Laaja tutkimus: Opettajien pedagogiset taidot merkittävä este tieto- ja viestintätekniikan käytölle opetuksessa

Pedagogiset esteet teknisiä merkittävämpiä
Opettajat ja TVT-vastuuhenkilöt nostivat merkittäviksi teknologian opetuskäyttöä estäviksi tekijöiksi opettajien pedagogisten taitojen sekä opetuksen valmisteluun tarvittavan ajan ja kannustimien riittämättömyyden. Tilanne verrattua vuoteen 2018 oli parantunut vain vähän.
Oppilaskäyttöön tarkoitettujen tietokoneiden määrä kouluissa on lisääntynyt vuodesta 2018. Silti hieman yli puolessa tutkimukseen osallistuneista kouluista laitteiden riittämättömyys oli ongelma ainakin jossain määrin. Rehtorit painottivat teknisten esteiden korjaamista enemmän kuin opettajien esille nostamien pedagogisten esteiden. Opettajien näkemykset tieto- ja viestintäteknologian käytön lähtökohdista heidän koulussaan olivat kuitenkin selvästi myönteisempiä loppuvuodesta 2020 kuin keväällä 2018.
Teknologian käytössä painottuu tiedottaminen
ICILS Opettajapaneeli 2020 -tutkimuksen mukaan rehtorit pitävät tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvien taitojen ja sisältöjen opetusta tärkeänä ja odottavat opettajien hallitsevan näitä sisältöjä. Rehtorit edellyttivät koulunsa opettajilta erityisesti taitoa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa oppilaiden, vanhempien ja opettajien väliseen viestintään.
– Rehtoreiden painotuksilla on merkittävä rooli teknologian opetuskäytön tapojen ja sisältöjen kehittymisessä, ICILS-tutkimuksen koordinaattori Kaisa Leino painottaa. Tällä hetkellä esimerkiksi painotus monilukutaidon sisältöihin näyttää vähäiseltä, vaikka se on opetussuunnitelmassa laaja-alaisena kokonaisuutena. Samoin rehtoreiden ja opettajien näkemykset verkkoturvallisuuden opetuksen merkityksestä eroavat selvästi. Teknologia näyttäytyy vastausten perusteella enemmän tiedottamisen välineenä kuin pohtivan ja tutkivan oppimisen mahdollistajana, Leino listaa.
Opettajat kaipaavat lisää mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen
Hieman alle puolet opettajista kaipasi lisää mahdollisuuksia osallistua teknologian opetuskäytön osaamista tukeviin koulutuksiin. Koulujen TVT-vastuuhenkilöt näkivät opettajien koulutustarpeen vieläkin laajempana. Vuoteen 2018 verrattuna tilanne oli kuitenkin parantunut hieman. Opettajien ammatillinen kehittyminen toteutetaan tällä hetkellä pääasiassa omassa työyhteisössä, esimerkiksi muiden opetusta seuraten ja kollegoiden kanssa keskustellen. Myös erilaiset verkkokoulutukset olivat selvästi lisääntyneet.
– Opettajien osallistuminen oman työnsä kannalta olennaisiin koulutuksiin ja koulun TVT:n käytön kehittämiseen vähentää valmisteluun kuluvaa aikaa ja työn kuormittavuutta. Kyse on kuitenkin laajasti koulutuksen resurssoinnista, ei vain halusta, sillä vaikka koulutus olisi maksuton, se vaatii opettajalta aikaa ja usein tarvitaan myös sijainen, Leino toteaa.
Opettajien näkemyksiä ja koulujen lähtökohtia käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksessa tarkasteltiin ICILS Opettajapaneeli 2020 -tutkimuksessa, johon osallistui yli 1300 opettajaa sekä rehtoreita ja koulujen TVT-vastuuhenkilöitä 144 koulusta ympäri Suomea. Tutkimukseen osallistuivat samat koulut ja opettajat kuin vuonna 2018 toteutettuun ICILS-tutkimukseen (Kansainvälinen nuorten monilukutaidon tutkimus; International Computer and Information Literacy Study). Suomessa tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
ICILS-tutkimuksen kansallinen koordinaattori, yliopistotutkija Kaisa Leino, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, p. 040 805 4810, kaisa.j.leino@jyu.fi
Raportti:
Kaisa Leino, Eija Puhakka & Mikko Niilo-Rämä: Tieto- ja viestintäteknologia koulujen arjessa. ICILS Opettajapaneeli 2020 -tutkimuksen tuloksia. Raportti on luettavissa osoitteessa
(tallenne)
ICILS-tutkimuksen verkkosivut