Ä¢¹½Ö±²¥

Se näyttää kovin vaatimattomalta, on melko nirsokin ja elää yli 100-vuotiaaksi, vanhimmat löydetyt yksilöt ovat olleet yli 200-vuotiaita. Se lisääntyy vain puhtaissa, virtaavissa vesissä ja toimii samalla hyvän veden laadun ja terveen ekosysteemin mittana. Kyseessä on jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku, joka on ollut uhanalaisten lajien listalla Suomessa vuodesta 1955 lähtien (rauhoitettu luonnonsuojelulailla) ja on uhanalainen myös muualla maailmassa.

Raakun merkitys jokiekosysteemille on tärkeä, sillä elinvoimainen raakkupopulaatio ylläpitää hyvää vedenlaatua suodattamalla ja puhdistamalla vettä. Tämän vuoksi jokihelmisimpukka on vesiekosysteemin avainlaji; sen elinympäristö tarjoaa hyvän elinympäristön myös monelle muulle lajille. Raakun tiukat vaatimukset puhtaalle elinympäristölle ovat tehneet siitä nk. sateenvarjolajin. Raakun suojelusta hyötyvät useat lajit, kuten lohi ja taimen, sekä kokonaiset ekosysteemit. Lohi ja taimen liittyvät raakun elinkiertoon tiiviisti, sillä ne ovat raakun isäntäkaloja. Tämä tarkoittaa, että kehittyäkseen simpukanaluiksi raakun toukat loisivat kalan kiduksissa osan elämästään.

Ihmisen toimet raakun uhkana

Jokihelmisimpukan tilanne Suomessa on heikko. Laji on kuolemassa sukupuuttoon, sillä sen luontainen lisääntyminen ei onnistu kuin muutamissa Pohjois-Suomen joissa. Rauhoittamispäätöksestä huolimatta sen elinympäristöt ovat muuttuneet esim. jokien valjastamisen ja perkausten myötä sekä suo- ja metsäalueiden ojituksen seurauksena. Suurimman uhkan raakun elinympäristölle muodostavatkin maa- ja metsätaloustoimet, joiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu ravinteita aiheuttaen jokien liettymistä ja happamoitumista. Myös erilaiset vesivoiman rakentamiseen liittyvät toimet ja muut vaellusesteet (esim. tierummut), jotka estävät raakun isäntäkalojen nousun jokiin, ovat heikentäneet raakkupopulaatioiden tilaa merkittävästi.

Raakun suojelusta hyötyvät monet eri tahot

Jokihelmisimpukan suojelu edistää ja auttaa myös muun lajiston ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Hyvä raakkuvesistöjen tila ja elinvoimaiset lohikalakannat tuovat positiivisia vaikutuksia alueelle retkeilyn ja kalastuksen myötä, mikä tukee myös alueen elinkeinotoimintaa.

Life Revives-hankkeen toimet edistävät elinvoimaisten raakkukantojen säilymistä

Life Revives- hanke käynnistyi syksyllä 2021. Hankkeen partnerit kolmessa eri maassa lisäävät yhteistyössä tietoisuutta raakusta lajina, raakkukannoista sekä niiden tilasta ja elinympäristöistä. Kohderyhminä ovat mm. lapset ja nuoret, maanomistajat, poliittiset päättäjät ja metsätalouden parissa työskentelevät. Hankkeessa parannetaan raakun ja sen isäntäkalojen elinympäristöjen tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa mm. kunnostamalla joki- ja purouomia sekä valuma-alueita, kasvattamalla raakunpoikasia ja kuntouttamalla raakkuja Jyväskylän yliopistoon kuuluvalla Konneveden tutkimusasemalla. Myös uusia raakkupopulaatioita kartoitetaan hankkeen aikana.

Ìý

Ìý