The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS): Developmental Psychological Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan (TRAILS)

The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development has continued with a new data collection phase called TRAILS, funded by the Research Council of Finland. In this phase, the JYLS participants were around 60 years of age, that is, approaching late adulthood. The aim of TRAILS is to examine the underlying factors and mechanisms that predict mental well-being, with a particular focus on retirement or the anticipation of retirement, possible continued working, possible grandparenthood, health and leisure activities, and the relation of all these to well-being. The role of personality, early development, and societal demands in these contexts are also being examined.

Project duration

1.1.1968 - 31.12.2050

Core fields of research

Physical activity, health and wellbeing

Research areas

Physical activity, wellbeing and behaviour change across the life-span

Faculty

Faculty of Sport and Health Sciences

Funding

Research Council of Finland

TRAILS project is funded by the Research Council of Finland (2019-2023, decision number 323541).

Project description

The TRAILS study, for which new research data on people around age 60 has been gathered, is a continuation of the the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), which started in 1968 at the Department of Psychology, Ģ��ֱ��.

This new study phase, under the title TRAILS, is funded by the Research Council of Finland and examines the factors and mechanisms that predict mental well-being at around age 61, when people are approaching late adulthood. The research themes include the associations of life transitions, such as retirement or the anticipation of retirement, grandparenthood, health concerns, and changing leisure activities, with well-being, along with the role of personality, early development, and societal demands in these associations. The TRAILS study is being carried out at the Gerontology Research Centre in the Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��.

The new TRAILS data collected during 2020-2021 is expected to increase knowledge on well-being at the threshold of late adulthood and on the underlying developmental paths as well as the individual's own role in this context. The study will increase knowledge on the risk factors accumulating during the life span that could jeopardise the success of the transition to late adulthood at around age 60, and hence help in developing ways to address these risk factors and contribute to favourable development during late adulthood. The TRAILS study will also examine the positive factors linked to well-being and possibly also to the experience of late adulthood as a psychologically satisfying phase of life. This, in turn, may lead to more positive attitudes towards older adults in work and other environments.

More information about TRAILS and JYLS

The JYLS study is an internationally unique longitudinal study that has produced significant research data on the life phases and development of Finns born in 1959. The JYLS participants were 8 years old when the study was initiated, since when they have been followed at the ages of 14, 20, 27, 36, 42 and 50. TRAILS is a follow-up study of the original JYLS participants, who are now around age 60.

The JYLS study was initiated in 1968 by Professor Lea Pulkkinen at the Department of Psychology, Ģ��ֱ��. Professor Pulkkinen was the principal investigator of the JYLS until 2012. The JYLS is one of three major longitudinal studies included in the Human Development and Its Risk Factors Programme at the Department of Psychology, which was nominated a Centre of Excellence during the years 1997-1999 and 2000-2005. TRAILS is led by Dr Katja Kokko. Katja Kokko has been actively involved in the JYLS study since 1995 and its principal investigator since 2013. Postdoctoral researcher Milla Saajanaho has been responsible for coordinating the TRAILS data collection.

The study is scientifically significant due to its long follow-up time and high-quality data collections. The strength of longitudinal research lies in the repetition of the chosen research methods and measurements, which allows the formulation of unique research questions related to developmental continuity and change. It is also important in this latest study phase to examine key issues relevant in the participants’ current life phase. For this purpose, new data collection methods have been incorporated into the research protocol.

Information on human development with longitudinal study design

Gaining knowledge on human development from childhood to middle age and further into late adulthood is a multiphasic and multidirectional process made possible by frequently and extensively following the same individuals. Follow-up studies of the same individuals over several decades yield unique information on the continuity of human development and related factors. Thus, longitudinal research enables the phases of development and the experiences of people to be explored during their life course.

Model of emotional and behavioural regulation

The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), initiated by Professor Lea Pulkkinen, began as a study of interindividual differences in socioemotional behaviour. The framework of the study was a two-dimensional model of emotional and behavioural regulation, first presented in Pulkkinen’s doctoral dissertation (Pitkänen, 1969). Since then, the framework has been presented in several publications (e.g., Pulkkinen, 1982, 1994, 2006, 2017; Pulkkinen, Feldt, & Kokko, 2005) and has provided a basis for studying the developmental paths of the original study participants. The model posits that people are able to cognitively regulate their emotional behaviour, which may be either socially active or suppressed, and that interindividual differences in emotional and behavioural regulation are evident already in childhood. The differences are not categorical; instead, the model describes the variability of behavioural differences between individuals.

Strong emotion regulation combined with socially active behaviour (type B) increases the likelihood of socially responsible and constructive behaviour. In turn, people who effectively regulate their emotions but are socially withdrawn (type C), are likely to either avoid getting involved in matters that strong emotional impact on them or adapt to the situation by suppressing their behaviour. Weak emotion regulation combined with socially active behaviour (type A) increases the likelihood of aggressive behaviour, while weak emotion regulation combined with social withdrawal (type D) increases the experience of anxiety and powerlessness. Type A in its extreme form is parallel to socially active problem behaviour, and has largely been described in the literature in the field. Type D, in turn, corresponds to socially suppressed problem behaviour. Thus, weak emotion regulation characterises types A and D, and socially adaptive behaviour characterises types B and C.

Previous results of the JYLS study

The results of the JYLS study (more information on the publications can be found here) on interindividual differences in children’s social behaviour (Pitkänen, 1969) accorded with the model of emotional and behavioural regulation (Figure 1) and prompted a follow-up study of the same individuals to ascertain whether the observed differences in children’s behaviour were predictive of their future development. The follow-up study, continuing into the participants’ early middle age, explored the following areas and their interaction: personality development, well-being, education and work careers, family life, health behaviour and health status, and social adjustment. The study has partially been framed by the model of emotional and behavioural regulation (Pulkkinen, 2006; Pulkkinen, Feldt, & Kokko, 2005) and by other frameworks, depending on the issues of interest. The results have revealed developmental continuity and the accumulative role of self-regulation in individuals’ social and psychological functioning.

The results of the JYLS study show, first, that individual differences in behaviour, which have been examined from, for example, the perspective of the above-mentioned model of emotional and behavioural regulation, as well as personality traits, are relatively stable over the life span (M.-L. Kinnunen et al., 2012; Kokko, Rantanen, & Pulkkinen, 2015; Pulkkinen, Kokko, & Rantanen, 2012; Rantanen et al., 2007). However, individual differences in personality explain functioning in many different areas of life, such as work and career (Syrén, Kokko, Pulkkinen, & Pehkonen, 2020; Viinikainen & Kokko, 2012; Viinikainen, Kokko, Pulkkinen, & Pehkonen, 2010), well-being at work (Mäkikangas et al., 2015), self-rated health ( M.-L. Kinnunen et al., 2012), parenting experiences (Rantanen et al., 2015), life goals (Hietalahti, Rantanen, & Kokko, 2016) and physical activity (Karvonen, Törmäkangas, Pulkkinen, & Kokko, 2020).

Second, continuity and accumulation have also been found in, for example, marital relationships (U.Kinnunen & Pulkkinen, 2003), work-family interaction (U. Kinnunen, Feldt, Geurts, & Pulkkinen, 2006; Rantanen, Pulkkinen, & U. Kinnunen, 2005), social functioning problems (Rönkä, U. Kinnunen, & Pulkkinen, 2001), social adaptation and exclusion (Pulkkinen, Lyyra, & Kokko, 2009; Savolainen, Mason, Lyyra, Pulkkinen, & Kokko, 2017), aggressiveness (Kokko & Pulkkinen, 2005), long-term unemployment (Kokko & Pulkkinen, 2000; Kokko 2006), alcohol consumption (Pitkänen, Kokko, Lyyra, & Pulkkinen, 2008; Pitkänen, Lyyra, & Pulkkinen, 2005), and the development of cardiovascular risk factors, i.e., metabolic syndrome (M-L. Kinnunen, Kokkonen, Kaprio, & Pulkkinen, 2005).

Third, the results of the JYLS study on positive development during the life span have been especially interesting. Developmental continuity has been observed, among others, in career orientation (Pulkkinen, Ohranen, & Tolvanen, 1999), the mediating effect of career in positive development (Pulkkinen, Feldt & Kokko, 2006), social functioning (Pulkkinen, Nygren, & Kokko, 2002), mental well-being ( Kekäläinen, Freund, Sipilä, & Kokko, 2019; Kokko & Feldt, 2018; Kokko, Korkalainen, Lyra, & Feldt, 2013; Kokko, Tolvanen, & Pulkkinen, 2013), positive attitude towards life (Feldt, Mäkikangas & Aunola, 2006), personality (Pulkkinen, Feldt, & Kokko, 2005), and identity development (Fadjukoff, Feldt, Kokko, & Pulkkinen, 2019; Fadjukoff, Pulkkinen, & Kokko, 2005; Fadjukoff & Pulkkinen, 2006).

Many of these findings on developmental continuity have been obtained in doctoral dissertations focused on media violence (Mustonen, 1997), male lifestyles (Perttula, 1998), social functioning (Rönkä, 1999), long-term unemployment (Kokko, 2001), emotion regulation (Kokkonen, 2001), adult attachment (Männikkö, 2001), parenting (Metsäpelto, 2003), aggression (Juujärvi, 2003), health (M.-L. Kinnunen, 2005), alcohol consumption (Pitkänen, 2006), identity development (Fadjukoff, 2007), work-family interaction (Rantanen, 2008), life events (Räikkönen, 2012), work career (Viinikainen, 2012), life values (Hietalahti, 2016) and leisure-time physical activity (Kekäläinen, 2019). In addition. JYLS data have been used in several master’s theses, which have also served as a basis for journal articles.

International comparisons have shown that the results on developmental continuity are contextually generalisable to Canada (Pulkkinen & Tremblay, 1992), the United States (Dubow, Huesmann, Boxer, Pulkkinen, Kokko, 2006; Kokko, Pulkkinen, Huesmann, Dubow, & Boxer, in press), and Sweden (Kokko, Bergman, & Pulkkinen, 2003).

Connections to other research projects in previous phases of the JYLS study

The JYLS has had links with several other research projects and networks over the years. Since the early 1990s, Professor Pulkkinen has participated in the ‘FinnTwin12’ longitudinal study on the social behaviour and development of twins (Kaprio, 2006; Rose, 2006). The principal investigator of FinnTwin12 has been Professor Richard Rose in the United States, and the second main researcher Professor Jaakko Kaprio in the Department of Public Health Science, University of Helsinki. The socioemotional development of twins and the genetic factors contributing to this have been studied in the framework of the model of emotional and behavioural regulation developed in relation to the JYLS (Vierikko, Pulkkinen, & Rose, 2006).

The results on socioemotional development have been applied in supporting child development in the MUKAVA project, initiated by the Parliament of Finland, in which a model of a defragmented school day was developed with funding provided by Sitra (the Finnish Innovation Fund).

This project led to cooperation with the Parliament of Finland's Committee for the Future, which invited Professor Pulkkinen to assess the impact of information technology on social capital, especially from the viewpoint of children and young people. This work produced the following publications: Pekonen, O., & Pulkkinen, L. (2002). Sosiaalinen pääoma ja tieto- ja viestintätekniikan kehitys. Esiselvitys. Tulevaisuusvaliokunta, Teknologian arviointeja 11. Eduskunnan kanslian julkaisu 5/2002. Helsinki: Edita Prima Oy; and Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (2003). Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka. Loppuraportti. Tulevaisuusvaliokunta. Teknologian arviointeja 14. Eduskunnan kanslian julkaisu 1/2003 Helsinki: Edita Prima Oy.

From 2003 to 2013, the JYLS was included in an international network comparing the results of longitudinal studies coordinated by the Center for the Analysis of Pathways from Childhood to Adulthood (CAPCA) at the University of Michigan. Around 20 known longitudinal studies from the USA, Canada, the UK, Sweden, and Finland (JYLS) were selected to participate in the network. The network’s main objective was to compare results on human development from childhood to adulthood across different research data and cultures. The JYLS study, represented by Katja Kokko and Lea Pulkkinen, included comparisons on the continuity of aggressive behaviour from childhood to middle age, anticipation of professional status in middle age, trends in alcohol consumption, and the timing of life events. Tuuli Pitkänen and Anna-Liisa Lyyra also participated in the JYLS analyses related to alcohol use and Eija Räikkönen in the analyses related to life events.

The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) was initiated by Professor Lea Pulkkinen in 1968 as her doctoral dissertation in the Department of Psychology at the Ģ��ֱ�� (Pitkänen, 1969; Pulkkinen, 2006, 2017). Lea Pulkkinen was the principal investigator of JYLS until 2012 since when, starting from the beginning of 2013, the principal investigator has been Katja Kokko. Led by Katja Kokko, the study relocated to the Gerontology Research Center in the Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��.

The original sample comprised 12 complete school classes (196 boys, 173 girls) drawn randomly from the schools of a medium-sized town in Central Finland. The participants, who were born in 1959, were about 8 years old at the time. The same individuals have since been followed up several times at ages 14, 20, 27, 36, 42 and 50 (Table 1). The most recent data collection was implemented in 2020-21, when the same participants were around age 60.

When the study participants were about 38 years old, those with children aged 8 to 13 were invited with their spouses and children (one or two school-aged children) to take part in a sub- study on children’s self-regulation (Pulkkinen, Savioja, Juujärvi, Kokkonen, & Metsäpelto, 2000).

The main data collection methods used with the school aged children were assessments of social behaviour with peer nomination and teacher ratings. Later, when the children had reached adulthood, a personal interview and questionnaires were used. When the participants were 42 and 50 years old, they participated in health examination and a series of medical laboratory examinations. Detailed information on the methods used can be found here. More information is also available on .

Analyses conducted up to the age of 50 indicate that the participation rate in the study has been high, with both childhood and adulthood data obtained for 95 % of the participants. Thereafter, follow-up data have been obtained at each study point for approximately 80 % of the original study sample. Comparisons with Statistics Finland's data on education, occupational status, family relations, and unemployment show that the study participants have been highly representative of the same age Finnish cohort (Pulkkinen, Fyrstén, U. Kinnunen, M.-L. Kinnunen, Pitkänen, & Kokko, 2003; Pulkkinen & Kokko, 2010).

The main funder of the JYLS study has been the Academy of Finland (1974, 1979, 1986-). Between 1997 and 2005, the JYLS was part of the Academy of Finland's Centre of Excellence in Human Development and its Risk Factors (2000-2005, decision number 44858). The study has also been funded by the Ģ��ֱ�� (especially 2000-2005), the Finnish Cultural Foundation (1986-1988), the Finnish Foundation for Alcohol Studies (1986-1987, 1996) and the Ministry of Social Affairs and Health (1981-1982, 1986-1987).

The JYLS data are archived in the Finnish Social Science Data Archive in Tampere, with all data that could potentially identify the participants deleted. Access to descriptions of the research methods and information on the terms of data access may be granted by registering with the Data Archive.

TRAILS is the latest follow-up study in the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS), using new data collected from participants now around age 60.

The TRAILS data collection started in February 2020, when eligible participants were sent study invitations with information about the study and a life situation questionnaire.

Health examinations and psychological interviews began in early March in the laboratory facilities of the Faculty of Sport and Health Sciences of the University of Jyvaskyla. Due to the official COVID-19 restrictions, the data collection was soon discontinued. After three weeks of making new plans, the psychological interviews were continued via a video conference program or telephone. The health examinations and face-to-face interviews were continued in June 2020. Due to the continuing COVID-19 pandemic, various safety precautions were employed, such as face masks.

The data collection was completed in June 2021.

The TRAILS data comprise:

A life situation questionnaire

The Life Situation Questionnaire, mailed as a hardcopy to all participants, included questions and measurements related to work, living conditions, family and other relationships, leisure activities, information technology, health and health behaviours, and personal opinions.

A psychological interview

At the beginning of the psychological interview, a life history calendar was completed. The participant's life events in several areas of life during the past ten years were marked in the calendar, (housing, intimate relationship, children and grandchildren, education, work, and specific life events). The interview continued with detailed questions about work, retirement, future expectations, family relationships, leisure activities, identity, and personal views on various issues. During the interview, the participants also filled in several questionnaires related to the themes covered in the interview.

Personality inventories

Participants’ personality traits were assessed with two comprehensive personality questionnaires (NEO-PI, KSP). In addition, their personal values were assessed using the Schwartz Value Survey.

Health examination

In the health examination, the participants’ health status and health behaviour, medication and functional ability were examined. The measurements included height, weight, waist and pelvic circumference, body composition (bioimpedance measurement), hand grip strength, and blood pressure. Basic blood count, fasting blood sugar, cholesterol levels, and c-reactive protein were determined from blood samples.

The health examination also included cognitive tests assessing memory, linguistic fluency, and executive functions.

Evaluation of daily movement

During the health examination, participants were asked if they were willing to wear an accelerometer for one week and at the same time keep an exercise diary. The accelerometer registered the amount and intensity of daily movement.

Persons involved in TRAILS data collection:

Anja Ahlgren, health examinations and blood samples

Johanna Ahola, psychological interview and physical activity monitoring

Maria Hämäläinen, phone contacts and psychological interviews

Markus Ilkka, psychological interviews

Tiia Kekäläinen, psychological interviews and physical activity monitoring

Katja Kokko, psychological interviews

Emmi Korhonen, psychological interviews

Hanna Lampinen, health examinations

Katja Lindeman, health examinations

Jarno Rautiainen, psychological interviews

Emmi Reinilä, psychological interviews

Milla Saajanaho, coordination of data collection, phone contacts

9.6.2023

Professor Lea Pulkkinen receives the Academy Award from the Finnish Academy of Science and Letters

In April, Professor Lea Pulkkinnen, the founder of the "The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS)" study, was awarded for her significant contributions as a pioneer in developmental psychology. The JYLS study has had a remarkable impact on development psychology research worldwide.

A large group of JYLS researchers from five decades gathered at the beginning of June to celebrate the prestigious award over cake and coffee. It was fascinating to hear stories and meet researchers who have participated in data collection and research at various stages of the JYLS study. Research Director Katja Kokko also shared information about the TRAILS study, which is the latest data collection phase of the JYLS study.

25.5.2023

Research news: Middle adulthood is a serene time

New publications based on the JYLS-/TRAILS study data show that overall mental well-being remains relatively stable from midlife to the beginning of late adulthood, between the ages of 42 and 61. Mental well-being can serve as individuals' resources to support and care for the well-being of others.

The new publications are parts of doctoral researcher Emmi Reinilä's thesis. Reinilä summarizes that happiness, life satisfaction, and social well-being of the study participants generally increased between the ages of 42 and 61. However, feelings of depression remained quite low throughout this period. Read more about the novel findings from the original publications (open access):

Reinilä, E., Saajanaho, M., Fadjukoff, P., Törmäkangas, T.*, & Kokko, K.* (2023). . Journal of Adult Development. (*Shared last authorship)

Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). . International Journal of Behavioral Development.

13.2.2023

Researchers of the TRAILS study participated the 'Gerontologia 2023' congress

Postdoctoral researcher Milla Saajanaho and doctoral researchers Emmi Reinilä and Johanna Ahola presented recent research findings based on the TRAILS/JYLS data at the national 'Gerontologia 2023'' congress in Tampere 8.-10.2.2023. Research themes included, for example, personality and life course, mental well-being and generativity, and health behaviors across midlife.

11.11.2022

A seminar for the TRAILS participants

On 11th of November 2022, we organized a seminar for the participants of TRAILS. Besides the participants, who have been involved in the JYLS study for over 50 years, TRAILS researchers, collaborators and research assistants were present at the seminar. Research director Katja Kokko with her colleagues presented the TRAILS study flow and latest results. Professor emerita Lea Pulkkinen, who started the JYLS study and was the principal investigator until 2013, told about the early years of the the study and of the significance of JYLS to both science and society

3.11.2022

Results of the TRAILS study presented at the 'Terveyspsykologian päivät'

Postdoctoral researcher Tiia Kekäläinen and doctoral students Emmi Reinilä and Johanna Ahola presented their resent results based on the TRAILS/JYLS data at the national 'Terveyspsykologian päivät'' in Helsinki 2.-3.11.2022. The themes covered in theur studies included e.g., personality, mental well-being and physical activity. 'Terveyspsykologian päivät' is organized by the Finnish Psychological Association in collaboration with the Finnish Institute for Health and Welfare.

5.10.2022

TRAILS researchers at the autumn scholl of the Gerontology Research Center

The TRAILS researchers participated in the autumn school of the Gerontology Research Center (GEREC) and meetin of the international steering group of GEREC in Jyväskylä in 4.-5.10.2022. POstdoctoral researcher Milla Saajanaho presented the TRAILS project, and doctoral students Emmi Reinilä and Johanna Ahola presented their research results based in the JYLS data in posters.

23.6.2022

TRAILS results presented at the 26th Nordic Congress of Gerontology

TRAILS researchers Katja Kokko, Johanna Ahola, Emmi Reinilä and Milla Saajanaho participated in the 26th Nordic Congress of Gerontology in Odense, Denmark 8.-10.6.2022. The latest results of the TRAILS study were presented at a symposium with the title 'Late Adulthood Transition around Age 60: Findings from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development'. The abstarct book with information on all the presentations is available online:

21.4.2022

Childhood socioemotional behavior predicts midlife health behaviors

A recent study by postdoctoral researcher Tiia Kekäläinen and colleagues, based on the JYLS data, indicates that childhood socioemotional behavior predicts midlife health behaviors. The research was published in 'Psychology and Health' and is available online:

Kekäläinen, T., Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L. & Kokko, K. 2022. Pathways from childhood socioemotional characteristics and cognitive skills to midlife health behaviours. Psychology & Health, 2/2022.

20.10.2021

TRAILS results presented at the SWEAH conference

TRAILS researcher Milla Saajanaho participated in the Swedish National Graduate School on Ageing and Health (SWEAH) Milestone conference in 19.-20.10. Saajanaho presented TRAILS results on the associations of life resources, future orientation and preparation for aging.

28.6.2021

Personality and physical activity during COVID-19 pandemic

Recent results from the new data collection of JYLS (i.e. the TRAILS study) indicate that personality is associated with the amount of physical activity during COVID-19 pandemic: those who are more open to new experiences reported more physical activity during the pandemic. The study, conducted by Tiia Kekäläinen and colleagues, has been published in 'Personality and Individual Differences'. The publication is available online:

Kekäläinen T., Sipilä S., Saajanaho M. & Kokko K. 2021. The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic. Personality and Individual Differences 182.

18.2.2020

New data collection of JYLS begins

New data collection for the 52-year long JYLS study is beginning! The new data collection is part pf the TRAILS study, led by Katja Kokko. Originally 8-year-old participants are now about 60-year-olds. Soon we will know, how is their life at around 60!

1.9.2019

A new phase of the JYLS study has began!

Katja Kokko has received a four-year project funding for the new phase of the JYLS study from the Academy of Finland, Research Council for Culture and Society (yrs. 2019-2023, 323541). The funding enables a new data collection for the JYLS participants, who now are about 60 years old.

The project is titled "Developmental Psychological Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan (TRAILS). The main research themes include studying the factors predicting and the mechanisms related to mental well-being at the late life transition at around age 60. Also the transitions related to this age phase and the societal demands related to the transitions is examined.

General information of the JYLS and TRAILS studies:

Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko). London: Routledge. Open access:

Kokko, K., Fadjukoff, P., Reinilä, E., Ahola, J., Kinnunen, M.-L., Kroger, J., Laakkonen, E. K., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Rantanen, T., Staudinger, U. M., Taipale, S., Törmäkangas, T., Kekäläinen, T., & Saajanaho, M. (2024). Developmental Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan (TRAILS) – latest data collection in a longitudinal JYLS study. Longitudinal and Life Course Studies, 1–31. doi: Open Access

International publications published during TRAILS project:

Ahola, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Kekäläinen, T. (2023). Child socioemotional behavior and adult temperament as predictors of physical activity and sedentary behavior in late adulthood. BMC Public Health, 23(1), 1179. doi: Open Access

Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2019). Associations of temperament and personality traits with frequency of physical activity in adulthood. Journal of Research in Personality. doi: Open Access.

Kekäläinen, T., Karvonen, J., Törmäkangas, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2022). Pathways from childhood socioemotional characteristics and cognitive skills to midlife health behaviours. Psychology & Health, 1-19. doi: Open Access

Kekäläinen T., Sipilä S., Saajanaho M. & Kokko K. (2021). The role of personality traits in leisure time physical activity during COVID-19 pandemic. Personality and Individual Differences, 182, 111080. doi: Open Access

Reinilä, E., Saajanaho, M., Fadjukoff, P., Törmäkangas, T., & Kokko, K. (2023). The development of generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood: A longitudinal study from age 42 to 61. Journal of Adult Development, 1-14. doi: Open Access

Reinilä, E., Kekäläinen, T., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). The structure of mental well-being and its relationship with generativity in middle adulthood and the beginning of late adulthood. International Journal of Behavioral Development, 01650254231165837. doi: Open Access

Reinilä, E., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2023). Longitudinal associations between emotional well-being and subjective health from middle adulthood to the beginning of late adulthood. Psychology and Health, Early online. doi: Open Access

International publications:

Aunola, K., Nurmi, J.-E., Onatsu-Arvilommi, T., & Pulkkinen, L. (1999). The role of parents´ self-esteem, mastery-orientation and social background in their parenting styles. Scandinavian Journal of Psychology, 40, 307-317. doi: 10.1111/1467-9450.404131

Dubow, E. F., Huesmann, L. R., Boxer, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2006). Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42, 937-949. doi: 10.1037/0012-1649.42.5.937

Duncan, G. J., Bergman, L., Duckworth, K., Kokko, K., Lyyra, A.-L., Metzger, M., Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207–234). New York: Russell Sage Foundation.

Eerola, M., & Helske, S. (2016). Statistical analysis of life history calendar data. Statistical Methods in Medical Research, 25, 571-597.

Fadjukoff, P., Feldt, T., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2019). Identity status change within personal style clusters: A longitudinal perspective from early adulthood to midlife. Identity: An International Journal of Theory and Research, 19, 1–17. doi: 10.1080/15283488.2019.1566066. Open access.

Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2007). Implications of timing of entering adulthood for identity achievement. Journal of Adolescent Research, 22, 504–530. (ref.) doi: 10.1177/0743558407305420

Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2010). Changing economic conditions and identity formation in adulthood. European Psychologist, 15, 293-303. doi: 10.1027/1016-9040/a000061

Fadjukoff, P., & Pulkkinen, L. (2006). Identity formation, personal control over development, and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. (pp. 265-285). Cambridge: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.019

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2005). Identity processes in adulthood: diverging domains. Identity: an International Journal of Theory and Research, 5, 1-20. doi: 10.1207/s1532706xid0501_1

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2016). Identity formation in adulthood: A longitudinal study from age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16, 8–23.

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2016). Parental identity and its relation to parenting and psychological functioning in middle age. Parenting: Science and Practice, 16, 87–107. doi: 10.1080/15295192.2016.1134989

Farrington, D. P., & Pulkkinen, L. (2009). Introduction: The unusualness and contribution of life span longitudinal studies of aggressive and criminal behavior. Aggressive Behavior, 35, 115-116. doi: 10.1002/ab.20299

Feldt, T., Kokko, K., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2005). The role of family background, school success, and career orientation in the development of sense of coherence. European Psychologist, 10, 298-308. doi: 10.1027/1016-9040.10.4.298

Feldt, T., Metsäpelto, R.-L., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2007). Sense of coherence and five-factor approach to personality: conceptual relationships. European Psychologist, 12, 165-172. doi: 10.1027/1016-9040.12.3.165

Feldt, T., Mäkikangas, A., & Aunola, K. (2006). Sense of coherence and optimism: A more positive approach to health. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 286-305). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.020

Helske, S., Steele, F., Kokko, K., Räikkönen, E., & Eerola, M. (2015). Partnership formation and dissolution over the life course: Applying sequence analysis and event history analysis in the study of recurrent events. Longitudinal and Life Course Studies, 6, 1–25.

Hietalahti, M., Rantanen, J., & Kokko, K. (2016). Do life goals mediate the link between personality traits and mental well-being? The Journal of Happiness & Well-Being, 4, 72–89.

Hietalahti, M., Tolvanen, A., & Kokko, K. (2015). Values and personal life investment in middle-age: Measures and relations. Journal of Adult Development, 22, 206–220. doi: 10.1007/s10804-015-9212-7

Hietalahti, M., Tolvanen, A., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2018). Relationships between personality traits and values in middle aged men and women. The Journal of Happiness and Well-Being, 6, 18–32. Retrieved February 5, 2018, from

Hurme, H. (2006). Grandparents as resource factors in the family. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 245-262). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.017

Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1995). Aggressive and non-prosocial behaviour as precursors of criminality. Studies on Crime and Crime Prevention, 4, 1, 6-21.

Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Problem behavior as a precursor of male criminality. Development and Psychopathology, 8, 443-455. doi: 10.1017/S0954579400007185

Jalonen, N., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). Job skill discretion and emotion control strategies as antecedents of recovery from work. European Journal of Work and Organizational Psychology, 24, 389–401. doi: 10.1080/1359432X.2014.914923

Juujärvi, P., Kaartinen, J., Laitinen, T., Vanninen, E., & Pulkkinen, L. (2006). Effects of physical provocations on heart rate reactivity and reactive aggression in children. Aggressive Behavior, 32, 99-109. doi: 10.1002/ab.20129

Juujärvi, P., Kaartinen, J., Vanninen, E., Laitinen, T., & Pulkkinen, L. (2006). Controlling of reactive aggression through cognitive evaluation of proactive aggression cues. Cognition & Emotion, 6, 759-784. doi: 10.1080/02699930500368022

Juujärvi, P., Kooistra, L., Kaartinen, J., & Pulkkinen, L. (2001). An aggression machine. V. Determinants in reactive aggression revisited. Aggressive Behavior, 27, 430-445. doi: 10.1002/ab.1028

Kekäläinen, T., Freund, A. M., Sipilä, S., & Kokko, K. (2019). Cross-sectional and longitudinal associations between leisure time physical activity, mental well-being and subjective health in middle adulthood. Applied Research in Quality of Life. Advance online publication. doi: 10.1007/s11482-019-09721-4 Open access.

Kekäläinen, T., & Kokko, K. (2018). Personality and computer use in midlife. In S. Taipale, T.-A. Wilska, and C. Gilleard (Eds.), Digital technologies and generational identity: ICT usage across the life course (pp. 183–200). London: Routledge.

Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2006). Association between long-term job strain and metabolic syndrome factor across sex and occupation. Journal of Individual Differences, 27, 151-161. doi: 10.1027/1614-0001.27.3.151

Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2008). Self-esteem: an antecedent or a consequence of social support and psychosomatic symptoms? Cross-lagged associations in adulthood. Journal of Research in Personality, 42, 333-347. doi: 10.1016/j.jrp.2007.06.004

Kinnunen, M.-L., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). Allostatic load of men and women in early middle age. Journal of Individual Differences, 26, 20-28. doi: 10.1027/1614-0001.26.1.20

Kinnunen, M.-L., Kokkonen, M., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). The associations of emotion regulation and dysregulation with the metabolic syndrome factor. Journal of Psychosomatic Research, 58, 513-521. doi: 10.1016/j.jpsychores.2005.02.004

Kinnunen, M.-L., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Kokko, K., Tolvanen, A., Kinnunen, U., Leppänen, E., & Pulkkinen, L. (2012). Personality profiles and health: Longitudinal evidence among Finnish adults. Scandinavian Journal of Psychology, 53, 512-522. doi: 10.1111/j.1467-9450.2012.00969.x

Kinnunen, M.-L., Pietiläinen, K., & Rissanen, A. (2006). Body size and overweight from birth to adulthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 95-107). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.008

Kinnunen, U., Feldt, T., Geurts, S., & Pulkkinen, L. (2006). Types of work-family interface: Well-being correlates of negative and positive spillover between work and family. Scandinavian Journal of Psychology, 47, 149-162. doi: 10.1111/j.1467-9450.2006.00502.x

Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (1998). Linking economic stress to marital quality among Finnish marital couples: Mediator effects. Journal of Family Issues, 19, 705-724. doi: 10.1177/019251398019006003

Kinnunen, U. & Pulkkinen, L. (2001). Linking job characteristics to parenting behavior via job-related affect. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.233-249). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.

Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2003). Childhood socioemotional characteristics as antecedents of marital stability and quality. European Psychologist, 8, 223-237. doi: 10.1027/1016-9040.8.4.223

Kinnunen, U., & Rantanen, J. (2006). Parental work and children’s behavior: The mediator roles of partner relationship and parenthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp.228-244). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.016

Kivimäki, M., Elovainio, M., Kokko, K., Pulkkinen, L., Kortteinen, M., & Tuomikoski, H. (2003). Hostility, unemployment and health status: testing three theoretical models. Social Science and Medicine, 56, 2139-2152. doi: 10.1016/S0277-9536(02)00219-8

Kivimäki, M., Kinnunen, M.-L., Pitkänen, T., Vahtera, J., Elovainio, M., & Pulkkinen, L. (2004). Contribution of early and adult factors to socioeconomic variation in blood pressure: Thirty-four-year follow-up study of school children. Psychosomatic Medicine, 66, 184-189. doi: 10.1097/01.PSY.0000126821.33005.6b

Kokko, K. (2005). Le rôle d’un faible contrôle des émotions et de la réussite scolaire dans le chômage de longue durée [translated from English into French]. L’orientation Scolaire et Professionnelle, 34, 337-352. doi: 10.4000/osp.645

Kokko, K. (2006). Unemployment and psychological distress, and education as a resource factor for employment. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 306-327). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.021

Kokko, K. (2007). Commentary: Aggressive behavior in a life span perspective. Supplement to International Journal of Behavioral Development, 31, 15–17.

Kokko, K. (2018). Adult development. In M. Bornstein (Ed.), The SAGE encyclopedia of lifespan human development (pp. 60–61). Thousand Oaks: SAGE Publications Ltd. doi: 10.4135/9781506307633.n28

Kokko, K., Bergman, L. R., & Pulkkinen, L. (2003). Child personality characteristics and selection into long-term unemployment in Finnish and Swedish longitudinal samples. International Journal of Behavioral Development, 27, 134-144. doi: 10.1080/01650250244000137

Kokko, K., & Feldt, T. (2018). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. International Journal of Behavioral Development, 42, 485–495. doi: 10.1177/0165025417739177

Kokko, K., Korkalainen, A., Lyyra, A-L., & Feldt, T. (2013) Structure and continuity of well-being in mid-adulthood: A longitudinal study. Journal of Happiness Studies, 14, 99-114. doi: 10.1007/s10902-011-9318-y

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1998). Unemployment and psychological distress: Mediator effects. Journal of Adult Development, 5, 205-217. doi: 10.1023/A:1021450208639

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: A cycle of maladaptation and some protective factors. Printed originally Developmental Psychology, 36, 463-472. doi: 10.1037/0012-1649.36.4.463. Reprinted in Prevention & Treatment, volume 3, article 32, posted December 1, 2000. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.332a. First commentary on the article by Kokko and Pulkkinen from Barling, J. titled A Response to Kokko and Pulkkinen’s “Aggression in Childhood and Long-Term Unemployment in Adulthood”. Prevention & Treatment, volume 3, article 33. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.333c. Second.commentary by Wright, B.R.E. Aggression and Unemployment, Mediation and Moderation. Prevention and Treatment, volume 3, article 34. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.334c. Third commentary by Pettit, G.S. Mechanisms in the Cycle of Maladaptation: The Life-Course Perspective. Preventation & Treatment, volume 3, article 35. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.335c

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Breaking the cycle of maladaptation. Prevention & Treatment, volume 3, article 36. (A response to commentaries on Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: a cycle of maladaptation and some protective factors.) doi: 10.1037/1522-3736.3.1.336r

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Stability of aggressive behavior from childhood to middle age in women and men. Aggressive Behavior, 31, 485-497. doi: 10.1002/ab.20063

Kokko, K., Pulkkinen, L., Huesmann, L. R., Dubow, E. F., & Boxer, P. (2009). Intensity of aggression in childhood as a predictor of different forms of adult aggression: A two country (Finland and United States) analysis. Journal of Research on Adolescence, 19, 9-34. doi: 10.1111/j.1532-7795.2009.00579.x

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Mesiäinen, P. (2009). Timing of parenthood in relation to other life transitions and adult social functioning. International Journal of Behavioral Development, 33, 356-365. doi: 10.1177/0165025409103873

Kokko, K., Pulkkinen, L., Mesiäinen, P., & Lyyra, A-L. (2008). Trajectories based on postcomprehensive and higher education: Their correlates and antecedents. Journal of Social Issues, 64, 59-76. doi: 10.1111/j.1540-4560.2008.00548.x

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Puustinen, M. (2000). Selection into long-term unemployment and its psychological consequences. International Journal of Behavioral Development, 24, 310-320. doi: 10.1080/01650250050118295

Kokko, K., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2015). Associations between mental well-being and personality from a life span perspective. In M. Blatny (Ed.), Personality and well-being across the life-span (pp. 134–159). New York: Palgrave Macmillan.

Kokko, K., Simonton, S., Dubow, E., Lansford, J. E., Olson, S. L., Huesmann, R., Boxer, P., Pulkkinen, L., Bates, J. E., Dodge, K. A., & Pettit, G. S. (2014). Country, sex, and parent occupational status: Moderators of the continuity of aggression from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 40, 552–567. doi: 10.1002/ab.21546

Kokko, K., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2013). Associations between personality traits and psychological well-being across time in middle adulthood. Journal of Research in Personality, 47, 748–756. doi: 10.1016/j.jrp.2013.07.002

Kokkonen, M., & Kinnunen, M.-L. (2006). Emotion regulation and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 197-208). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.014

Kokkonen, M., Kinnunen, T., & Pulkkinen, L. (2002). Direct and indirect effects of adolescent self control of emotions and behavioral expression on adult health outcomes. Psychology and Health, 17, 657-670. doi: 10.1080/08870440290025849

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1999). Emotion regulation strategies in relation to personality characteristics indicating low and high self-control of emotions. Personality and Individual Differences, 27, 913 932. doi: 10.1016/S0191-8869(99)00040-9

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Examination of the paths between personality, current mood, its evaluation, and emotion regulation. European Journal of Personality,15, 83-104. doi: 10.1002/per.397

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Extraversion and neuroticism as antecedents of emotion regulation and dysregulation in adulthood. European Journal of Personality, 15, 407-424. doi: 10.1002/per.425

Kokkonen, M., Pulkkinen, L., & Kinnunen, T. (2001). Low self-control of emotions as an antecedent of self-reported physical symptoms: A longitudinal perspective. European Psychologist, 6, 26-35. doi: 10.1027//1016-9040.6.1.26

Laursen, B., Pulkkinen, L., & Adams, R. (2002). The antecedents and correlates of agreeableness in adulthood. Developmental Psychology, 38, 591-603. doi: 10.1037/0012-1649.38.4.591

Lehto, J. E., Juujärvi, P., Kooistra, L., & Pulkkinen, L. (2003). Dimensions of executive functioning: evidence from children. British Journal of Developmental Psychology, 21, 59-80. doi: 10.1348/026151003321164627

Mattila, M., Wass, H., Söderlund, P., Fredriksson, S., Fadjukoff, P., & Kokko, K. (2011). Personality and turnout: Results from the Finnish longitudinal studies. Scandinavian Political Studies, 34, 287-306. doi: 10.1111/j.1467-9477.2011.00273.x

Metsäpelto, R L., & Juujärvi, P. (2005). Parental knowledge and family atmosphere in relation to children's socioemotional behavior. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 209-227). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.015

Metsäpelto, R.-L., & Pulkkinen, L. (2003). Personality traits and parenting: Neuroticism, Extraversion and openness to experience as discriminative factors. European Journal of Personality, 17, 59-78. doi: 10.1002/per.468

Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2005). The moderating effect of extraversion on the relation between self-reported and observed parenting. Journal of Applied Developmental Psychology, 26, 371-384. doi: 10.1016/j.appdev.2005.04.005

Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167-182.

Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Poikkeus, A.-M. (2001). A search for parenting style: A cross-situational analysis of parental behavior. Genetic, Social and General Psychology Monographs, 127, 169-192.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1992). Brutality of aggression in television programs. In F. Farabollini, & S. Parmigiani (Eds.), From conflict to cooperation: Multidisciplinary studies on aggression in animals and humans (p. 188). Universita Degli Studi di Siena.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Television violence: A development of a coding scheme. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 41, 168-189. doi: 10.1080/08838159709364399

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Personality and television use: some roots of media choices. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: Ģ��ֱ��.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Adults as viewers of media violence. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: Ģ��ֱ��.

Mäkikangas, A., Feldt, T., Kinnunen, U., Tolvanen, A., Kinnunen, M.-L., & Pulkkinen, L. (2006). The factor structure and factorial invariance of the 12-item General Health Questionnaire (GHQ-12) across time: Evidence from two community-based samples. Psychological Assessment, 18, 444-451. doi: 10.1037/1040-3590.18.4.444

Mäkikangas, A., Rantanen, J., Bakker, A. B., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). The circumplex model of occupational well-being: Its relation with personality. Journal for Person-Oriented Research, 1, 115–129. doi: 10.17505/jpor.2015.13

Männikkö, K., & Pulkkinen, L. (2001). Parenting and personality styles. A long-term longitudinal approach. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.179-195). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.

Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression. Appendices. Reports from the department of Psychology, Ģ��ֱ��

Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: I The intensity of aggressive defence aroused by aggressive offence. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 56-64. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00091.x

Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: II. Interindividual differences in the aggressive defence responses aroused by varying stimulus conditions. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 65-74. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00092.x

Pitkänen, L. (1973). An Aggression machine: III. The stability of aggressive and nonaggressive patterns of behaviour. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 75-77. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00093.x

Pitkänen, L. (1974). Från aggression mot konstruktivt beteende. Nordisk psykologi, 4, 300-310.

Pitkänen, L. (1974). Nonaggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, No. 159.

Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2008). A developmental approach to alcohol drinking behaviour in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction, 103 (Suppl. 1), 48-68. doi: 10.1111/j.1360-0443.2008.02176.x

Pitkänen, T., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction. 100, 652-661. Translated into Greek in Exartisis Scientific Journal on Addiction Issues, 8, 57-75. doi: 10.1111/j.1360-0443.2005.01053.x

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1976). Self-control as a prerequisite for constructive behaviour. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, 179.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1977). Effects of simulation programmes on the development of self control. In C.F.M. van Lieshout & D.J. Ingram (Eds.), Stimulation of social development in school (pp. 176-190). Amsterdam: Swets & Zeitlinger.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Self control as a prerequisite for constructive behavior. In S. Feshbach & A. Fraczek (Ed.), Aggression and behavior change: Biological and social processes (pp. 250-270). New York: Praeger.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). An aggression machine. IV: Concurrent and predictive validity over ten years. Scandinavian Journal of Psychology, 21, 275-281. doi: 10.1111/j.1467-9450.1980.tb00371.x

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The aggressive child. Nordisk Psykologi, 32, 161-163.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The child in the family. Nordisk Psykologi, 32, 147-157.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Concurrent and predictive validity of self-reported aggressiveness. Aggressive Behavior, 7, 97-110. doi: 10.1002/1098-2337(1981)7:2<97::AID-AB2480070203>3.0.CO;2-1

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Long term studies on the characteristics of aggressive and non-aggressive juveniles. In P. F. Brain & D. Benton (Eds.), Multidisciplinary approaches to aggression research (pp. 225–243). Amsterdam: Elsevier/North Holland Biomedical Press.

Pulkkinen, L. (1982). Continuity and discontinuity in personality development. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, No. 249.

Pulkkinen, L. (1982). Gender role differences in aggression. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, No. 248.

Pulkkinen, L. (1982). Rökning och alkoholbruk bland ungdomen -kontinuitet och möjligheter till prognos. Alkoholpolitik, 45, 120-127.

Pulkkinen, L. (1982). Self control and continuity from childhood to adolescence. In B. P. Baltes & O. G. Brim, Jr. (Eds.), Life span development and behavior (pp. 63-105). Vol. 4. New York: Academic Press.

Pulkkinen, L. (1982). The onset and continuity of smoking and drinking in adolescence. Acta Psychologica Fennica IX, 11-30.

Pulkkinen, L. (1982). Youth development and smoking and drinking. A Finnish 12-year longitudinal study. The International Society for the Study of Behavioural Development Newsletter, 2, 2-3.

Pulkkinen, L. (1983). Development of the ways of life. A longitudinal study from childhood to adolescence (pp. 39-50). Publications of the Finnish-Soviet Committee on Scientific-Technological Co-operation, No. 19.

Pulkkinen, L. (1983). The search for alternatives to aggression. In A. P. Goldstein & M. Segall (Eds.) Aggression in global perspective (pp. 104-144). New York: Pergamon Press.

Pulkkinen, L. (1983). Youthful smoking and drinking in a longitudinal perspective. Journal of Youth and Adolescence, 12, 253-283. doi: 10.1007/BF02088726

Pulkkinen, L. (1984). Longitudinal study on adolescent drinking in Finland. Conference Report. Unhealthful risk taking behaviors in adolescence (pp. 105-121). Stanford University.

Pulkkinen, L. (1984). The inhibition and control of aggression. Aggressive Behvior, 10, 221-225. doi: 10.1002/1098-2337(1984)10:3<221::AID-AB2480100306>3.0.CO;2-K

Pulkkinen, L. (1985). Continuità eterotipica dall'aggressività al fumo, al bere e al comportamento delinguenziale. In G. V. Caprara & P. Renzi (Eds.) L'aggressività umana (pp. 207-224). Roma: Bulzoni.

Pulkkinen, L. (1985). Continuity and discontinuity in personality development and the problem of age stages. In C. J. Brainers and V. F. Reyna (Eds.), Developmental psychology (pp. 427-437). Amsterdam: Elsevier/North Holland.

Pulkkinen, L. (1985). Longitjudnoe issledovanije orientatssii podrostkov na budustseje. Psihologitseskii Zurnal, 6, 144.

Pulkkinen, L. (1985). Sosial utvikling i hjem og fosterhjem: et perspektiv på en oekologisk overgang. In I. Boe (Ed.), Barn i miljoe. Oppvekst i en utviklingsoekologisk sammenheng (pp. 168-186). Lillehammer, Norge: Cappelen.

Pulkkinen, L. (1986). The role of impulse control in the development of antisocial and prosocial behavior. In D. Olweus, J. Block, & M. Radke Yarrow (eds.) Development of antisocial and prosocial behavior: Theories, research, and issues (pp. 149-175). New York: Academic Press.

Pulkkinen, L. (1987). An eighteen year longitudinal study of social development. In Proceedings of the IXth Biennial Meetings of the International Society for the Study of Behavioural Development (pp. 264-265). Tokyo: The Center of Developmental Education and Research.

Pulkkinen, L. (1987). Identitetens uppklarnande och kulturvärden. Nordisk Psykologi, 39, 186-202.

Pulkkinen, L. (1987). Longitudnoe issledovanie orientatsii na budushtshee u podrotskov. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 153-158). Moskva: Nauka.

Pulkkinen, L. (1987). Offensive and defensive aggression in humans: A longitudinal perspective. Aggressive Behavior, 13, 197-212. doi: 10.1002/1098-2337(1987)13:4<197::AID-AB2480130404>3.0.CO;2-E

Pulkkinen, L. (1987). Palenie i picie wsrod mlodziezy studium longitudinalne. Polskie Towarzystwo Psychologiczne. Przeglad Psychologiczny XXVIII, 645-666.

Pulkkinen, L. (1987). Stanovlenie obraza zizni s deltskogo junosskogo vozrasta. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 132-137). Moskva: Nauka.

Pulkkinen, L. (1987). Zukunftsorientierung bei Jugendlichen: Untersuchungen zur Multidimensionalität und Multidirektionalität der psychischen Entwicklung. Psychologie in Erziehung und Unterricht, 34, 20-32.

Pulkkinen, L. (1988). Aggressive and anxious children grow up. In L. Pulkkinen, & J. M. Raminez (Eds.), Aggression in children (pp. 71-84). Sevilla, Spain: Publicaciones de la Universidad de Sevilla.

Pulkkinen, L. (1988). A two dimensional model as a framework for interindividual differences in social behaviour. In D. H. Saklofske, & S. B. G. Eysenck (Eds.), Individual differences in children and adolescents: International perspectives (pp. 27-37). London: Hodder & Stoughton Educational.

Pulkkinen, L. (1988). Delinquent development: theoretical and empirical considerations. In M. Rutter (Ed.), The power of longitudinal data: Studies of risk and protective factors for psychosocial disorders (pp. 184-199). Cambridge: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L. (1989). Predictability of the length of educational routes and the development of career lines. Scandinavian Journal of Educational Research, 33, 203-214. doi: 10.1080/0031383890330303

Pulkkinen, L. (1989). Transition to adulthood. In M. A. Luszcz & T. Nettlebeck (Eds.), Psychological development: Perspectives across the life-span (pp. 321-333). Amsterdam: Elsevier, North-Holland Science Publishers.

Pulkkinen, L. (1990). Adult life-styles and their precursors in social behaviour of children and adolescents. European Journal of Personality, 4, 237-251. doi: 10.1002/per.2410040305

Pulkkinen, L. (1990). Home atmosphere and adolescent future orientation. European Journal of Psychology of Education, 5, 33-43. doi: 10.1007/BF03172767

Pulkkinen, L. (1990). Young adults health and its antecedents in evolving life-styles. In K. Hurrelmann, & F. Lösel (Eds.) Health hazards in adolescence (pp. 67-90). Berlin: de Gruyter.

Pulkkinen, L. (1991). Variable-oriented and person-oriented approaches to longitudinal research on aggression as an early risk factor of adult social behaviour. Ninth Biennial World Meeting. International Society for Research on Aggression. Banff, Alberta, Canada, June 12-17, 1990. Abstract. Aggressive Behavior, 17, 92-93.

Pulkkinen, L. (1992). Life-styles in personality development. European Journal of Personality, 6, 139-155. doi: 10.1002/per.2410060206

Pulkkinen, L. (1992). The path to adulthood for aggressively inclined girls. In K. Björkqvist, & P. Niemelä (Eds.), Of mice and women: Aspects of female aggression (pp. 113-121). New York: Academic Press.

Pulkkinen, L. (1993). Longitudinal approaches to adult lifestyles. Acta Psychologica Fennica XIII, 13-37.

Pulkkinen, L. (1995). Behavioral precursors to accidents and resulting physical impairment. Child Development, 66, 1660-1679. doi: 10.1111/j.1467-8624.1995.tb00957.x

Pulkkinen, L. (1995). Selbstkontrolle in der Kindheit und Persönlichkeitsstile im Erwachsenalter. In K. Pawlik (Ed.), Bericht über dem 39. Kongress der Deutschen Gesellschaft für Psychologie in Hamburg 1994 (pp. 127-142). Göttingen: Hogrefe-Verlag für Psychologie.

Pulkkinen, L. (1996). Coping with economic recession: A Finnish longitudinal study from the age of 8 through 36. International Journal of Psychology, 31, 327. (Abstract.)

Pulkkinen, L. (1996). Female and male personality styles: A typological and developmental analysis. Journal of Personality and Social Psychology, 70, 1288-1306. doi: 10.1037/0022-3514.70.6.1288

Pulkkinen, L. (1996). Impulse control in children. The Journal of Forensic Psychiatry, 7, 228-233. doi: 10.1080/09585189608415008

Pulkkinen, L. (1996). Proactive and reactive aggression in early adolescence as precursors to anti- and prosocial behavior in young adults. Aggressive Behavior, 22, 241-257. doi: 10.1002/(SICI)1098-2337(1996)22:4<241::AID-AB1>3.0.CO;2-O

Pulkkinen, L. (1998). Levels of longitudinal data differing in complexity and the study of continuity in personality characteristics. In R. B. Cairns, L. R. Bergman, & J. Kagan (Eds.), Methods and models for studying the individual (pp. 161-184). Beverly Hills: Sage.

Pulkkinen, L. (2001). Reveller or striver? How childhood self-control predicts adult social behavior? In A. C. Bohart & D. J. Stipek (Eds.), Constructive and Destructive Behavior: Implications for Family, School, and Society (pp. 167- 185). Washington DC: APA. doi: 10.1037/10433-008

Pulkkinen, L. (2005). Continuidades e descontinuidades no desenvolvimento positivo e no comportamento anti-social. In C. M. C. Vieira, A. M. Seixas, A. P. M. Matos, M. P. de Lima, M. M. Vilar, & M. Pinheiro (Eds.), Ensaios sobre o comportamento humano: Do dianóstico à intervenção. Contributos nacionais e internacionais (pp. 37-69). Coimbra, Portugal: Almedina.

Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä longitudinal study of personality and social development (JYLS). In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 29-55). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.004

Pulkkinen, L. (2009). Personality – a resource or risk for successful development. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 602-610. doi: 10.1111/j.1467-9450.2009.00774.x

Pulkkinen, L. (2011). Family factors in the development of antisocial behavior. In T. Bliesener, A. Beelman, & M. Stemmler (Eds.). Antisocial behavior and crime: Contributions of development and evaluation research to prevention and intervention (pp. 89-108). Göttingen, Germany: Hogrefe.

Pulkkinen, L. (2012). Ten pillars of good childhood. A Finnish perspective. Childhood Education, 88, 326-330.

Pulkkinen, L. (2012). The integrated schoolday: Improving the educational offering of schools in Finland. In C. Clouder, B. Heys, M. Matthes, & P. Sullivan (Eds.), Improving the quality of childhood in Europe 2012 (pp. 40-67). Brighton: ECSWE.

Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. In J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner, A. C. Petersen, & R. K. Silbereisen (Eds.). The development science of adolescence: History through autobiography (pp. 373-385). New York: Psychology Press.

Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko.) London: Routledge.

Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2005). Personality in young adulthood and functioning in middle age. In S. Willis, & M. Martin (Eds.). Middle adulthood: A lifespan perspective (pp. 99-141). Thousand Oaks: Sage.

Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2006). Adaptive behavior in childhood as an antecedent of psychological functioning in early middle age: Linkage via career orientation. Social Indicators Research, 77, 171-195. doi: 10.1007/s11205-005-5558-8

Pulkkinen, L., & Hurme, H. (1984). Aggression as a predictor of weak self control. In L. Pulkkinen, & P. Lyytinen (Eds.), Human action and personality (pp. 172-189). Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, No. 54.

Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). Low self-control as a precursor to crime and accidents in a Finnish longitudinal study. Criminal Behaviour and Mental Health, 5, 424-438.

Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J. (Eds.) (2006). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784

Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J., (2006). Summary and future directions. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 343-352). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.023

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2000). Identity development in adulthood: A longitudinal study. Journal of Research in Personality, 34, 445-470. doi: 10.1006/jrpe.2000.2296

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Foundational issues in longitudinal data collection. In B. Laursen, T. D. Little, & N. A. Card (Eds.), Handbook of developmental research methods (pp. 129–147). New York: The Guilford Press.

Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012). Paths from socioemotional behavior in middle childhood to personality in middle adulthood. Developmental Psychology, 48, 1283-1291. doi: 10.1037/a0027463

Pulkkinen, L., Kokkonen, M., & Mäkiaho, A. (1998). Positive affectivity, self-mastery, and a sense of failure as predictors of self-assessed health. European Psychologist, 3, 133-142. doi: 10.1027/1016-9040.3.2.113

Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2009). Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent, and adult-onset antisocial pathways: Follow-up from age 8 to 42. Aggressive Behavior, 35, 117–135. doi: 10.1002/ab.20297

Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2011). Is social capital a mediator between self-control and psychological and social functioning across 34 years. International Journal of Behavioral Development, 35, 475-481. doi: 10.1177/0165025411422993

Pulkkinen, L., Männikkö, K., & Nurmi, J.-E. (2000). Self-description and personality styles. In L. R. Bergman, R. B. Cairns, L.-G. Nilsson, & L. Nystedt (Eds.), Developmental science and the holistic approach (pp. 265-280). Mahwah: Erlbaum.

Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid thirties. In L. Pulkkinen & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: personality in the life course. (pp. 331-352). Cambridge: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L., Nygren, H., & Kokko, K. (2002). Successful development: Childhood antecedents of adaptive psychosocial functioning in adulthood. Journal of Adult Development, 9, 251-265. doi: 10.1023/A:1020234926608

Pulkkinen, L., Ohranen, M., & Tolvanen, A. (1999). Personality antecedents of career orientation and stability among women compared to men. Journal of Vocational Behavior, 54, 37-58. doi: 10.1006/jvbe.1998.1653

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1993). Continuities in aggressive behavior from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 19, 249-263. doi: 10.1002/1098-2337(1993)19:4<249::AID-AB2480190402>3.0.CO;2-I

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1994). A prospective study of the precursors to problem drinking in young adulthood. Journal of Studies on Alcohol, 55, 578-587.

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2010). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwarzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science. Vol. 2 (pp. 127-140). Hove: Psychology Press.

Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1994). Personal control over development, identity formation, and future orientation as components of life orientation: A developmental approach. Developmental Psychology, 30, 260-271. doi: 10.1037/0012-1649.30.2.260

Pulkkinen, L., & Tremblay, R. E. (1992). Patterns of boys' social adjustment in two cultures and at different ages: A longitudinal perspective. International Journal of Behavioural Development, 15, 527-553.

Pulkkinen, L., Virtanen, T., af Klinteberg, B., & Magnusson, D. (2000) Child behaviour and adult personality: Comparisons between criminality groups in Finland and Sweden. Criminal Behaviour and Mental Health, 10, 155-169. doi: 10.1002/cbm.354

Pulver, A., Allik, J., Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). A Big Five Personality Inventory in two non-Indo-European languages. European Journal of Personality, 9, 109-124. doi: 10.1002/per.2410090205

Puustinen, M., Kokkonen, M., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2004). Children’s help seeking and impulsivity. Learning and Individual Differences, 14, 231-246. doi: 10.1016/j.lindif.2004.04.001

Puustinen, M., Lyyra, A.-L., Metsäpelto, R., & Pulkkinen, L. (2008). Children's help seeking: The role of parenting. Learning and Instruction, 18, 160-171. doi: 10.1016/j.learninstruc.2007.02.001

Rantanen, J., Feldt, T., Hakanen, J. J., Kokko, K., Huhtala, M., Pulkkinen, L., & Schaufeli, W. (2015). Cross-national and longitudinal investigation of a short measure of workaholism. Industrial Health, 53, 113–123.

Rantanen, J., Kinnunen, U., Feldt, T., & Pulkkinen, L. (2008). The work-family conflict and psychological well-being: Stability and cross-lagged relations within one- and six-year follow-ups. Journal of Vocational Behavior, 73, 37-51. doi: 10.1016/j.jvb.2008.01.001

Rantanen, J., Kinnunen, U., Mauno, S., & Tillemann, K. (2011). Introducing theoretical approaches to work-life balance and testing a new typology among professionals. In S. Kaiser, M. J. Ringlstetter, M. Pina e Cunha, & D. R. Eikhof (Eds.), Creating balance? International perspectives on the work-life integration of professionals (pp. 27-42). Berlin/Heidelberg: Springer. doi: 10.1007/978-3-642-16199-5_2

Rantanen, J., Kinnunen, U., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Developmental trajectories of work-family conflict for Finnish workers in midlife. Journal of Occupational and Health Psychology, 17, 290-303. doi: 10.1037/a0028153

Rantanen, J., Pulkkinen, L., & Kinnunen, U. (2005). The Big Five personality dimensions, work-family conflict, and psychological distress: A longitudinal view. Journal of Individual Differences, 26, 155-166. doi: 10.1027/1614-0001.26.3.155

Rantanen, J., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2007). Long-term stability in the Big Five personality traits in adulthood. Scandinavian Journal of Psychology, 48, 511-518. doi: 10.1111/j.1467-9450.2007.00609.x

Rantanen, J., Tillemann, K., Metsäpelto, R.-L., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2015). Longitudinal study on reciprocity between personality traits and parenting stress. International Journal of Behavioral Development, 39, 65–76. doi: 10.1177/0165025414548776

Räikkönen, E., Kokko, K., Chen, M., & Pulkkinen, L. (2012). Patterns of adult roles, their antecedents and psychosocial wellbeing correlates among Finns born in 1959. Longitudinal and Life Course Studies, 3, 211-227.

Räikkönen, E., Kokko, K., & Rantanen, J. (2011). Timing of adult transitions: Antecedents and implications for psychological functioning. European Psychologist, 16, 314-323. doi: 10.1027/1016-9040/a000050

Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2000). The accumulation of problems of social functioning as a long-term process: women and men compared. International Journal of Behavioral Development, 24, 442-450. doi: 10.1080/016502500750037991

Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2001). Continuity in problems of social functioning in adulthood: a cumulative perspective. Journal of Adult Development, 8, 161-171. doi: 10.1023/A:1009590223686

Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2002). I met this wife of mine and things got onto a better track. Journal of Adolescence (Special Issue Personality and Personal Agency in Adolescence), 25, 47-63. doi: 10.1006/jado.2001.0448

Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2003). Turning points in adults’ lives: The effects of gender and the amount of choice. Journal of Adult Development, 10, 203-215. doi: 10.1023/A:1023418414709

Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1995). Accumulation of problems in social functioning in young adulthood: A developmental approach. Journal of Personality and Social Psychology, 69, 381-391. doi: 10.1037/0022-3514.69.2.381

Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1998). Work involvement and timing of motherhood in the accumulation of problems in social functioning in young women. Journal of Research on Adolescence, 8, 221-239. doi: 10.1207/s15327795jra0802_3

Savolainen, J., Mason, W. A., Lyyra, A.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2017). Antisocial and human capital pathways to socioeconomic exclusion: A 42-year prospective study. Developmental Psychology, 53, 1597–1609. doi: 10.1037/dev0000344

Syrén, S., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2020). Income and mental well-being: Personality traits as moderators. Journal of Happiness Studies, 21, 547–571. doi: 10.1007/s10902-019-00076-z Open access

Viinikainen, J., & Kokko, K., (2012). Personality traits and unemployment: Evidence from longitudinal data. Journal of Economic Psychology, 33, 1204-1222. doi: 10.1016/j.joep.2012.09.001

Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2010). Personality and labour market income: Evidence from longitudinal data. Labour, 24, 201-220. doi: 10.1111/j.1467-9914.2010.00477.x

Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2014). Labour market performance of dropouts: The role of personality. Journal of Economic Studies, 41, 453–468. doi: 10.1108/JES-02-2012-0022

Virtanen, M., Kivimäki, M., Elovainio, M., Vahtera, J., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Mental health and hostility as predictors of temporary employment: evidence from two prospective studies. Social Science & Medicine, 61, 2084-2095. doi: 10.1016/j.socscimed.2005.04.028

A booklet in Finnish containing descriptive research results on the latest phase of the JYLS study, the TRAILS project, has been published in 2021:

Saajanaho M, Kekäläinen T, Reinilä E, Ahola J & Kokko K. 2021. Lapsesta aikuiseksi: Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana. Koottuja tutkimustuloksia. Jyväskylän yliopisto.

Over the years, several books have been published in Finnish and English based on data from the JYLS study. The entire history of JYLS study and its methods, and results until to the age of 50 have been published in:

Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. London: Routledge.

The previous phase of JYLS in 2009 is described in Finnish in:

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (toim.) (2010). Keski-ikä elämänvaiheena. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Freely acailable in:

Information on the JYLS study and its results until the age of 42 is available in the following publications:

Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J. (Eds), (2006). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, Nr. 349.
Pulkkinen, L., Rönkä, A., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työturvallisuuskeskus.

The results of JYLS until the age of 36 are described in the following publications:

Pulkkinen, L. (edited with U. Kinnunen, M. Kokkonen, and A. Rönkä), (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus.
Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, Nr., 333.

And until the age of 27:

Pulkkinen, L. (1988). Nuoren aikuisen elämänrakenne. Reports from the Department of Psychology, Ģ��ֱ��, Nr. 293

And age of 20:

Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Keuruu: Otava

And age of 14:

Pulkkinen, L. (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus

Finnish publications:

Fadjukoff, P. 2009. Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa R.-L. Metsä-pelto ja T. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Juva: PS-kustannus, 179–193.

Fadjukoff, P. 2008. Identiteetti ihmisen voimavarana. Ryhmätyö 1 (37), Feldt, T., Mäkikangas, A., & Kokko, K. (2005). Persoonallisuus ja työhyvinvointi. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 75-94). Jyväskylä: PS-kustannus.

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2020). Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla [Identity formation in adulthood in the domains of family and work]. Psykologia, 55, 212–226.

Hietalahti, M., Helkama, K., & Kokko, K. (2018). Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä. Psykologia, 53, 11-26.

Hämäläinen, M., Pulkkinen, L., Allik, J., & Pulver, A. (1994). NESTA-persoonallisuustestin standardointi ’viiden suuren’ persoonallisuuden piirteen arvioimiseksi. Psykologian laitoksen julkaisuja Nro 327. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Immonen, M., & Kokko, K. (2008). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen aikuisiässä ja yhteydet psykologiseen hyvinvointiin. Psykologia, 43, 4–17.

Juujärvi, P., & Nummenmaa, L. (2004). Emootiot, emootion säätely ja hyvinvointi. Psykologia, 39, 59-66.

Kekäläinen, T. (2019). Hyvinvoiva mieli saa keski-ikäiset ja ikääntyneet liikkumaan. Liikunta ja Tiede, 56, 39-42.

Kekäläinen, T., Wilska, T.-A., & Kokko, K. (2017). Varttuneet kuluttajat, vapaa-aika ja hyvinvointi. Kulutustutkimus.nyt, 11, 4–17. (Saatavilla osoitteessa: )

Kekäläinen, T., Wilska, T.-A., & Kokko, K. (2017). Yli 50-vuotiaiden kuluttajien vapaa-ajan kytkökset hyvinvointiin ja persoonallisuuteen. Teoksessa T.-A. Wilska, & S. Kuoppamäki (toim.), Varttuneet kuluttajat, digitalisoituva arki ja kulutusympäristöjen muutos. DIGI50+ -hankkeen loppuraportti (s. 98-109). Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulu. Julkaisuja N:o 209/2017. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. (Saatavilla osoitteessa: )

Kettunen, N., Krats, S., & Kinnunen, U. (1996). Parisuhde ja lasten kasvattaminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 74-89). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, M-L., & Pulkkinen, L. (2003). Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana. (8.2.2010).

Kinnunen, U. (1996). Lamasta selviytyminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 122-131). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, U. (1996). Työn ja perheen vuorovaikutus. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 46-73). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, U., Feldt, T., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus: Menetelmä kielteisen ja myönteisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Psykologia, 40, 43-52.

Kinnunen, U., Rytkönen, O., Miettinen, N., & Pulkkinen, L. (2000). Persoonallisuus ja parisuhde: persoonallisuuden piirteet parisuhteen laadun ja pysyvyyden ennustajina. Psykologia, 35, 332-345.

Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 132-145). Jyväskylä: Atena.

Kokko, K. (1999). Lapsuuden aggressiivisuus ja aikuisiän pitkäaikaistyöttömyys: riskitekijät ja suojaavat vaikutukset. Teoksessa M. Kuorelahti & R. Viitanen (toim.), Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun B nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot (s. 31-35). Nuoran julkaisuja nro 14. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.

Kokko, K. (2000). Pitkäaikaistyöttömyyttä ennakoivat tekijät ja pitkäaikaistyöttömyyden yhteydet psyykkiseen pahoinvointiin. Nuorisotutkimus, 18, 8-16.

Kokko, K. (2001). Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoijia ja seurauksia. Psykologia, 36, 393-397.

Kokko, K. (2004). Kehityspolkuanalyysi tilastollisena menetelmänä: soveltajan näkökulma. Psykologia, 39, 424-433.

Kokko, K. (2004). Tutkijatohtorina paikkaansa hakemassa. Tiedonjyvä, 1, 18.

Kokko, K. (2004). Vastaus primatohtorille esitettyyn tohtorikysymykseen. Documentary publication presenting the highlights of the Finnish ceremonial conferring of degrees for masters and doctorates on the 22 of May, 2004, 40–43.

Kokko, K. (2005). Eräitä näkökulmia epälineaarisuuteen: kehitystä lapsesta aikuiseksi. Psykologia, 40, 552-558.

Kokko, K. (2005). Työttömyys ja psyykkinen pahoinvointi: altistumista ja seurauksia. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 200-227). Jyväskylä: PS-kustannus.

Kokko, K. (2009). Aggressiivisuus persoonallisuuteen liittyvänä toimintatapana. Teoksessa R.-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 159–175). Jyväskylä: PS-kustannus.

Kokko, K. (2010). Keski-iän määrittelyä ja kuvailua. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 1–4). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kokko, K. (2010). Mitä on keskiaikuisiän hyvä psykologinen toimintakyky? Psykologia, 45, 300–315.

Kokko, K. (2010). Työ. Teoksessa L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 32–39). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kokko, K. (2010). Psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 91–96). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kokko, K. (2014). Lea Pulkkinen (s. 1939): Lasten puolestapuhuja. Teoksessa T. Markkanen, A. Tiitta, & P. Havaste (toim.), Suomalaisia tieteen huipulla: 100 tieteen ja teknologian saavutusta (s. 172–173). Tallinna: Gaudeamus.

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1997). Työttömien psyykkinen selviytyminen ja sen kehityksellinen tausta. Psykologia, 32, 349-359.

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2001) Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä? Tieteessä tapahtuu, 5, 29-34.

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Ohranen, M. (1998). Pitkittäistutkimuksen näkökulma työuran kehitykseen. Teoksessa Nuoret ja työ (s. 17-25). Helsinki: Työterveyden Edistämisyhdistys ry.

Kokko, K., & Shehadeh, H. (2016). Aikuisiän myönteisen persoonallisuuden kehityksen yhteydet psykologiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Teoksessa E. Kallio (toim.), Ajattelun kehitys aikuisuudessa: kohti moninäkökulmaisuutta (s. 269-294). Jyväskylä: Kasvatusalan tutkimuksia, 71. Suomen Kasvatustieteellinen Seura.

Kokkonen, M. (1996). Tunteiden kokemisesta tunteiden kohtaamiseen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 191-205). Jyväskylä: Atena.

Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M., & Kekäläinen, T. (2020). 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. In Marko Kantomaa (toim.), Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (. 35–36). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.

Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2009). Tunteiden säätelyssä persoonallisuus pelissä. Teoksessa R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s.145-158). PS-kustannus.

Kokkonen, M., & Kinnunen, M.-L. (2008). Tunteiden säätely terveyden osatekijänä. Suomen Lääkärilehti.

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Tunteet ja niiden säätely. Psykologia, 31 (6), 404-411.

Korkalainen, A., & Kokko, K. (2008). Psykologinen näkökulma aikuisiän hyvinvointiin ja siihen kytkeytyviin tekijöihin. Psykologia, 43, 261–276.

Lahtela, L., Rajala, A.-M., Kokko, K., Räikkönen, E., & Feldt, T. (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä. Psykologia, 49, 4–22.

Merikallio-Pajunen, A., Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1996). Alkoholinkäyttö. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 146-157). Jyväskylä: Atena.

Metsäpelto, R-L. (2004). Lastenkasvatus ja sen yhteys vanhemman persoonallisuuden piirteisiin. Psykologia, 39, 244-248.

Metsäpelto, R. L., & Pulkkinen, L. (2004). Vanhempien kasvatustyylit ja psykososiaalinen toimintakyky. Psykologia, 39, 212-221.

Metsäpelto, R-L., & Rantanen, J. (2009). Persoonallisuudenpiirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina. Teoksessa R-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 71-90). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Mustonen, A. (1996). Median yksilölliset merkitykset. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 206-216). Jyväskylä: Atena.

Perttula, J. (1996). Ihminen elämäntilanteensa kokijana. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 217-231). Jyväskylä: Atena.

Perttula, J. (2001). Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pitkänen, L. (1970). Lasten aggressiivisista ja epäaggressiivisista tottumuksista. Psykologia, 5, 17-26.

Pitkänen, L., & Kanto, R. (1974). Aggressivinen nuori. Nuorisotyö, 28, 8-11.

Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? Teoksessa J. Heinonen, H. Alho, J. Lindeman, K. Raitasalo, & R. Roine (toim.) Tommi 2003. Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry.

Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2012). Nuoruusiän käyttäytymisen yhteys alkoholin ongelmakäyttöön keski-iässä. Teoksessa J. Heinonen (toim.), Kuin kala verkossa: Ihminen ja alkoholi (s. 50-59). Tallinna: Prometheus.

Pulkkinen, L. (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus.

Pulkkinen, L. (1981). Lapsen ja nuoren sosiaalinen kehitys. Tiede 2000, 4, 5-10.

Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kehitystaustaa. Ryhmätyö, 10, 25-27.

Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön ennustettavuus ja jatkuvuus. Alkoholipolitiikka, 47, 139-146.

Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö. Research Reports from the National Board of Health, No. 2.

Pulkkinen, L. (1983). Kotikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle. Kotitalous, 47, 7-8, 4-10.

Pulkkinen, L. (1983). Rikollisen käyttäytymisen ennustettavuus. Psykologia, 18, 3-10.

Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Helsinki: Otava.

Pulkkinen, L. (1985). Nuoret ja kotikasvatus. Teoksessa L. Norros (toim.), Studia Generalia, Helsingin yliopisto, kevät 1984 (ss. 69-86).

Pulkkinen, L. (1987). Näköaloja aikuistumiseen. Ryhmätyö, 16, 10-15.

Pulkkinen, L. (1988). Kuka tarvitsee televisioväkivaltaa? Teoksessa J. Kytömäki, & S. Paananen (toim.), Televisio ja väkivalta - Suomalaisia näkökulmia (s. 161-174). Helsinki: Finnish Broadcasting Company, Series B No. 5.

Pulkkinen, L. (1988). Nuoren aikuisen elämänrakenne. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 293. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pulkkinen, L. (1988). Nuoren persoonallisuuden kehitys. Teoksessa J.-E. Ruth, & P. Niemelä (toim.) Ihmisen elämänkaari (s. 75-89). Helsinki: Otava.

Pulkkinen, L. (1988). Sosiaaliset taidot edistävät selviytymistä elämässä. Futura, 7, 33-39.

Pulkkinen, L. (1989). Miten aggressiiviset lapset varttuvat. Lapsen maailma, 48, 15-18.

Pulkkinen, L. (1989). Sosiaalinen verkosto. Sosiaaliviesti, 1, 36-40.

Pulkkinen, L., & Iso-Ilomäki, P. (1989). Nuori äiti. Suomen Kasvatustieteellinen Aikakauskirja Kasvatus, 20, 121-129.

Pulkkinen, L. (1993). Lasten ja nuorten käyttäytymispiirteet nuorten aikuisten terveyden ennakoijina. Psykologia, 28, 4-9.

Pulkkinen, L. (1994). Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29, 404-418.

Pulkkinen, L. (1994). Millaista lastenkasvatusta nykytutkimus suosittelee? Teoksessa J. Virkki (toim.), Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin (s. 26-45). Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, L. (1995). Persoonallisuuden kehitys lapsuudesta aikuisuuteen. Teoksessa P. Lyytinen, M. Korkiakangas, & H. Lyytinen (toim.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan (s. 297-310). Porvoo: WSOY.

Pulkkinen, L. (1996). Asosiaalinen ratautuminen. Psykologia, 31, 4-8.

Pulkkinen, L. (toim. yhdessä U. Kinnusen, M. Kokkosen ja A. Röngän kanssa) (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1996). Kasvaminen aikuiseksi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 14-28). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1996). Oman elämän hallinnantuntu ja terveys. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 172-190). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1996). Sosiaalinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 29-44). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1997). Miten saada lapsi ja nuori mieltämään terveys tärkeäksi ja tavoitteelliseksi elämänarvoksi? Julkaisussa: Suomalainen strategia nuorten terveyden ja savuttomuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:10, 28-34.

Pulkkinen, L. (1998). Elämän teemat parhaassa aikuisiässä. Teoksessa P. Kauranen (toim.), Academia Scientiarum Fennica: Vuosikirja 1997 (s. 119-126). Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.

Pulkkinen, L. (1998). Ihmisen kehitystä koskevan tiedon sovellettavuudesta. Psykologia, 33, 113-121.

Pulkkinen, L. (2002). Mukavaa yhdessä: Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Pulkkinen, L. (2003). Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 119, 1801-1803.

Pulkkinen, L. (2005). Perustutkimuksesta tiedon soveltamiseen. Psykologia, 40, 307-316.

Pulkkinen, L. (2006). Vaikuttaminen yhteiskunnallisen toimijuuden kautta: Esimerkkinä eheyttävä koulupäivä. Julkaisussa Sivistystä ei voi tuoda: Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuudesta (s. 29-33). (Rep. No. 5). Helsinki: Suomen Akatemia.

Pulkkinen, L. (2006). Aikuisuus. Teoksessa J-E. Nurmi, T. Ahonen, H. Lyytinen, P. Lyytinen, L. Pulkkinen, & I. Ruoppila (toim.), Ihmisen psykologinen kehitys (s. 160-205). Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, L. (2009). Lapsesta aikuiseksi, mutta miten ja millaiseksi? Kehityksellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma persoonallisuuteen. Teoksessa R-L., Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pulkkinen, L., Fadjukoff, P., & Kuronen, K. (2002). Aikuisten ristiriitaisesta suhtautumisesta kirkkoon. Uskonto ja viestintä, Käytännöllisen teologian laitoksen vuosikirja 2002 (s. 223-241). Helsinki: Helsingin yliopiston yliopistopaino.

Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Psykologian laitoksen julkaisuja, No. 349. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1992). Lasten psykososiaalisten ongelmien varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet pitkittäistutkimuksen valossa. Julkaisussa Häiriintyneen lapsen ja nuoren asema suomalaisessa yhteiskunnassa (s. 28-43). Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 13.

Pulkkinen, L., & Kallio, E. (1988). Nuoren aikuisen suhde tupakointiin. Reports from the National Board of Health, No. 7

Pulkkinen, L., Kallio, E., & Romo, E. (1988). Nuorten aikuisten alkoholinkäyttötottumukset ja niiden taustaa. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 302. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (1996). Keskeiset elämänsisällöt aikuisiässä. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 103-120). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (toim.) (2010). Keski-ikä elämänvaiheena. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid-thirties. Teoksessa L. Pulkkinen, & A. Caspi (toim.), Paths to successful development: Personality in the life course (s. 331–352). New York: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2002). Nuorten alkoholinkäyttö aikuisiän alkoholiongelmien ennustajana. Tiimi, päihdehuollon erikoislehti, 5, 4-7.

Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1993). Ongelmajuominen nuoressa aikuisiässä ja sen kehitystaustaa. Alkoholipolitiikka, 58, 90-102.

Pulkkinen, L., Rönkä, T., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työterveyslaitos.

Pulkkinen, L., Savioja, K., Juujärvi, P., Kokkonen, M., & Metsäpelto, R.-L. (2000). Emootion ja käyttäytymisen säätelyn tutkimus: tutkimusprojektin kuvaus. Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro 344. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Rantanen, J. (2009). Työn ja perheen yhteensovittaminen persoonallisuuden ja pitkittäistutkimuksen valossa. Psykologia, 44, 290-295.

Rantanen, J., & Kinnunen, U. (2005). Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus. Teoksessa: U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 227-262). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Räikkönen, E. (2013). Riippuuko kaikki ajoittumisesta? Psykologia, 48, 296-300.

Rönkä, A. (1996). Kun ongelmat kasautuvat. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 158-170). Jyväskylä: Atena.

Rönkä, A., Kokko, K., & Ohranen, M. (1996). Työurat lama-aikana: pitkittäistutkimuksen näkökulma. Työelämän tutkimus, 7, 35-37.

Rönkä, A., Ohranen, M., & Kokko, K. (1996). Ketä lama kosketti? Aikuisten työurien seuranta v. 1986-1995. Kasvatus, 27, 463-477.

Sinkkonen, M., & Kinnunen, U. (2006). Vapaa-aika ja tyytyväisyys elämään. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 90-102). Jyväskylä: Atena.

Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 333.

Suomalainen, S., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Neuroottisuus ja mustasukkaisuus parisuhteen laadun heikentäjinä. Psykologia, 39, 370-381.

Tirkkonen, A., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille lapsilähtöisen vanhemmuuden välityksellä. Psykologia, 39, 46-58.

Doctoral dissertations based on the JYLS data

1. Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression with applications to children's behaviour. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 19. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

2. Mustonen, A. (1997). Media violence and its audience. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 135. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

3. Perttula, J. (1998). The experienced life-fabrics of young men. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 136. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

4. Rönkä, A. (1999). The accumulation of problems of social Functioning: Outer, inner, and behavioral strands. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 148. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

5. Kokko, K. (2001). Antecedents and consequences of long-term unemployment. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 183. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

6. Kokkonen, M. (2001). Emotion regulation and physical health in adulthood: A longitudinal, personality-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 184. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

7. Männikkö, K. (2001). Adult attachment styles: A person-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 185. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

8. Metsäpelto, R.-L. (2003). Individual differences in parenting: the five-factor model of personality as an explanatory framework. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 227. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

9. Juujärvi, P. (2003). A three-level analysis of reactive aggression in children. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 229. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

10. Kinnunen, M.-L. (2005). Allostatic load in relation to psychosocial stressors and health. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 275. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

11. Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

12. Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 319. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

13. Rantanen, J. (2008). Work-family interface and psychological well-being: a personality and longitudinal perspective. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 346. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

14. Räikkönen, E. (2012). Is timing everything? A longitudinal perspective on adult transitions, their antecedents, and psychological implications. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 448. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

15. Viinikainen, J. (2012) Personality and labour market outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics, 113. Jyväskylä: Ģ��ֱ��. (osin Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineisto)

16. Hietalahti, M. (2016). Elämänarvot keski-iässä: psykometrinen rakenne ja yhteydet persoonallisuuden piirteisiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 564. Jyväskylä: Ģ��ֱ��.

17. Kekäläinen, T. (2019). Leisure activities and well-being in midlife and older age with special reference to physical activity and resistance training. JYU Dissertations, 56. Jyväskylä: Ģ��ֱ��. (osin Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen aineisto)

Master's thesis based on the JYLS data

Supervisors of the master's thesis: Lea Pulkkinen (LP), Ulla Kinnunen (UK), Katja Kokko (KK), Marja Kokkonen (MK), Pirjo Nikander (PN), Taru Feldt (TF), Marja-Liisa Kinnunen (MLK), Johanna Rantanen (JR), Jaakko Pehkonen (JP), Ilkka Virmasalo (IV) ja Marja Järvelä (MJ), Juha Holma (JH), Jutta Viinikainen (JVI) and Tiia Kakäläinen (TK).

Master's thesis based on the TRAILS data:

1. Ahola, J. (2021). Sosioemotionaalisen käyttäytymisen ja temperamentin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja paikallaanoloon yli 50 vuoden seuranta-asetelmassa. (TK)

2. Lampinen, H. (2021). Alkoholin käyttö ja kognitiivinen toimintakyky 61-vuotiaana. (KK)

3. Strömberg, S. (2021). Ammatillisen identiteetin yhteys työhyvinvointiin ja eläköitymiseen. (KK)

4. Huupponen, I. (2022). Lukemisen jatkuvuus aikuisiässä ja sen yhteys noin 60-vuotiaiden mielen hyvinvointiin. (KK)

5. Tuomi-Karila, A.-M. (2022). Kognitiivisen toimintakyvyn yhteys tietotekniikan käyttöön myöhäisaikuisuudessa. (KK)

6. Laukkanen, K. (2023). Työssä jatkaminen eläkeiässä. Taustatekijöitä ja syitä eläkeaikaiseen työntekoon. (KK)

7. Vuori, M. (2023). Optimismi lapsuudesta myöhäisaikuisuuden kynnykselle. (KK)

8. Taulos, A. (2024). Neuroottisuuden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa. (TK)

9. Moilanen, M. (2024). Isovanhemmuuden yhteys mielen hyvinvointiin. (TK)

10. Weckman, N. (2024). Teknologian käytön yhteys mielen hyvinvointiin myöhäisaikuisuuden kynnyksellä. (KK)

Master's thesis based on the earlier JYLS data:

1. Aalto, P., Hurskainen, H., Kangas, A. , Kanto, R., Mönkkönen, A., & Seila, A. (1975). Aggression riskiryhmät. (LP)

2. Aittola, M. (2010) Liikunta mielialan säätelykeinona (TF ja MLK)

3. Anttonen, P. (2002). Kodista muuttamisen yhteys lapsuuden toimintastrategioihin ja varhaisaikuisuuden kehitystehtäviin. (LP)

4. Ekman, C., & Jokelainen, J. (2013). Avoimuuden, muistin, koulutuksen, ammattiaseman sekä alkoholin käytön yhteydet keski-iässä. (KK)

5. Erkinantti, P. (1988). Yhteisyydentunteen ilmentyminen nuorten aikuisten sosiaalisessa toiminnassa. (LP)

6. Flyktman, S. (2006). Keski-iän parisuhteen laatua ja kestävyyttä selittäviä tekijöitä. (KK)

7. Granberg, M. (2003): Onko tunneälyllä yhteyttä työelämään? (MK)

8. Grönroos, P. (2007). Työuralla menestymisen osa-alueet, persoonallisuus, strategiat ja attribuutiot. (KK)

9. Haapa-aho, S., & Koivulahti, H. (2009). Onnellisuuden pysyvyyden ja elämäntapahtumien väliset yhteydet keskiaikuisuudessa. (KK)

10. Harjula, S. (2020). Työstä palautuminen ja työn voimavarat keski-iässä. (KK)

11. Hautsalo, K., & Rytkönen, O. (1999). Parisuhteen laatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. (UK)

12. Heikkilä, K. (1990). Nuoren muutto kotoa. (LP)

13. Heinonen, S. (2003): Kuinka persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät seksuaaliseen käyttäytymiseen ja seksuaaliseen tyytyväisyyteen? (MK)

14. Hetemäki, M. (2016). Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet. (KK)

15. Hietalahti, M. (2009). Persoonallisuuden piirteiden, elämänarvojen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet keski-ikäisillä. (KK)

16. Husu, K. (2020). Henkilökohtaisten arvojen ja sosiaalisen liikkuvuuden yhteys terveyskäyttäytymiseen keski-iässä. (KK)

17. Häkkinen, A. (2017). Lapsuudessa mitatun persoonallisuuden yhteys työmarkkinatulemiin. (JVI)

18. Hämäläinen, M. (1991). Aggressiivisuus poikien rikollisuuden ennustajana. (LP)

19. Hänninen, J., & Niemi, M. (2014). Keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin rakenne ja yhteydet tietokoneen aktiivikäyttöön. (KK)

20. Härkönen, L.-K. (1997). Naisten ja miesten terveydentilan pysyvyys aikuisiässä. (LP)

21. Hölsä, H. (1999). Lapsuusajan suotuisten kehitystekijöiden yhteys hyvään sosialiseen toimintakykyyn aikuisiässä. (LP)

22. Ikonen, H., Jokela, R., & Keskitalo-Kauppinen, M. (1991). Toteutuvatko ennusteet – tuleeko ujoista lapsista ujoja aikuisia? (LP)

23. Immonen, M. (2006). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen ja kasautuminen sekä yhteydet elämänhallinnan tuntuun ja psykologiseen hyvinvointiin. (KK)

24. Iso-Ilomäki, P. (1988). Lapsuudenkoti retrospektiivisesti tarkasteltuna. (LP)

25. Jalonen, N. (2011). Työn haasteellisuuden ja tunteiden hallinnan merkitys psykologiselle työstä palautumiselle: palautumisen riski- ja voimavaratekijät. (MLK)

26. Karttunen, R. (2010) Keski-ikäisen ikäkokemus, ihanneikä ja hyvinvointi. (KK)

27. Karvinen, K. (2004). Keski-ikäisten elämänteemat. (KK)

28. Karvonen, J. (2018). Temperamentin yhteys fyysiseen aktiivisuuteen aikuisiässä. (KK)

29. Kaski, T. (2004). Mustasukkaisuus tunteiden säätelyn ongelmana. (MK)

30. Kekäläinen, T. (2015). Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä. (KK)

31. Kettunen, N., & Krats, S. (1996). Parisuhteen laadun ja perheilmapiirin yhteys lastenkasvatuskäytäntöihin. (LP)

32. Kinnunen, U., Rajaniemi, K., Salo, S., & Vedenoja, A. (1980). Nuorten sosiaalinen kehitys. (LP)

33. Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. (LP)

34. Kostamo, P. (2002). Taloudellisen stressin yhteys hyvinvointiin: persoonallisuuden yhteyttä muuntava rooli. (UK)

35. Korkalainen, A. (2007). Psykologian tutkimuksessa käytettyjen hyvinvoinnin osa-alueiden suhde toisiinsa, masentuneisuuteen, persoonallisuuden piirteisiin ja objektiivisiin tekijöihin. (KK)

36. Kovalainen, K. (2002). Parisuhdeidentiteetin ja turvallisen kiintymystyylin yhteys parisuhteen laatuun. (LP)

37. Kovanen, S. (1998). Mukautuva toimintastrategia - sen pysyvyys ja yhteydet elämänkulkuun. (LP)

38. Kurki, L. (2010) Pilvilinnoja vai ihan oikeita unelmia? Haaveen käsitteen laadullinen tarkastelu. (KK ja PN)

39. Kuronen, K. (2002). Naisten ura- ja perhesuuntautuneisuuden taustat ja jatkuvuus ikävaiheesta toiseen. (LP)

40. Kämäräinen, R., & Seppälä, M. (2015). Parisuhdeväkivalta, alkoholin käyttö ja masennus Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen valossa. (JH)

41. Lahdenperä, A., & Ojala, T. (1991). Äiti yksinhuoltajana: Miten elämänmuutos vaikuttaa äitiin ja lapseen? (LP)

42. Laine, P., & Väisänen, E.-L. (2011). Persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteydet työn imuun 50-vuotiailla. (MLK)

43. Laitanen, M. (2012). Stressi ja sen kehkeytyminen ja yhteydet hyvinvointiin keskiaikuisuudessa. (KK)

44. Latvala, J. (2001). Neuroottisuuden, tunnollisuuden ja kognitiivisten toimintastrategioiden suhde työn ja perheen vuorovaikutusongelmien kokemiseen. (LP)

45. Lintula, S. (1993). Nuorten aikuisten naisten elämäntyyli: Haastatteluaineiston kvalitatiivinen analyysi. (LP)

46. Liski, A.-L., & Määttä, L. (2014). Keski-ikäisten identiteetin kehittyminen ja sen yhteydet elämäntapahtumiin. (KK)

47. Lousa, I. (2015). Keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. (KK)

48. Malinen, K. (2004). Temperamentin yhteys parisuhteen laatuun ja kestävyyteen 42-vuotiailla naisilla ja miehillä. (UK)

49. Manninen, T. (2002). Aikuisen identiteetti ja hyvinvointi elämän eri alueilla. (UK)

50. Mesiäinen, P. (2004). Itseen liittyvien voimavarojen ja ikääntymisen rooli työttömyyden ja subjektiivisen terveyden välisessä yhteydessä. (KK)

51. Miettinen, L. (2017). Tupakointitottumusten jatkuvuus ja muutokset varhaisaikuisuudesta keski-ikään sekä niiden yhteydet elämäntapahtumiin. (KK)

52. Männikkö, K. (1997). Aikuisten kiintymystyylien määritys itsearviointimenetelmällä ja niiden yhteydet sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun. (LP)

53. Nenonen, E. (1991). Aggressiivisuus tyttöjen sosiaalisen käyttäytymisen ennustajana. (LP)

54. Niemijärvi, M. (2016). 50-vuotiaiden suomalaisten mielenterveys – kokonaisvaltainen näkökulma: hyvinvointi ja mielenterveyden häiriöt. (KK)

55. Nieminen, I. (2012). Elämänarvojen yhteys työn ja perheen väliseen vuorovaikutukseen. (JR)

56. Niittymäki, R. (2001). Valikoiva parinmuodostus emootion ja käyttäytymisen säätelyn alueella sekä sen ilmeneminen puolisoiden ja lasten perheilmapiiriarvioinneissa. (LP)

57. Ohranen, M. (1996). Naisen työura ja persoonallisuus: kehityksellinen näkökulma. (LP)

58. Oinas, J. (2011). Kiintymystyylit, kiintymyksen turvallisuus, koettu sosiaalinen tuki ja tunneilmaisun ristiriita keskiaikuisuudessa: pitkittäistutkimuksellinen näkökulma. (MLK)

59. Oksanen, P. (2016). Vapaa-ajan harrastusten yhteys 50-vuotiaiden toive-eläkeikään ja eläkeaikaisen ansio- ja vapaaehtoistyön aikomuksiin. (KK)

60. Oravala, S. (1998). Elämän käännekohdat. (LP)

61. Palosaari, E. (2008). Konstruktiivisen ja mukautuvuuden polut sukupolvelta toiselle: kasvatuksen, persoonallisuuden ja sosioekonomisen aseman merkitys. (KK)

62. Parikka, K. (2010). Työn ja perheen välinen ristiriita pikkulasten, alakoululaisten ja nuorten vanhempien kokemuksena. (JR)

63. Parkkinen, P. (2003): Seksuaalikäyttäytymisen, parisuhdetekijöiden ja uskonnollisuuden yhteys parisuhteessa elävien seksuaaliseen käyttäytymiseen. (MK)

64. Paulanto, K. (1997). Vanhemman depressiivisyyden yhteydet aviolliseen epäsopuun, kasvatuskäytäntöihin ja lapsen käyttäytymiseen. (UK)

65. Pekkarinen, M. (2010). The compulsive and the engaged? On the possibility of enthusiastic workaholism. (JR)

66. Pekonen, M. (2003). Persoonallisuuden ja koulutuksen yhteydet tietokoneen käyttöön ja eri käyttötarkoituksiin. (KK)

67. Peltonen, N. (2010) Hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden väliset yhteydet - pitkittäisseuranta 42-vuotiaasta 50-vuotiaaksi. (KK)

68. Pesu. L. (2010) Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä. (KK)

69. Pitkänen, T. (1990). Alkoholiperheiden lasten kehityksen seuranta kouluikäisistä nuoriksi aikuisiksi. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos.

70. Rantala, M. (2005). Elämänhistorian kalenterin käyttö työttömyyden ja parisuhteesta eroamisen yhteyksien tutkimisessa. (KK)

71. Riihimäki, A. (2001). Heikon sosiaalisen toimintakyvyn riskitekijät suotuisan kehitystaustan omaavilla ihmisillä. (LP)

72. Rintaluoma, N. (2013). Keski-iän kriisi: 42-vuotiaiden elämänpohdinnallisuus ja sen yhteys persoonallisuuden piirteisiin sekä psykologiseen hyvinvointiin. (KK)

73. Riska, H. (2017). Sosioekonomisen aseman ja fyysisen aktiivisuuden yhteydet 42 vuoden seurannan aikana. (KK)

74. Ritala, S. (2008). Kognitiiviset ajattelu- ja toimintastrategiat työn stressitekijöiden ja työhyvinvoinnin välisten yhteyksien selittäjänä. (KK yhdessä Saija Maunon kanssa)

75. Roihu, H. (2005). Työn psykososiaaliset stressitekijät ja hyvinvointi: viiden suuren persoonallisuuden piirteen yhteyttä muuntava rooli. (UK)

76. Rokka, P., & Sundelin, A. (1993). Nuorten naisten elämän orientaatio Straussin lähestymistavalla tarkasteltuna. (LP)

77. Saarenpää, M. (1998). Havainnoidun perhevuorovaikutuksen ja koetun perheilmapiirin väliset yhteydet. (LP)

78. Sainio, M. (2002) Elämän perustan vahvuus ja persoonallinen kontrolli ja elämänhallinta. (LP)

79. Sainio, P. (2013). Työn merkitys 50-vuotiailla: ennakoivat tekijät ja seuraamukset. (KK)

80. Savioja, K. (1998). Lasten behavioraalisuus erilaisten tutkimusmenetelmien valossa. (LP)

81. Seppänen, S. (2012). Persoonallisuuden piirteiden, optimismin ja itsetunnon rakenteet sekä hyvinvointia selittävät tekijät keski-iässä. (KK)

82. Shehadeh, H. (2012). Persoonallisuuden myönteinen kehitys keski-iässä: sopeutuminen ja kasvu sekä niiden yhteydet hyvinvointiin, eheyteen ja viisauteen. (KK)

83. Sihvo, T. (2003). Työn piirteiden yhteydet parisuhteen laatuun. (UK)

84. Suomalainen, S. (2003). Mustasukkaisuuden, neuroottisuuden ja sukupuolen yhteys parisuhteen laatuun. (MK)

85. Surkka, H. (2005). Aggressiivisuuden jatkuvuus lapsuudesta keski-ikään: prososiaalisuus suojaavana tekijänä. (KK)

86. Syrén, S. (2014). Tulotaso ja persoonallisuus hyvinvoinnin osatekijöinä. (JP)

87. Tirkkonen, A. (2002).Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille perhevuorovaikutuksen välityksellä. (MK)

88. Tuori, S. (2015). Työurat työmarkkinoiden murroksessa : työuran vakauden yksilökohtaiset taustamekanismit vuoden 1959 syntymäkohortilla. (IV ja MJ)

89. Valjakka, H. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus – ristiriidoista myönteiseen siirräntään. (UK)

90. Vitikka-Koponen, P. (2019). Sosioekonomisen aseman, musiikkiharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydet. (KK)

91. Väre, A. (2019). Psyykkisen stressin välittävä rooli psykososiaalisen työkuormituksen ja eläketoiveen välillä. (KK)

Past stages and methods used in JYLS

Year	Age	Participants	Methods
1968	8	196 boys 173 girls	Peer-nominations Teacher-ratings Personality inventories
		60 boys	Aggression inventories School achievement tests
1969	9	60 boys	Aggression machine (PAM)
		174 boys	Teacher-ratings
1974	14	189 boys 167 girls	Peer-nominations Teacher-ratings
		77 boys 77 girls	Subject interview Parental interview
1980	20	68 men 67 women	Subject interview Self-report inventories
1986	27	166 men 155 women	Mailed Life Situation Questionnaire Psychological interview + EPQ, SSS
1992	33	123 men 126 women	NEO-PI (Costa & McCrae) TV watching survey
1995	36	161 men 152 women	Mailed Life Situation Questionnaire Psychological interview + inventories
1997-1999	38-40	55 men + spouses 54 women + spouses	Interview + inventories Family observations
	7-13	149 children of the participants	Laboratory tests Inventories Teacher and parental ratings
2001	42	151 men 134 women	Mailed Life Situation Questionnaire Psychological interview + inventories Health examination
2009	50	141 men 127 women	Mailed Life Situation Questionnaire Psychological interview + inventories Health examination
2020-2021	61	99 men 107 women	Mailed Life Situation Questionnaire Psychological interview + inventories Health examination Accelerometer-measurement
_{Main data collection phases bolded. PAM = Pulkkinen Aggression Machine, EPQ = Eysenck Personality Questionnaire, SSS = Sensation Seeking Scale, NEO-PI = Neuroticism, Extraversion, Openness Personality Inventory}
_{PI: prof. emerita Lea Pulkkinen 1968-2012, docent Katja Kokko 2013-}

Project team

Project leaders

Katja Kokko

Research Director

Project members

External members

Lea Pulkkinen

Psykologian professori emerita

Jyväskylän yliopisto

Taru Feldt

Professori, PsT

Jyväskylän yliopisto

Sakari Taipale

Professori, FT

Jyväskylän yliopisto

Johanna Rantanen

Yliopistotutkija, PsT

Jyväskylän yliopisto

Tuuli Pitkänen

Tutkimuspäällikkö, FT

Nuorisotutkimusseura

Sarianna Sipilä

Liikuntagerontologian professori, Liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani

Jyväskylän yliopisto

Eija Laakkonen

Apulaisprofessori, FT

Jyväskylän yliopisto

Taina Rantanen

Gerontologian ja kansanterveyden professori

Jyväskylän yliopisto

Marja-Liisa Kinnunen

Tutkimusjohtaja, FT

Keski-Suomen hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto

Timo Törmäkangas

Yliopistotutkija, FT (tilastotiede)

Jyväskylän yliopisto

Markku Kauppinen

Projektitutkija, FM, tilastotieteilijä

Jyväskylän yliopisto

Jane Kroger

professori emerita

Tromssan yliopisto, Norja

Ursula Staudinger

professori, rehtori

TUD Dresden University of Technology, Dresden, Saksa

Johanna Ahola

Väitöskirjatutkija, TtM

Jyväskylän yliopisto

Tiia Kekäläinen

Erikoistutkija, TtT

Laurea-ammattikorkeakoulu

Tiina Savikangas

Tutkijatohtori (apurahatutkija), TtT

Jyväskylän yliopisto

Related news

Ihminen reippailee metsäisessä maastossa sauvakävellen

Mental well-being and physical activity can form a positive cycle

According to a recent study, the tendency to experience positive affectivity contributed to people being physically active or even increasing their activity during the COVID-19 restrictions.

Keski-ikäinen henkilö kävelyllä metsässä reppu selässä

Personality traits may explain how individuals accumulate daily physical activity and sedentary behavior

Associations of personality traits with physical activity and sedentary behavior were observed in a study conducted at the Gerontology Research Centre and the Faculty of Sport and Health Sciences at the Ģ��ֱ��.

Ģ��ֱ��