Kohdelajit
Jokihelmisimpukka
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on tunnustettu maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi lajiksi (IUCN). EU:n luontodirektiiviss盲 (liitteet II ja V) raakun tilaksi on arvioitu 鈥漞p盲suotuisa tai huono鈥� (U2) koko boreaalisella bioalueella, ja Suomessa raakku on luonnonsuojelulain mukaisesti uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Ymp盲rist枚ministeri枚n johdolla on laadittu . Jokihelmisimpukan s盲ilyminen edellytt盲盲 laajaa yhteisty枚t盲 eri toimijoiden kesken.
Avainlaji
Raakku on jokiekosysteemiss盲 esiintyv盲 avainlaji, joka luo elinymp盲rist枚j盲 muille lajeille. Sill盲 on n盲in ollen merkitt盲v盲 rooli ekosysteemipalvelujen tuottajana. Raakut suodattavat ravinnokseen partikkeleita jokivedest盲 pit盲en veden puhtaana: yhden raakun suodatussysteemin l盲pi voi kulkea jopa 50 litraa vett盲 p盲iv盲ss盲. Raakut kuitenkin sy枚v盲t vain osan suodattamastaan aineksesta - loput pakataan limam枚ykyksi ja sylk盲ist盲盲n joen pohjalle, miss盲 ne p盲盲tyv盲t pohjael盲inten ruuaksi ja sit盲 kautta kalojen ravinnoksi. N盲in raakut hankkivat sy枚t盲v盲盲 my枚s lohen ja taimenen poikasille, toukkavaiheensa is盲nnille. Raakun kuoret puolestaan toimivat kiinnittymisalustana vesisammalille, jotka puolestaan antavat suojaa monille selk盲rangattomille ja hy枚nteistoukille. Raakut my枚s m枚yhent盲v盲t jalallaan pohjasoraa pit盲en pohjan hapekkaana. Viimeaikaisissa tutkimuksissa havaitsimme lis盲ksi simpukoiden suodattavan vedest盲 kaloille haitallisia taudinaiheuttajia ja raakun toukkia sis盲lt盲vien taimenen poikasten pysyv盲n paremmin hengiss盲 bakteerialtistuksessa. Tihe盲 simpukkaesiintym盲 on t盲ten terveen elinymp盲rist枚n ja biologisen monimuotoisuuden keskittym盲. Raakun h盲vitess盲 joen eli枚st枚 k枚yhtyy ja my枚s kalojen elinmahdollisuudet heikkenev盲t. Tunnemme kuitenkin ehk盲 vain osan raakun tarjoamista ekosysteemipalveluista.
Eritt盲in uhanalainen laji
Raakkupopulaatiot ovat v盲hentyneet nopeasti kaikkialla Euroopassa. Ilman aktiivisia suojelutoimia raakku on vaarassa kuolla sukupuuttoon valtaosassa nykyisist盲 elinalueistaan. My枚s Ruotsissa ja Suomessa, joita voidaan pit盲盲 lajin parhaimpina esiintymisalueina, raakun kokonaistila on ep盲suotuisa. Viimeisimpien arvioiden mukaan Ruotsissa on 646 ja Suomessa 129 raakkujokea, mutta esimerkiksi Suomessa valtaosa populaatioista on sellaisia, ett盲 uusia yksil枚it盲 ei ole ilmaantunut vuosikymmeniin. N盲m盲 populaatiot ovat tuomittuja sukupuuttoon. Koska laji on eritt盲in pitk盲ik盲inen (jopa yli 200 vuotta), populaatioiden h盲vi盲minen tapahtuu hitaasti: raakkuja voi l枚yty盲 viel盲 kymmeni盲 vuosia sen j盲lkeen, kun lis盲盲ntyminen on lakannut. Lis盲ksi arvioilta vain 10 prosentissa populaatioista lis盲盲ntyminen on niin tehokasta, ett盲 se riitt盲盲 est盲m盲盲n sukupuuton l盲hitulevaisuudessa. Viron ainoa j盲ljell盲 oleva raakkupopulaatio ei lis盲盲nny lainkaan ja v盲henee nopeasti.
Vaikka vuosikymmenien takainen helmenkalastus verotti aikoinaan raakkupopulaatioiden vanhoja yksil枚it盲 rankasti, on raakun suurin ongelma nyky盲盲n korkea poikaskuolleisuus. T盲m盲 johtuu jokiuomien liettymisest盲 valuma-alueiden maank盲yt枚n seurauksena tulevan hienojakoisen sedimenttikuorman vuoksi. Koska nuoret simpukat viett盲v盲t ensimm盲iset elinvuotensa kaivautuneina pohjasoraan, on liettyminen niille kohtalokasta. Hienojakoinen sedimentti est盲盲 veden virtauksen pohjasorassa aiheuttaen hapenpuutteen ja sen seurauksena raakunpoikasten kuoleman. Niinp盲 suurin uhka, joka vaikuttaa noin 90 prosenttiin Fennoskandian raakkupopulaatioista, on valuma-alueiden tehokas maank盲ytt枚.
Atlantin lohi ja taimen
Raakun toukat el盲v盲t loisina kalojen kiduksilla 9-11 kuukautta ennen el盲m盲nkiertonsa vaihetta pohjasorassa. Atlantin lohi (Salmo salar) ja taimen (Salmo trutta) ovat toukkien ainoat soveliaat ja my枚s pakolliset is盲nn盲t. Aikaisemmat tutkimustuloksemme osoittavat, ett盲 lohijokien raakut tarvitsevat is盲nn盲kseen nimenomaan lohen, ja ett盲 paikallinen lohi-/taimenkanta on raakulle paras kalais盲nt盲. T盲m盲n vuoksi lohi ja taimen populaatioiden v盲heneminen on suuri ongelma my枚s monille raakkupopulaatioille. Jokielinymp盲rist枚jen laadun heikkeneminen uittoperkausten, liettymisen ja rehev枚itymisen sek盲 patoamisen seurauksena vaikuttaa kalojen vaelluksiin ja lis盲盲ntymiseen ja sit盲 mukaa negatiivisesti raakkupopulaatioihin.