Raakuille toivoa Karvianjoella
Karvianjoen raakut kuolemassa sukupuuttoon
Karvianjoki sijaitsee Pohjois-Satakunnassa ja on ollut tunnettu jokihelmisimpukkajoki. Paikallisten mukaan Karvianjoen pääuomassa on ollut hyvinkin runsaita raakkuesiintymiä, mutta voimakas maanmuokkaus ja -käyttö on muuttanut Karvianjoen valuma-aluetta huomattavasti ja raakkukannat ovat reagoineet niihin negatiivisesti. Raakkuja on arvioitu olevan Karvianjoessa noin 1500–1700 yksilöä. Määrä saattaa kuulostaa paljolta, mutta elinympäristön huono laatu, raakkujen korkea ikä ja heikko kunto sekä nuorten raakkujen puuttuminen populaatiosta tarkoittavat sitä, että Karvianjoen raakut ovat kuolemassa sukupuuttoon, jos mitään toimia ei tehdä. Pääuoman kunnostaminen raakuille sopivaksi ympäristöksi on hyvin haastavaa ja tällä hetkellä raakkujen kannalta paras mahdollisuus ja nopein sukupuuttouhkan ehkäisykeino on etsiä uusia tällä hetkellä paremmassa kunnossa olevia elinympäristöjä.
Juurakkoluoma, purojen helmi Kankaanpäässä
Yksi kunnostettava kohde on Juurakkoluoma. Puro kulkee luonnontilaisen kaltaisen kuusivaltaisen metsän läpi ja suojavyöhykeisyyttä on runsaasti. Vedenlaatu on myös mittauksien mukaan hyvä, lukuun ottamatta rauta-arvoja, mikä on kuitenkin ongelma lähes jokaisessa sivupurossa Pohjois-Satakunnan alueella. Juurakkoluomaan tehdään aktiivisesti taimenistutuksia ja koekalastuksien perusteella taimenkanta on purossa hyvä. Myös alustavien poikaskokeiden mukaan Juurakkoluoma voisi sopia myös raakuille.
Kunnostuksilla kohti parempaa elinympäristöä
Vaikka Juurakkoluoma onkin lähes luonnontilaisessa kunnossa, kunnostustarpeita nähtiin maastokatselmuskerroilla. Hiekkaa oli kertynyt lupaaviin taimenten kutusoraikkoihin ja raakuille haluttiin tehdä valmiiksi poikasalueita, jos Juurakkoluomaan tuodaan raakkuja tulevaisuudessa. Ennen työn aloittamista tehtiin kunnostussuunnitelma ja haettiin ELY-keskuksesta lupaa poiketa suojelualueen rauhoitusmääräyksistä. Lopuksi kunnostustöihin kilpailutettiin tekijä. Oli ilo huomata, että moni alan osaaja oli kiinnostunut kunnostustöistä Juurakkoluomalla.
Kunnostustyöt tehtiin 29.10.–1.11. pääosin käsityönä. Sorasta tehtiin taimenille erilaisia kutusoraikkoja ja -paikkoja, ja niiden yhteyteen laitettiin isompia kiviä piilopaikoiksi. Suuremmat kivet myös murtavat paikoin monotonista virtausta ja monipuolistavat uoman pohjaa.Juurakkoluoma mutkittelee jyrkkärinteisen purokanjonin pohjalla, joten materiaalien kuljettaminen oli välillä haastavaa. Mönkijän ja perävaunun avulla sorat ja puumateriaali saatiin kuljetettua rinnettä alas ja lähelle uomaa. Ensimmäisten päivien aikana kunnostajamme Raktiva Oy:ltä keksivät kuljettaa kiviä ns. kiviliukumäkeä pitkin, mikä helpottikin työtä huomattavasti.
Kiviainestyön lisäksi purolla tehtiin puukunnostustöitä. Juurakkoluomassa oli alun perin melko vähän puumateriaalia, ja sitä lisäämällä monipuolistettiin puroympäristöä. Erilaisia rakenteita asetetiin puroon ohjaamaan hiekkaa pois soraikoilta, voimistamaan virtausta tai muuten monipuolistamaan puronpohjaa. Lisäksi puumateriaalia käytettiin raakkujen poikapaikkoihin. Yhteensä Juurakkoluomalla tehtiin noin 300 metrin pätkällä yli 30 puusuistetta, soraikkoja taimenille 5 kpl, raakuille elinalaa 4 soraikon verran, kiveämistä tehtiin 4 kohdalla ja puron oman soran pehmennystä niin kutsutulla Hartijoki-menetelmällä 4 alalla.
Opiskelijat mukana kunnostustöissä
LIFE Revives -hankkeeseen kuuluu vahvasti raakkutietoisuuden levittäminen ja koululaisyhteistyö. Tähän avautui hyvä mahdollisuus kunnostustöiden lomassa, kun Honkajoen yhteiskoulusta saapui 15 henkilön ryhmä lukiolaisia opettelemaan virtavesikunnostuksia. Honkajoen yhteiskoululla on monipuolinen ympäristökasvatuksen linja, jolloin opiskelijat pääsevät oppimaan monipuolisesti luonnosta ja ympäristöstä myös konkreettisesti. Virtavesikunnostuksiin osallistuminen ja taimenen ja raakun elämästä kuuleminen oli varmasti hyvä lisä opiskelijoiden ympäristötietoisuuteen. Konkreettinen luonnon monimuotoisuuden edistäminen opettaa monesti enemmän kuin siitä lukeminen kirjasta. Monille kunnostustyö vaikutti myös hauskalta puuhalta, ja erityisesti kiviliukumäki herätti hilpeyttä opiskelijoiden keskuudessa.
Pohjois-Satakunnan raakkutyö jatkuu
Vaikka kunnostukset onkin saatu vuoden 2024 osalta valmiiksi, työn täytyy jatkua, jotta Karvianjoen raakkukannan tulevaisuus on taattu. Nyt kunnostettua aluetta seurataan erilaisin menetelmin hankkeen loppuun asti ja LIFE Revives -hanke on selvittänyt Karvianjoen koskialueiden kunnostusmahdollisuuksia, jotta pääuomassa eläville raakuille saataisiin enemmän elinympäristöä. Aiheesta tullaan kontaktoimaan maanomistajia ja vesialueenomistajia kevään 2025 aikana. Innolla jäämme odottamaan, miten Juurakkoluoman kunnostukset ja niiden vaikutukset taimenkantaan ja mahdollisesti raakkuihin kehittyy.
Kirjoittaja: Lotta Mäkinen, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen koordinaattori LIFE Revives -hankkeessa