Turkimusojaa kunnostettiin t盲n盲 kes盲n盲
Turkimusoja on raakkujoista ihmeellisin
Vuonna 2014 H盲meenkyr枚n paikallinen asukas l枚ysi Turkimusojalta raakkuja. Raakun lajim盲盲rityksen k盲vi varmistamassa Luonnontieteellinen keskusmuseo. Joessa tiedettiin esiintyneen raakkuja jo vuosikymmeni盲 aiemmin. Er盲盲n paikallisen asukkaan mukaan raakkuja oli joessa 1940-luvun alkupuolella. Raakkukanta on kuitenkin vuosikymmenten aikana pienentynyt niin v盲hiin, ett盲 niiden oli luultu jo t盲ysin h盲vinneen. Onneksi n盲in ei kuitenkaan ollut.
Vuonna 2018 Turkimusojalle tehtiin luonnonsuojelulain (1096/1996) 47 搂:n mukainen erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikan rajausp盲盲t枚s, jossa kiellet盲盲n esiintymispaikan h盲vitt盲minen tai heikent盲minen. P盲盲t枚ksen tarkoituksena on turvata Turkimusojan raakkupopulaation esiintymisedellytykset, sill盲 Turkimusojan ymp盲rist枚枚n sijoittuu runsaasti erilaista maank盲ytt枚盲 ja laajoja rakennushankkeita, kuten H盲meenkyr枚n v盲yl盲n parantamishanke. Kyseess盲 on Suomen ensimm盲inen ja ainoa jokihelmisimpukalle tehty rajausp盲盲t枚s. Muut Suomen raakkujoet ovat elinymp盲rist枚ns盲 puolesta pitk盲lti ilman suojaa, Natura-alueita lukuun ottamatta. Toivottavasti tulevaisuudessa useat muutkin raakkujoet saavatkin ansaitsemansa suojelustatuksen.
Miksi Turkimusojaa pit盲盲 kunnostaa?
Joen kunnostusten perustana toimivat aikaisemmat hankkeet, kunnostussuunnitelmat ja tehty seuranta. Populaation l枚yd枚st盲 l盲htien raakkujen, taimenten ja vedenlaadun tilaa onkin selvitetty Turkimusojalla aktiivisesti. Esimerkiksi raakkukartoituksia tehtiin vuonna 2015 (Valovirta 2016) ja niit盲 t盲ydennettiin vuonna 2016 (Alleco Oy 2017). Viimeisimm盲t kartoitukset ovat vuodelta 2022 (Alleco Oy 2022), jossa raakkupopulaation kooksi arvioitiin vain 1200 yksil枚盲. Mik盲 mahtavinta, viimeisimm盲n tutkimustiedon mukaan Turkimusojalla on lis盲盲ntyv盲 raakkukanta ja sen elinkierto toimii.
Lis盲盲ntymiskykyisest盲 kannasta huolimatta Turkimusojan raakkupopulaatio ei voi hyvin. Joen pohjasoran happipitoisuus on ratkaiseva tekij盲 raakun nuoruusvaiheiden elinkyvyn kannalta, sill盲 raakut viett盲v盲t ensimm盲iset 5鈥�10 vuotta pohjasoraan hautautuneina. Turkimusojassa raakun nuoruusvaiheille soveltuvia elinymp盲rist枚j盲 on aivan liian v盲h盲n. Lis盲ksi s盲hk枚koekalastuksista on saatu eritt盲in heikkoja tuloksia taimenen suhteen: sit盲 ei juurikaan esiinny. Raakku voi lis盲盲nty盲 vain silloin, kun vesist枚ss盲 on riitt盲v盲 taimen- tai lohikanta. My枚s joen vedenlaadussa on raakun el盲m盲盲 ajatellen liian suuria poikkeavuuksia, esimerkiksi raudan ja kiintoaineen suhteen.
Lopputulemana voidaankin sanoa, ett盲 kunnostukset ovat v盲ltt盲m盲tt枚mi盲.
Laulaen ty枚t盲s tee
Kes盲ll盲 2024 Pirkanmaan ELY-keskus aloitti Turkimusojalla LIFE Revives -hankkeeseen kuuluvat, kauan odotetut ja haaveillut virtavesikunnostukset. Kunnostusten tavoitteena on lis盲t盲 raakulle ja sen is盲nt盲kalalle, taimenelle, soveltuvia elinymp盲rist枚j盲, monimuotoistaa jokea ja saada raakun poikaset selviytym盲盲n. Kunnostusta tehtiin puumateriaalilla, kutualueita ennallistamalla, vaellusesteit盲 poistamalla, suojaamalla jokipenkkoja eroosiolta sek盲 rakentamalla raakkulastentarhoja. Kilpailutuksessa uomakunnostuksien tekij盲ksi valikoitui Hy枚tyvuokraus Oy.
Puurakenteilla kunnostaminen sopii varsinkin hiekoittuneen Turkimusojan kunnostamiseen: rakenteita k盲ytettiin joenpohjan ja kutusoraikkojen puhdistamiseen sek盲 kiintoaineen pid盲tt盲miseen, ja niiden vaikutukset n盲kyiv盲t heti virtausolosuhteiden sek盲 suojapaikkojen monipuolistumisena. Toki osa vaikutuksista n盲kyy vasta ensimm盲isen tulvan j盲lkeen, kun kiintoaine lajittuu ja kasautuu. Puurakenteilla kunnostamisessa k盲yt枚ss盲 oli eri menetelmi盲 kuten altakaivajat ja suisteet sek盲 kiintoainetta ker盲盲v盲t mekanismit. N盲ist盲 on esimerkkikuvat esitetty alla.
Kutupaikkojen kunnostamisessa pyrittiin hy枚dynt盲m盲盲n mahdollisimman paljon olemassa olevia kutusorakkoja. Niiden kunnostamisessa joenpohjan pintarakenne rikottiin mekaanisesti k盲sity枚n盲 ja hienojakoinen aines seulottiin soran seasta pois. Joissain paikoissa jouduttiin k盲ytt盲m盲盲n muualta tuotua luonnonsoraa.
Kutusoraikkojen lis盲ksi jokeen rakennettiin raakun poikasille ns. lastentarhoja. Aluksi kaivettiin lapiolla kuoppa, mink盲 j盲lkeen alimmaksi kerrokseksi laitettiin kiviainesta tai puuta salaojitukseksi varmistamaan vedenvirtaus sorapatjan l盲pi. Seulonnan j盲lkeen sora- ja kiviaines palautettiin takaisin. N盲iden lastentarhojen sopivuutta raakunpoikasten luontaiseksi elinymp盲rist枚ksi seurataan LIFE Revives -hankkeessa.
Turkimusojalta kuljetettiin t盲n盲 kes盲n盲 30 aikuista raakkua lis盲盲ntym盲盲n Konneveden tutkimusasemalle. Laitosolosuhteissa syntyv盲t poikaset palautetaan Turkimusojaan, kun ne ovat tarpeeksi vahvoja selvit盲kseen yksin jokielinymp盲rist枚ss盲. Palautus tapahtuu aluksi joko reik盲levyill盲 tai soralaatikoissa, ja my枚hemmin poikaset vapautetaan joenpohjalle viett盲m盲盲n itsen盲ist盲 el盲m盲盲.
Turkimusojan virtavesikunnostukset saatiin valmiiksi elokuussa 2024. Ensi vuonna kunnostuksia tehd盲盲n Pirkanmaan muissa raakkujoissa; Pinsi枚n-Matalusjoella ja Ruonanjoella.
Innolla odotamme Turkimusojan kunnostusten j盲lkeisi盲 seurantatuloksia. Pit盲k盲盲 peukkuja!
Kirjoittaja: Katja Vainionp盲盲, Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinaattori LIFE Revives -hankkeessa