersey: Rutgers University Press.
Levon, E. (2015). Integrating Intersectionality in Language, Gender, and Sexuality Research. Language and Linguistics Compass, (9)7, 295–308.
Motschenbacher, H. & Stegu, M. (2013. Queer linguistic approaches to discourse. Discourse & Society, 24(5), 519–535.
***
Kokonaiskuvaa kielitilannetta koskevista tutkimuksista ja selvityksistä
Organizers: Tiina Onikki-Rantajääskö (University of Helsinki), Mikko Laitinen (University of Eastern Finland)
Eri kielten käyttö yhteiskunnassa ja kielikäytänteet ovat sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että tutkimuksessa vilkkaan kiinnostuksen kohteena. Tässä työpajassa tuodaan yhteen tuoreita selvityksiä sekä tutkimus- ja kehityshankkeita ja tarkastellaan tulosten ja havaintojen kautta hahmottuvaa kokonaiskuvaa eri kielten käytöstä suomalaisessa yhteiskunnassa. Työpajan tarkoitus on saattaa tutkimusten ja selvitysten tuloksia ja tutkijoita vuoropuheluun ja selventää ymmärrystä erilaisista näkökulmista, joista kielitilannetta tarkastellaan.
Viime aikoina on valmistunut tai valmistumassa useita selvityksiä, joista osa on tehty valtiovallan tilauksesta: Valtioneuvoston Kansalliskielistrategiaan (2021) perustuvat Mikko Laitisen tutkimusryhmän VNTEAS-tutkimus ”Englanti Suomen kansalliskielten rinnalla” (2023) ja Tiina Onikki-Rantajääskön valmisteilla oleva suomen kielen selvityshenkilön raportti. Marinin hallituksen tiede- ja kulttuuriministeri tilasi Janne Saarikiveltä selvityksen kansalliskielten asemasta yliopistoissa ja tutkimuksessa (Saarikivi & Koskinen 2023). Korkeakoulujen kielitilannetta eri Pohjoismaissa on aiemmin kartoittanut DYLAN-hanke, jonka pojalta valmistuu keväällä 2024 Jenny Sylvinin väitöskirja keskittyen erityisesti Helsingin yliopistoon. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä annettuun Kielipoliittiseen ohjelmaan (2022) perustuu Vähemmistökielifoorumi, jota Kotuksessa koordinoi vähemmistökieliasioiden vastuuhenkilönä toimiva Lotta Jalava. Lisäksi Oma kieli ry on toteuttanut yhdessä Kantar Publicin kanssa Kansalliskielibarometrin 2023, joka pyrkii selvittämään suomalaisten mielipiteitä kansalliskielten asemasta ja englannin kielen lisääntyneestä käytöstä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kielikäytänteitä ja kielenopetusta koskevaan kehitystyöhön on kanavoitu julkista rahoitusta mm. Talent Boostiin kuuluvalle Kielibuusti-hankkeelle (2021–2024), jossa usean yliopiston ja korkeakoulun yhteistyönä kehitetään menetelmiä ja kootaan tietoa monikielisten työyhteisöjen, oppilaitosten ja kielenopetuksen tueksi, jotta nk. kansainvälisille osaajille tarjottaisiin mahdollisimman sujuvat ja tehokkaat väylät oppia kansalliskieliä. Käynnissä on myös lukuisia monikielisyyttä ja toisen kielen oppimista koskevia tutkimushankkeita. Salla Kurhilan johtamassa Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa tarkastellaan tietotyöyhteisöjä ja monikielisten työntekijöiden osallistumisen mahdollisuuksia kielellisesti vaativissa työtilanteissa. Nina Liljan Suomen Akatemian rahoittamassa GLO-LO -hankkeessa analysoidaan kielenkäyttöä monikielisen rakennusalan työtilanteissa. Tarvetta on myös niin kieliasenteiden tutkimukselle kuin kielikäsityksiä koskevien ja niitä kuvaavien käsitteiden perusteelliselle analyysille ja uudelleentulkinnallekin. Kieli-ideologioita tarkastellaan esimerkiksi Elizabeth Petersonin tutkimushankkeessa.
Työpajassa eri hankkeiden edustajat nostavat esiin keskeisimpiä tuloksiaan ja selostavat, minkälaisista näkökulmista kielitilannetta on heidän hankkeessaan lähestytty sekä minkälaisin menetelmin ja kysymyksenasetteluin tuloksiin on päädytty. Työpaja päättyy paneelikeskusteluun, jossa tuloksia suhteutetaan toisiinsa ja käydään vuoropuhelua tarvittavista yhteiskunnallisista toimista ja jatkotutkimuksesta.
****
Miten kielen omaksumisen tutkimus laajentaa käsitystämme kielestä?
Organizers: Laura Kanto (Ģֱ)
Kielen tutkimuksen ja kielitieteen yksi keskeisimmistä tavoitteista on lisätä ymmärrystämme kieli-ilmiöistä. Tutkimuksilla pyritään tarkastelemaan esimerkiksi sitä, mitä kieli ylipäätään on, miten se rakentuu, miten sitä käytetään ja mikä on kielen merkitys yksilölle, yhteisöille niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisesti. Kielitieteen tutkimuskentässä usein kuitenkin unohtuu yksi perustavanlaatuinen näkökulma kieleen, nimittäin kielen omaksumisen tutkimus. Kielitieteen ja toisaalta myös kielen omaksumisen tutkimuksilla on kyllä omat hyvin pitkät perinteet. Nämä tutkimukselliset lähestymistavat kieli-ilmiön tarkasteluun kuitenkin risteävät varsin harvoin.
Erilaisten kieli-ilmiöön liittyvien piirteiden tarkastelu ja kielikäsityksen pohdinta tutkimuksissa vaikuttaa vahvasti yleiseen käsitykseemme kielestä. Kielikäsityksellä puolestaan on vahva niin tutkimuksellinen kuin yhteiskunnallinenkin kytkös. Yleinen kielikäsitys vaikuttaa esimerkiksi siihen, mikä ylipäätään pidetään osana kieltä, miten kieltä tutkimusten näkökulmasta lähestytään ja miten kieleen ja sen erilaisiin piirteisiin yhteiskunnallisesti suhtaudutaan. Nämä kysymykset konkretisoituvat varsin vahvasti silloin, kun tarkastellaan lapsen kehittyvää kieltä ja miten vielä kehittyvän kielen piirteisiin suhtaudutaan ja pidetäänkö niitä osana kieltä lainkaan. Kieli alkaa syntymästä, kehittyy käytössä osaksi minuutta yksilön ja ympäröivän yhteisön jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämän vuoksi kieli-ilmiön tarkastelu erilaisista näkökulmista on tärkeää.
Mikali haluamme todellisuudessa ymmärtää kieli-ilmiön moninaisuutta ja löytää edes osittain vastauksia aiemmin esitettyihin kysymyksiin kieli-ilmiön piirteistä, on meidän tarpeen tarkastella myös sitä, mistä kieli meihin tulee, miten se meissä syntyy, kehittyy, miten se omaksutaan ja mitkä tekijät kielen kehitykseen vaikuttavat ja miten.
Tämän työpajan tavoitteena on tarkastella sitä, miten kielen omaksumisen tutkimus avartaa käsitystämme kielestä ja kieli-ilmiöstä. Työpajaan toivotaan esitelmiä, joissa tarkastellaan kielen omaksumisen piirteitä niin viitottujen kuin puhuttujenkin kielten omaksumisen näkökulmasta lasten kielen kehityksen eri vaiheissa. Erityisenä tavoitteena työpajaesityksissä on kielitieteen ja kielen omaksumisen tutkimuksen vuoropuhelun kautta tarkastella sitä, minkälaisia vastauksia ja uusia näkökulmia kielen omaksumisen tutkimus meille mahdollisesti antaa kieli-ilmiötä ja kielikäsitystä pohtiessamme.
***
Ukrainian refugees in new language environments and communities / Українські біженці в нових мовних середовищах та спільнотах
Organizers: Maria Frick (University of Oulu), Katarzyna Kärkkäinen (Ģֱ), Sanna Mustonen (Ģֱ), Anna Verschik (Tallinn University)
The workshop will bring together studies on the linguistic practices and attitudes of refugees from Ukraine and the changes that have taken place in them.
New types of language contact situations arise in the context of refugees as Ukrainians move to new language environments. In these new environments, decisions are also made on whether to invest in learning new or emerging languages. These decisions depend on the individuals, their life situations, and the opportunities offered by society. At the same time, however, some of the old language environments remain almost or completely unchanged from the individual's perspective, for example through technology and media (see e.g. Hippi 2020; Kapranov, Frick & Hippi, forthcoming).
Verschik (2010) has described Ukraine as "a fascinating case where two closely related languages - Russian and Ukrainian - have been in contact with each other over a long period of time under constantly changing sociolinguistic conditions". In recent years, Russia's war of aggression has been perhaps the greatest factor shaping these conditions. Statistically speaking, the linguistic effects of the war are the opposite of Russia's objectives: the Ukrainian national unity has grown stronger, the Russian language sphere has narrowed, and many former Russian speakers have made a complete or partial change of language to Ukrainian. Moreover, for many Ukrainians, the language that they designate as their mother tongue is not the one that is more widely used in everyday life (Kulyk 2023; Kapranov, Frick & Hippi, forthcoming).
At the individual level, the rapid changes in language attitudes and the consequent desire to change languages can be seen as a kind of learning challenge: while refugees have to adapt to a new country and its language environment, many also want to strengthen their own mother tongue skills and ensure that their descendants also acquire a strong command of Ukrainian. Attitudes to Russian vary: some have stopped using it even when communicating with Russians, while many others use Russian in everyday life, but disassociate themselves from it on an emotional level. Some Ukrainians, on the other hand, are attached to the Russian language as well. Attitudes to code-switching and surzhyk, the "mixed language" of Ukrainian and Russian, also vary. The majority of Ukrainians are already familiar with various multilingual practices in their country of origin, which may help to facilitate the introduction of new languages as part of individuals' multilingual repertoires.
We welcome proposals for presentations on the topic of the workshop. The languages of the workshop will be Finnish, English and Ukrainian.
References
Hippi, Kaarina (2020): Monikielisyyteen suhtautuminen kielielämänkertojen valossa. – Hippi, K., Lappalainen, H. & Nuolijärvi, P. (Eds): Suomalaisten kielellistä elämää: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.105 - 142.
Kapranov, Yan, Maria Frick & Kaarina Hippi (in prep.): Ukrainian in Finland.
Kulyk, Volodymyr (2023): Mova ta indentyčnist’ v Ukrajini na kinec’ 2022-go [Language and identity in Ukraine at the end of 2022]. Zbruč, 07.01.2023 (accessed on 10.08.2023).
Verschik, Anna (2010): Contacts of Russian in the Post-Soviet Space. Applied Linguistics Review 1 (2010): 85–128.
Марія Фрік, Катажина Керккяйнен, Санна Мустонен та Анна Верші
Воркшоп об'єднає дослідження мовних практик і установок біженців з України, а також їх зміни.
У контексті біженців виникають нові типи мовних контактних ситуацій, оскільки українці переїжджають до нового мовного середовища. В цьому новому середовищі також приймаються рішення про доцільність інвестування в навчання нової мови (чи декількох мов), залежно від особистих обставин, життєвих ситуацій та можливостей, які пропонує суспільство. Водночас деякі старі мовні середовища залишаються майже або повністю незмінними з позиції користувача, зокрема завдяки технологіям та медіа (див., наприклад, Hippi 2020; Kapranov, Frick & Hippi, готується до друку).
Вершік (2010) описала Україну як "захоплюючий випадок контакту двох близькоспоріднених мов - російської та української - протягом тривалого часу в постійно мінливих соціолінгвістичних умовах". В останні роки агресивна війна Росії стала одним із найбільших факторів, що впливають на ці умови. Згідно зі статистикою, мовні наслідки війни суперечать цілям Росії: зміцнення української національної єдності, звуження сфери використання російської мови та повний або частковий перехід на українську багатьма колишніми російськомовними громадянами України. Окрім того, мова, яку люди вважають рідною, не завжди є тією, яку вони найчастіше використовують у повсякденному житті (Кулик 2023; Kapranov, Frick & Hippi, готується до друку).
На індивідуальному рівні, швидкі зміни у ставленні до мови та, як наслідок, бажання змінити мову можуть бути розглянуті як особливий навчальний виклик. Біженцям доводиться адаптуватися до нової країни та її мовного середовища, одночасно багато з них прагне зміцнити свої навички володіння рідною мовою та переконатися, що їхні нащадки також добре володіють українською мовою. Ставлення до російської мови є різноманітним: деякі перестали нею користуватися навіть у спілкуванні з росіянами, інші використовують російську у повсякденному житті, але емоційно відсторонюються від неї. Однак, є українці, які залишаються прив'язаними до російської мови. Ставлення до перемикання мовних кодів та використання суржику також варіюється. Більшість українців уже знайомі з різними багатомовними практиками у своїй країні походження, що може сприяти швидкому освоєнню нових мов як частини їхнього багатомовного репертуару.
Ми вітаємо пропозиції для презентацій, присвячених тематиці воркшопу. Робочими мовами воркшопу будуть фінська, англійська та українська.
Джерела
Hippi, Kaarina (2020): Monikielisyyteen suhtautuminen kielielämänkertojen valossa. – Hippi, K., Lappalainen, H. & Nuolijärvi, P. (Eds): Suomalaisten kielellistä elämää: Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen satoa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.105 - 142.
Kapranov, Yan, Maria Frick & Kaarina Hippi (in prep.): Ukrainian in Finland.
Kulyk, Volodymyr (2023): Mova ta indentyčnist’ v Ukrajini na kinec’ 2022-go [Language and identity in Ukraine at the end of 2022]. Zbruč, 07.01.2023 (accessed on 10.08.2023).
Verschik, Anna (2010): Contacts of Russian in the Post-Soviet Space. Applied Linguistics Review 1 (2010): 85–128.
***
Writing – Past, Present, Future
Organizers: Bojana Damnjanović, Harri Kettunen, Lauri Marjamäki, Erika Sandman, Jenna Sorjonen (University of Helsinki)
The workshop is multilingual: the presentation slides are in English, the presentations are in Finnish and the discussion is in Finnish, Swedish and English.
Since Saussure, linguistics has raised spoken language as its primary object of study, and writing has received a secondary status as mere representation of speech – if not neglected entirely (Coulmas 2018). Despite this, writing as a technology has bearing on all aspects of the linguistic enterprise. As a tool, writing enables and influences the analysis of language. Transcription practices and many theoretical notions (e.g. phoneme, word, sentence), not to mention popular conceptions on language, are influenced by writing in subtle ways that are easily ignored. In addition, writing is an aspect of language, the object of investigation itself.
In recent decades, increasing interest in online language use and the multimodal nature of communication has sparked new discussions on the written modality of language and its interrelations with speech, sign language, gestures, and other resources of communication (Helasvuo et al. 2014, Sindoni 2014). Another call to reconsider our understanding of the relationship between language and writing has come from recent research on writing practices of multilingual communities and unstandardized language varieties (Lüpke 2020).
In this workshop, we aim to spur discussion on the role of writing in the past, present, and future of linguistics. In addition, we are interested in how the concept of writing itself has been understood in different times, and how the boundaries between writing and other communicative resources can be set and negotiated. Themes to be discussed include:
- What is writing – how has it been studied and understood in different scholarly traditions? How has writing influenced the methods and theories in linguistics?
- How is writing understood in state-of-the-art linguistics today? What is the relationship of writing with speech, sign, gestures and other communicative resources?
- What is the status of writing and literacy globally? How do ideas and practices of writing differ in the Global South? What can writing conventions of unstandardised languages tell us about writing, speakers’ linguistic awareness or the historical development of writing systems?
- How does writing influence processes of language change? Can writing even change language as a phenomenon, and how can we study this?
- How do writing and standardisation function as instruments of language making and policy? How does writing shape popular ideas about language?
- What can we learn about language by studying nonstandard spellings, translanguaging practices or writing practices in multilingual contexts?
- What is the impact of digitalisation on writing and its role in multimodal communication? What new resources of communication are brough about by digital platforms? How do phenomena like emojis, abbreviations, air quotes, etc. transcend the boundaries between written and spoken/signed modalities?
These topics link to several central fields of language studies in Finland (and beyond), including historical linguistics, language typology, descriptive field linguistics, interactional linguistics, and language policy. Our workshop invites linguists from different fields to discuss their work from the perspective of writing, the interaction between writing and other means of communication and the role of writing for the study of language.
ڱԳ
Coulmas, Florian 2018. Revisiting the ´tyranny of writing’. In Constanze Weth and Kasper Juffermans (eds.) The Tyranny of Writing. Ideologies of the Written World. London: Bloomsbury, 19–29.
Helasvuo, M. L., Johansson, M., & Tanskanen, S. K. (2014). Kieli verkossa: näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lüpke, Friederike 2020. The writing’s on the wall: spaces for language-independent and language-based literacies. International Journal of Multilingualism 17 (3): 382–403.
Sindoni, M. G. (2014). Spoken and written discourse in online interactions: A multimodal approach. Routledge.
***
Ylioppilaskoe ikkunana yhteiskunnan kieli-ideologioihin ja kielenrakennusprosesseihin
Organizers: Hanna Lantto (University of Turku), Sara Routarinne (University of Turku), Leena Kolehmainen (University of Helsinki), Maarit Berg (University of Helsinki), Anna Ristilä (University of Turku), Riikka Iso-Ahola (University of Helsinki), Saara Pietinen (University of Turku), Hanna Turta (University of Turku)
Tässä työpajassa käsitellään kieli-ideologioita ja -käsityksiä, jotka vaikuttavat Suomessa vallitsevan kielitilanteen taustalla. Analysoimme kevään 2022 ylioppilaskokelaiden pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden kirjoitustehtävän vastauksia (N= 27 141), joissa abiturientit esittävät näkemyksiä monikielisyydestä, vieraista kielistä, suomen kielestä ja suhteestaan muihin kieliin. Aineisto muodostaa koko Suomen kattavan ja kokonaisen ylioppilaskokelassukupolven laajuisen läpileikkauksen prosesseihin, joilla 2000-luvun alussa syntynyt, Internetin ja informaatioteknologian ympäröimänä kasvanut diginatiivien Z-sukupolvi (Seemiller & Grace 2016) rakentaa kieliä. Koulunsa päättävien nuorten aikuisten kielikäsitysten tutkiminen ennakoi Kansalliskielistrategian (Valtioneuvosto 2021) tavoitteiden mukaisesti tulevaisuuden kielitilannetta Suomessa.
Abiturienttien kieli-ideologioita ja kielikäsityksiä tarkastellaan työpajassa kielenrakennuksen viitekehyksessä (Krämer ym. 2022). Abiturienttien tekstit heijastelevat sitä, millaiset ideologiset prosessit suomalaisessa yhteiskunnassa rakentavat ja muovaavat eri kieliä kollektiiviskognitiivisina entiteetteinä arvottamalla niitä ja liittämällä niihin eri funktioita. Kieli-ideologisten prosessien hahmottaminen kielenrakentamisena korostaa kielenkäyttäjien, tässä hankkeessa abiturienttien, teksteihin muotoutuvia kieliprofiileja. Abiturienttien tekstit ovatkin tekstuaalisia performansseja, esityksiä, jotka kaiuttavat yhteiskunnassa laajalle levinneitä käsityksiä (Bauman 1975: 293, ks. myös Goffman 1959). Kokelaat esittävät teksteissään sellaisia ideologisia positioita sellaisin muotoiluin, joita arvioivat koetilanteeseen sopiviksi. Tekstuaalisina performansseina ylioppilastekstit ilmentävät abeille välittyneitä yhteiskunnan yleisiä arvostuksia ja tekevät näkyviksi niitä kieli-ideologioita, joiden ohjaamina kieliä vertaillaan ja arvotetaan ja joiden takana vaikuttavat myös globaalit trendit. Tutkimme kielenrakennusprosesseja tietokoneavusteisen diskurssianalyysin metodein (mm. Lehto 2018, Jantunen 2018), jotka mahdollistavat määrällisten ja laadullisten näkökulmien yhdistämisen.
Työpaja perustuu Emil Aaltosen säätiön rahoittamaan projektiin Z-sukupolven kieli-ideologiat: kielenrakennus tekstuaalisena performarssina. Esitelmissä käsitellään esimerkiksi uusien korpuslingvististen metodien kuten Text Re-use blastin käyttöä tekstiaineistossa, abiturienttien näkemyksiä suomalaisista vähemmistökielistä, äidinkielen ja äidinkielisyyden käsitteitä ja suomalaisissa kouluissa opetettavia kieliä koskevia kielenrakennusprosesseja. Työpajaan sisältyy myös Liisa-Maria Lehdon kommenttipuheenvuoro.
äٱ
Bauman, R. (1975). Verbal art as performance 1. American anthropologist, 77(2), 290-311.
Goffman, E. (1959). Presentation of self in everyday life. New York: Anchor Books.
Jantunen, J. (2018). Korpusavusteinen diskurssintutkimus (CADS): analyysiesimerkki homouden ja heterouden digitaalisista diskursseista. AFinLA-teema, (11), 20-44.
Krämer, P., Vogl, U., & Kolehmainen, L. (2022). What is “Language Making”? International Journal of the Sociology of Language, 2022 (274), 1-27.
Lehto, L. M. (2018). Korpusavusteinen diskurssianalyysi japaninsuomalaisten kielipuheesta. Väitöskirja. Oulun yliopisto.
Seemiller, C. & Grace, M. (2016). Generation Z goes to college. John Wiley & Sons.
Valtioneuvosto (2021). Kansalliskielistrategia.
