Missä mennään LIFE Revives -projektissa 2023?

-Yksi suurimmista LIFE Revives -hankkeen onnistumisista on Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Lapväärtin-Isojoen raakkupopulaation lisääntyminen laitosolosuhteissa 10 vuoden tauon jälkeen, LIFE hankkeen sisällöllinen projektipäällikkö Heidi Kunttu kertoo. Tämän onnistumisen seurauksena raakunpoikasia voitiin viedä jopa 125 000 yksilöä kasvamaan takaisin kotijokeensa.

EU:n Life-ohjelman rahoittama, Suomessa, Ruotsissa ja Virossa yhteensä 69 raakkujokea kattava raakun eli jokihelmisimpukan elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävä hanke jatkuu nyt toista vuotta. Tänä vuonna on tarkoitus panostaa erityisesti käytännön toimenpiteiden eteenpäin viemiseen kohdejoilla. Ensi kesänä varsinkin Kainuun ja Pohjois-Ruotsin raakkujoilla kunnostukset etenevät vauhdilla. Ruotsissa ja Etelä-Pohjanmaalla osa hankkeen partnereista saa jo kunnostustoimenpiteensä valmiiksi saakka.

Kuntun mukaan hankkeen toimijat ovat ammattilaisia, ja jokien kunnostuksiin liittyy vain muutamia käytännön haasteita, kuten jäiden lähdön ja kevättulvien päättymisen odottelu sekä tietyillä alueilla varsin ahkerat majavat patorakennelmineen. Kunnostukset ovat rutiinitoimenpiteitä, ja raakut voidaan siirtää niiden ajaksi eri paikkaan samassa joessa. Raakkujen elinolojen parannustoimenpiteet onnistuvat, koska joet tunnetaan hanketoimijoiden keskuudessa. Kunnostamisella pyritään esimerkiksi parantamaan joen virtausolosuhteita; siirtämällä kiviä aiemmin peratuille alueille elinympäristö palautuu jälleen koskimaiseksi.

-Tarkkailemme muun muassa veden virtauksia ja happiolosuhteita joissa. Ne ovat tärkeimpiä tekijöitä raakuille sopivan elinympäristön kannalta, Kunttu sanoo.

LIFE Revives -hankkeessa testataan myös uutta menetelmää, niin sanottujen raakkujen lastentarhojen rakentamista jokiin. Tämä tarkoittaa, että raakkujokiin kunnostetaan laikkuja, joihin pyritään rakentamaan raakunpoikasille otolliset olosuhteet ensimmäisiä elinvuosia varten. Projektin aikana seurataan, asettuvatko joissa raakun luonnollisen lisääntymisen tuloksena syntyneet poikaset asumaan tällaisille kunnostetuille laikuille. Tähän mennessä Metsähallituksen Luontopalvelut sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ovat kunnostaneet lastentarhoja kohdejokiinsa, ja nämä toimenpiteet jatkuvat niin ensi kesänä kuin tulevina vuosina.

Tähän hankevuoteen sisällöllinen projektipäällikkö Kunttu ja hallinnollinen projektipäällikkö Nicholas Marsh ovatÌýlähteneet odottavaisin mielin, vaikka Marshin mukaan hanke ei ole ollut täysin immuuni maailman tilanteelle ja sen mukanaan tuomalle hintojen nousulle. Tilanne vaatii kaikilta osallisilta sopeutumiskykyä.

Tähän mennessä suurin ilonaihe Kuntun mukaan on, että hankkeelle saatiin rahoitusta toisella hakuyrittämällä usean vuoden suunnittelun jälkeen ja toimenpiteitä on päästy tekemään tehokkaasti käytännön tasolla. Raakuilla on suuri merkitys ekosysteemissä.

Vuoden tavoitteisiin kuuluu myös tehostaa viestintää niin yksityisille maanomistajille, medialle, koululaisille kuin raakunsuojeluyhteisölle. Kuntun ja Marshin mukaan maanomistajat ovat olleet mukana mahdollistamassa hankkeen etenemistä. Tulevaisuudessa maanomistajat ovat edelleen merkityksellisessä roolissa, sillä osa projektin kohdejoista on yksityisten maanomistajien mailla.

Poikaset mikroskoopissa.png

Pidemmällä aikavälillä pyritään rakentamaan yhteistyötä muiden maiden raakkututkijoiden ja -suojelijoiden kanssa. Yksi projektin tavoitteista onkin saada yhtenäistettyä raakunsuojelumenetelmiä Euroopassa. Raakunsuojelu on kansainvälinen asia.

Kunttua ja Marshia haastatteli Jyväskylän yliopiston hankesihteeri Anni Karhu