Lapsesta aikuiseksi: Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (LAKU/TRAILS)

Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (TRAILS) on Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen (LAKU) uusi vaihe. Tässä tutkimusvaiheessa tarkastellaan erityisesti mielen hyvinvointia ennakoivia tekijöitä ja mekanismeja noin 60-vuoden iässä alkavan myöhäisen aikuisiän vaiheessa. Tarkastelun kohteena ovat sekä ikävaiheeseen liittyvien siirtymien, kuten eläköitymisen tai sen ennakoinnin, isovanhemmuuden, terveyshuolien ja vapaa-ajan aktiviteettien yhteydet hyvinvointiin. Lisäksi selvitetään persoonallisuuden, varhaisemman kehityksen ja yhteiskunnallisten vaatimusten roolia näissä yhteyksissä.

äܱٳٱ

Hankkeen kesto
-
Tutkimuksen painoala
Liikunta, terveys ja hyvinvointi
Tutkimusalue
Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa
Tiedekunta
Liikuntatieteellinen tiedekunta
Rahoitus
Suomen Akatemia
TRAILS-tutkimusvaiheen päärahoittaja on Suomen Akatemia (v. 2019-2023, päätösnumero 323541)

Hankekuvaus

Elämänkaaren aikana muotoutuvat yksilölliset kehityspolut elämänsiirtymiin 60-vuotiaana (TRAILS) -tutkimusvaihe täydentää vuonna 1968 Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella alkanutta Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -tutkimusta. Pitkittäistutkimuksessa on seurattu samoja osallistujia 8-vuotiaasta nyt noin 60-vuoden ikään asti. TRAILS-tutkimusvaihe toteutetaan Jyväskylän yliopistossa Gerontologian tutkimuskeskuksessa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja sen on rahoittanut Suomen Akatemia. TRAILS-hanketta johtaa tutkimusjohtaja, psykologian dosentti Katja Kokko.

Tutkimuskokonaisuus lisää ymmärrystä myöhäisaikuisuudesta elämänvaiheena

Vuosien 2020–2021 aikana kerätty aineisto lisää ymmärrystä myöhäisaikuisuudesta elämänvaiheena. Se tuo tietoa myöhäisaikuisuuden elämänvaiheen hyvinvoinnista ja siihen johtavista kehityksellisistä poluista sekä yksilön omasta roolista tässä yhteydessä. 

TRAILS-tutkimus lisää tietoa yksilön elämänhistorian aikaisista riskitekijöistä, jotka voivat vaarantaa onnistuneen ns. myöhäisaikuisuuden siirtymän noin 60 vuoden iässä. Tämä tieto auttaa kehittämään keinoja näihin riskitekijöihin puuttumiseen ja siten suotuisaan myöhäisaikuiseen kehitykseen. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä positiivisia tekijöitä, jotka kytkeytyvät hyvinvointiin ja mahdollisesti myöhäisaikuisuuden kokemiseen psyykkisesti tyydyttävänä elämänvaiheena. Tätä kautta myös sekä mielikuvia että asenteita ikääntyviä kohtaan niin työ- kuin muissakin ympäristöissä voidaan kehittää myönteisempään suuntaan.

Lisätietoa TRAILS- ja LAKU-tutkimuksista

LAKU-tutkimuksen aineistonkeruuvaiheet ja -menetelmät

Vuosi ä Osanottajat ѱԱٱä
1968 8 196 poikaa
173 tyttöä
Toveriarviointi
Opettaja-arviointi
Persoonallisuuskyselyt
    60 poikaa Aggressiivisuuslomakkeet
Koulusaavutustestit
1969 9 60 poikaa Aggressiivisuuskone (PAM)
    174 poikaa Opettaja-arviointi
1974 14 189 poikaa
167 tyttöä
Toveriarviointi
Opettaja-arviointi
    77 poikaa
77 tyttöä
Oppilaan haastattelu
Vanhempien haastattelu
1980 20 68 miestä
67 naista
Haastattelu
Itsearviointilomakkeet
1986 27 166 miestä
155 naista
Postitettu elämäntilannekysely
Psykologinen haastattelu + EPQ, SSS
1992 33 123 miestä
126 naista
NEO-PI (Costa & McCrae)
TV:n katselu -kysely
1995 36 161 miestä
152 naista
Postitettu elämäntilannekysely
Psykologinen haastattelu + lomakkkeet
1997-1999 38-40 55 miestä + puolisot
54 naista + puolisot
Haastattelu + lomakkeet
Perheen havainnointi
  7-13 149 tutkittavien lasta Laboratoriotestit
Lomakkeet
Opettajan ja vanhemman arviointi
2001 42 151 miestä
134 naista
Postitettu elämäntilannekysely
Psykologinen haastattelu + lomakkeet
Terveystarkastus
2009 50 141 miestä
127 naista
Postitettu elämäntilannekysely
Psykologinen haastattelu + lomakkeet
Terveystarkastus
2020-2021 61 99 miestä
107 naista
Postitettu elämäntilannekysely
Psykologinen haastattelu + lomakkeet
Terveystarkastus
Liikemittaritutkimus
Pääaineistonkeruuvaiheet lihavoituna. PAM = Pulkkinen Aggression Machine, EPQ = Eysenck Personality Questionnaire, SSS = Sensation Seeking Scale, NEO-PI = Neuroticism, Extraversion, Openness Personality Inventory
Tutkimuksen johtaja: prof. emerita Lea Pulkkinen 1968-2012, dosentti Katja Kokko 2013-

Hanketiimi

Ulkoiset jäsenet

Lea Pulkkinen

Psykologian professori emerita
Jyväskylän yliopisto

Taru Feldt

Professori, PsT
Jyväskylän yliopisto

Sakari Taipale

Professori, FT
Jyväskylän yliopisto

Johanna Rantanen

Yliopistotutkija, PsT
Jyväskylän yliopisto

Tuuli Pitkänen

Tutkimuspäällikkö, FT
Nuorisotutkimusseura

Sarianna Sipilä

Liikuntagerontologian professori, Liikuntatieteellisen tiedekunnan dekaani
Jyväskylän yliopisto

Eija Laakkonen

Apulaisprofessori, FT
Jyväskylän yliopisto

Taina Rantanen

Gerontologian ja kansanterveyden professori
Jyväskylän yliopisto

Marja-Liisa Kinnunen

Tutkimusjohtaja, FT
Keski-Suomen hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto

Timo Törmäkangas

Yliopistotutkija, FT (tilastotiede)
Jyväskylän yliopisto

Markku Kauppinen

Projektitutkija, FM, tilastotieteilijä
Jyväskylän yliopisto

Jane Kroger

Professori emerita
Tromssan yliopisto, Norja

Ursula Staudinger

Professori, rehtori
TUD Dresden University of Technology, Dresden, Saksa

Johanna Ahola

äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ, TtM
Jyväskylän yliopisto

Tiia Kekäläinen

Erikoistutkija, TtT
Laurea-ammattikorkeakoulu

Tiina Savikangas

Tutkijatohtori (apurahatutkija), TtT
Jyväskylän yliopisto