Ä¢¹½Ö±²¥

Essay

Essay writing instructions of the Faculty of Education and Psychology as of 15 September 2021. The essay template has been updated on 19 September 2023. The essay instructions can be applied to various written learning tasks.

What is an essay?

In university studies, various written learning assignments are often carried out in the form of essays. When speaking of an essay in the university context, it refers to a reflective scientific text that is written based on critical examination of source material and one's own thinking. It is characterised by the writer's own perspective on the topic and presenting their well-founded thoughts. The starting point for an essay are the concepts, ideas, and claims presented in the source material, which the writer reflects upon and uses to form conclusions through critical examination.

The writer demonstrates in their text that they have a command of the subject matter and can focus on the essential aspects. An essay text includes an introductory section providing background information on the topic, a central section discussing the topic, and a concluding section that summarises the discussion. The text does not digress and conveys the ability for critical thinking. An essay is not a translation or summary of the source material.

How do you proceed in the essay writing process?

• Familiarise yourself carefully with the learning outcomes of the course, the learning assignment, and its evaluation criteria. Prepare the essay according to the given instructions.
• Narrow down the content of the essay according to the assignment guidelines.
• Familiarise yourself with the required source material. Pay attention to the key concepts provided by the source materials and take notes on them.
• Make sure you understand the source materials and how they relate to each other. You can create concept maps, for example. Plan what you write. The essay will be shaped and developed during the writing process.
• When writing about key concepts and perspectives based on the sources, indicate the sources in a way that your own voice stands out from the source material. Express the idea from the source in your own words, avoid direct copying. Remember to provide a reference whenever an idea originates from someone else. See instructions on the principles of using sources and scientific writing from the Library Tutorial.
• Make use of Turnitin as a tool for academic writing.
• Once you consider the essay to be complete in terms of its thematic content, pay attention to how the essay is structured from the introduction to the reflection. Does the essay stay within the boundaries of the chosen topic? Have you defined the concepts you use? Have you provided justification for your claims? Does the discussion of the topic progress logically? Have you adequately addressed all relevant themes? Are there any sections in the essay that are irrelevant to the topic? Also, double-check the essay's structure, the alignment of chapter headings and contents, and the language usage.

The essay follows the principles of academic writing

• Structure: Introduction, main body, and conclusions.
• Argumentation: Justification and evaluation of ideas, interpretations, and claims. The use of precise and appropriate concepts and their definitions.
• Writing style: Style is concise and neutral (not emotional) scientific style, where the presented claims are sufficiently justified.
• References and bibliography: Follow the American Psychological Association (APA) citation guidelines (see the essay template).
• Language: Polished language usage adds finishing touches to the text. You may use language guides for help.
• Essay length: Specified in the assignment instructions or agreed upon with the instructor, as the essay topic and questions determine the length.

Please note that each teacher may have their own additional, more specific instructions for writing essays.

Essay templates

• Essay template in English (.docx)
• Essay template in Finnish (.docx)

Essee

Esseen tavoitteena on harjaannuttaa tieteelliseen ajatteluun ja kirjoittamiseen, rajatun aiheen ongelmien pohdintaan ja ratkaisemiseen kirjallisuuden avulla. Lisäksi essee valmentaa aihetta koskevaan tiedon itsenäiseen etsintään ja kriittiseen käyttöön. Sen tarkoitus on osoittaa aiheen tuntemus ja tekijän oma näkökulma aiheeseen. Essee on itsenäinen kokonaisuus, jossa vastataan esitettyyn kysymykseen.

Essee on kirjoitelma, joka on viimeistelty ja laajuudeltaan rajattu. Se perustuu lähdeaineistoon, jota kirjoittaja tarkastelee omalla tyylillään ja joka merkitään lähteinä kirjoitelmaan. Esseessä on olennaisen tärkeää, että siinä tulee esille kirjoittajan perehtyneisyys ja oma näkemys aiheeseen. Tällöin kirjoittajan on pystyttävä irrottautumaan lähdeaineistosta ja tarkastelemaan sitä omakohtaisesti. Essee tähtää siten kirjoittajan oman näkemyksen esilletuontiin, argumentointiin ja päätelmien tekemiseen suhteessa lähdeaineistoon. Tarkoitus on saada etäisyyttä lähdeaineistoon ja käsitellä aihetta itsenäisesti, joten essee ei ole yhteenveto lähdeaineistosta.

Esseen pituus vaihtelee tehtävänannon mukaan yleensä muutamasta sivusta pariinkymmeneen sivuun. Kirjoittamisen yleisperiaatteena on, että teksti on yleistajuista. Se tarkoittaa, että alan ammattilainen voi ymmärtää tekstin, vaikka hän ei ole perehtynyt käsiteltyyn aiheeseen syvällisesti eikä tunne aiheen taustoja tarkasti. Toisin sanoen kirjoittajan on otettava huomioon, että lukijalla ei välttämättä ole aiheesta laajoja tai syvällisiä ennakkotietoja. Esseessä kirjoittaja hallitsee sisällöllisesti ja kielellisesti käsittelemänsä asian. Hän osaa erottaa tärkeän vähemmän tärkeästä ja hän on ymmärtänyt käsittelemänsä asian, joten essee ei ole kopio muiden ajatuksista. Essee on rakenteeltaan johdonmukainen noudattaen tieteellisen tutkielman perusrakennetta. Kirjoitelman alussa on esitetty tavoitteet, sen jälkeen aiheen käsittely ja lopussa tehdään päätelmät. Tyyli on asiatyyliä.

Kirjallisuuskatsaus

Kirjallisuuskatsaus on tutkimusongelmaan liittyvän aiemman tutkimuksen ja kirjallisuuden kriittinen, tiivis erittely ja sen pohjalta tutkijan oman päämäärän ohjaamana tehty synteesi. Se auttaa lukijaa aiheen ymmärtämisessä ja osoittaa, miten tutkimus sijoittuu eli asemoituu alan tutkimuskenttään. Kirjallisuuskatsaus osoittaa lukijalle, miksi esiteltävä uusi tutkimus on tärkeä ja millä tavoin se täydentää aiempia tutkimuksia. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena voi olla löytää kirjallisuudesta aukko, jonka oma suunnitteilla oleva tutkimus täyttää. Tällöin katsaus keskittyy analysoimaan sitä, mitä aiheesta tiedetään ja mitä ei tiedetä.

Pro gradu -työssä kirjallisuuskatsaus usein muodostaa tutkimuksen teoreettisen taustan, jolloin se keskittyy tutkimusongelman kannalta tärkeään kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsaus esittää sen, mistä näkökulmista ja miten asiaa on aiemmin tutkittu ja miten opiskelijan oma tutkimus liittyy jo olemassa oleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Kirjallisuutta luettaessa kiinnitetään huomio tutkimusotteeseen, tutkimusmenetelmiin, päätuloksiin ja päätelmiin. Kirjallisuuskatsauksessa esitellään tutkimusaiheeseen liittyvät keskeiset näkökulmat, metodiset ratkaisut ja eri menetelmin saavutetut tärkeimmät tutkimustulokset. Olemassa oleva tieto on eriteltävä ja arvioitava huolellisesti ja kriittisesti. Erilaiset näkökulmat, tutkimusmenetelmät ja tulokset on suhteutettava toisiinsa. Tutkimuksissa esiintyvät näkemyserot, ristiriitaisuudet ja puutteet on pyrittävä osoittamaan. Kirjallisuuskatsauksen laatiminen edellyttää kykyä lukea analyyttisesti ja arvioivasti. Katsaukseen otetaan mukaan vain asianmukainen, suoraan tutkimusaiheeseen liittyvä kirjallisuus. Kriittisyys luettavan materiaalin valinnassa on tärkeää.

Kirjallisuuskatsausta laativan on pidettävä mielessä oma tavoitteensa ja tutkimusongelmansa: kirjallisuuskatsaukselle asetetaan tavoite ja tarkoitus. Pyrkimys on valikoiden ja argumentoiden keskustella aiemman tutkimustiedon kanssa. Katsauksen laatijalla on oma päämääränsä (tutkimuksen taustan luominen), ja hän toimii kriittisenä tiedon käsittelijänä.

Kirjallisuuskatsaus on syytä jäsentää niin, että erilaiset näkökulmat, koulukunnat ja tulkinnat erottuvat selvästi toisistaan.

°¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹

°¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹ on opetuksen ja mahdollisen muun opetusmateriaalin pohjalta tehty pohdiskeleva kirjoitelma. Sen tavoitteena on olla oman oppimisen arvioinnin ja kehittämisen väline. Ideana on opetuksen sisällön ja oppimiskokemusten analysointi, tulkinta ja pohdinta, joten oppimispäiväkirja ei ole opetusaineiston referaatti ja yhteenveto. °¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹n avulla oppija kuvaa opetuksen ja mahdollisen muun aineiston synnyttämiä ajatuksia suhteessa aikaisempaan ymmärrykseen ja hän tunnistaa, mitä muutoksia opetus on synnyttänyt ymmärtämisessä. Lisäksi oppija arvioi oman oppimisen heikkouksia ja vahvuuksia.

°¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹n kirjoittaminen on oppimistapahtuma, joka tähtää oppijan itseohjautuvuuden ja -arvioinnin kehittymiseen. °¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹ edistää oppijan pohdintaa siitä, mitä ja miten hän on oppinut. Päiväkirja toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä. Se voi olla joko pitkällä aikavälillä tuotettu kokonaisuus tai koostua pienemmistä osista. Muodoltaan oppimispäiväkirja on tavallisesti vapaa, joten se voi sisältää tekstin ohella kuvia, kaavioita yms. Sitä voidaan kirjoittaa joko päivittäin, aina tietyn tapahtuman yhteydessä, kuten luentojen yhteydessä ja jälkeen. Se voidaan kirjoittaa myös isompana kokonaisuutena silloin, kun tarve ilmenee. °¿±è±è¾±³¾¾±²õ±èä¾±±¹Ã¤°ì¾±°ùÂá²¹ on mielellään minä-muotoinen, koska kyse on oppijan itsereflektiosta.

Referaatti

Referaatilla tarkoitetaan kuullun tai luetun tekstin selostamista selvästi lyhentäen niin, että pohjatekstin olennainen sisältö välittyy ja painotukset pysyvät muuttumattomina. Referaatin vaatimuksia ovat kattavuus, tarkkuus, selkeys ja tiiviys. Referaatti on yleensä puhdas ns. objektiivinen referaatti, joka kattaa pohjatekstin ilman kannanottoja. Vaihtoehto on ns. kommentoitu referaatti, jossa referoija ottaa kantaa ja pohtii referoimaansa tekstiä. Tällöin on tultava selkeästi esiin, mitkä ajatukset referaatista ovat peräisin pohjatekstistä ja mitkä ovat laatijan omia.

Työpaperi (Working paper)

Työpaperi on tyypillisesti tieteellisen artikkelin kirjoittamisprosessin ensimmäinen tuotos. Tutkija tuo ajatuksensa muiden tiedeyhteisön jäsenten arvioitavaksi ja kommentoitavaksi. Tyypillisesti tutkija myös aktiivisesti tarjoaa tuloksiaan kohdeilmiöstä kiinnostuneiden käyttöön. Saamansa palautteen perusteella työpaperi muokataan tieteelliseksi artikkeliksi. Lähtökohtaisesti työpaperilta vaaditaan samaa rakenteellista kurinalaisuutta ja tieteellisen kirjoittamisen sääntöjen noudattamista kuin tieteelliseltä artikkelilta. Tieteellisen artikkelin ja työpaperin keskeinen ero on siinä, että tieteellinen artikkeli on sisällöltään työpaperia viimeistellympi.

Tieteellinen artikkeli 

Tieteellinen artikkeli voi olla luonteeltaan teoreettinen, katsaus- tai ns. alkuperäisartikkeli. Se edustaa perinteistä tieteellisen kirjoittamisen ideaalia, johon tiedeyhteisön tulee opiskelijoita harjaannuttaa, erityisesti niitä jotka suuntautuvat tutkijanuralle. Tieteellinen artikkeli kirjoitetaan selkeästi kohdeilmiöstä kiinnostuneille asiantuntijoille. Se on sisällöltään tiivis ja olennaiseen keskittyvä. Teoreettisessa artikkelissa tutkija erittelee ja edelleen kehittää olemassa olevaa teoriaa ja esittää oman parannellun ehdotuksensa siitä. Katsausartikkelissa tutkija luo alkuperäisartikkelissa esitettyjen tulosten pohjalta kuvan jostain erityiskysymyksestä tyypittelemällä ja teemoittamalla keskustelua. Alkuperäisartikkelit keskittyvät uusien tutkimustulosten esittelyyn.

Alkuperäisartikkelit noudattavat tyypillisesti perinteistä IMRAD-kaavaa. Tavoitteet on määritelty täsmällisesti ja artikkeliin sisältyy hyvin suodatettu ja tiivistetty selostus kohdeilmiötä koskevasta aiemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksen toteuttaminen - varsinkin menetelmäkysymykset, aineisto ja aineiston analysoinnin tekniikat - on kuvattu tavalla, joka mahdollistaa tutkimuksen hyväksyttävyyden ja uskottavuuden arvioinnin. Tulosten tulkinta, tarkka dokumentointi ja reflektointi lähtökohtana olleeseen aiempaan tutkimukseen ovat oleellinen osa tieteellistä artikkelia. Lisäksi tieteellisen artikkelin ulkoinen muoto on tiukasti ohjeistettu.

Lähteet: Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 1997. Tutki ja kirjoita. Kirjayhtymä, Helsinki. Lonka, I., Lonka, K., Karvonen, P. & Leino, P. 1996. Taitava kirjoittaja.

Ask your course teacher for more detailed instructions.