Työelämä tarvitsee fyysikon osaamista
Fyysikon koulutus luo osaamista, jota työelämässä arvostetaan
Fyysikon koulutuksen sydän on lunnollisesti vankka fysiikan asiaosaaminen, eli kyky ymmärtää syvällisesti luonnonilmiöitä kuvaavat ajattomat periaatteet. Mutta lisäksi fyysikon koulutus kytkee asiaosaamisen neljään vahvuuteen: Ensimmäinen vahvuus on huippuunsa viritetty ongelmanratkaisukyky, harjaantunut taito löytää ilmiöistä olennainen ja keskittyä siihen. Toinen vahvuus on taito käyttää ongelmanratkaisuun monipuolisesti mittalaitteita, tietokoneita sekä matemaattisia ja laskennallisia menetelmiä. Kolmas vahvuus on harjaantunut kyky oppia ja luoda uutta tietoa. Neljäs vahvuus on taito työskennellä ryhmässä yhteistoiminnallisesti ja esittää asiat selkeästi, sekä — kirjallisesti ja suullisesti, Suomessa ja ulkomailla. Fysiikan lait eivät riipu kulttuurista, puhutusta kielestä, eivätkä inflaatiosta tai talouden kvartaalista. Sen vuoksi fyysikon asiaosaaminen höystettynä osaamisvahvuuksilla antaa fyysikon koulutuksen käyneelle työelämään etulyöntiaseman ja osaamisen, jota työelämässä arvostetaan ajasta, maasta ja kulttuurista riippumatta.
Fyysikon koulutusta voi myös tukea muilla opinnoilla, oman mielenkiinnon mukaan. Monet valmistuneista suosittelevat opiskelemaan fysiikan ohella tietotekniikkaa, tilastotiedettä, matematiikkaa tai kauppatieteitä. Nykyisissä teknologisissa ympäristössä fysiikasta valmistuneet kertovat työskentelevänsä tutkimus- ja opetustyön lisäksi ohjelmoinnin tai suunnittelun parissa. Opetustyöhön tähtääville fysiikan opiskelijoille suositellaan pedagogisten opintojen lisäksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa, eli aineyhdistelmiä joita oppilaitokset arvostavat. Tärkeitä ovat myös kieli- ja esiintymistaidot, sillä fyysikon työ on usein asiantuntijatyötä, johon kuuluu esiintyminen ja kouluttaminen. Arvostettuja ovat lisäksi vuorovaikutus- ja projektinhallintataidot, sillä monia fyysikon työtehtäviä luonnehtivat projektimaisuus ja tiimeissä tekeminen.
Fyysikot työllistyvät hyvin
Fyysikoita työllistävät korkean teknologian yritykset ja perustutkimukseen liittyvät tehtävät yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Opettajakoulutuksen käyneet lisäksi työllistyvät opetustehtäviin lukioissa, peruskouluissa, ammattikorkeakouluissa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa (katso työelämässä opettajana). Fyysikon koulutuksen antama yleinen kyky hahmottaa ja ratkaista ongelmia tarjoaa hyvät edellytykset kaupallisiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Siten vaikka fyysikon koulutus ei valmista tiettyyn ammattiin, fyysikot työllistyvät erinomaisesti. Esimerkkejä fyysikoiden ammattinimikkeistä ovat tohtorikoulutettava, lehtori, tutkija, tutkijatohtori, professori, kehityspäällikkö, johtaja, tiedetoimittaja, ylifyysikko tai vaikkapa tutkimuspäällikkö.
Fyysikon uraa luonnehtii kansainvälisyys
Sekä fysiikan opiskelua että fyysikon työtehtäviä värittävät kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. Fysiikan tutkimuksen työskentelykieli on perinteisesti englanti ja alan tärkeimmät julkaisusarjat ovat englanninkielisiä. Vaikka kansainvälisyys on läsnä Suomessa työskennellessä, fysiikan opiskelu tarjoaa oivat mahdollisuudet työllistymiseen myös ulkomaille. Fyysikoita työllistävät monet kansainväliset yritykset ja monikansalliset tutkimuslaitokset. Suomalainen osaaminen onkin haluttua, sillä suomalaisen koulutuksen korkea taso tunnetaan maailmalla hyvin. Tutkijan työstä kiinnostuneiden kannattaa hakeutua jatko-opintojen pariin; tutkimusryhmässä työskenteleminen liidättää sinut halutessasi vaikka maapallon toiselle puolelle.
