Suomen arvokkain laji?
Ymp盲rist枚ministeri枚n p盲盲t枚ksess盲 vuonna 1995 m盲盲ritettiin kaikille Suomessa esiintyville rauhoitetuille el盲imille ja kasveille yksil枚arvo. Vuonna 2002 markat p盲ivitettiin euroiksi. Yhden jokihelmisimpukan luontoarvoksi on m盲盲ritetty 589 鈧�. Vertailuksi: yksil枚arvoltaan arvokkain on saimaannorppa (9 755 鈧�), mutta niit盲 on Suomessa vain 480 ja yhteisarvo siis 4,58 miljoonaa 鈧�. Tunturisopuleita (67 鈧�) voi olla kannan huippuvuosina valtavasti. Niit盲 tulisi olla ainakin 20 miljoonaa, ett盲 niiden arvo ylt盲isi raakkujen luontoarvoon.
Suomessa tiedet盲盲n olevan nyt noin 150 raakkuvirtaa, niist盲 valtaosa Pohjois-Suomessa. Uusia populaatioita, l盲hinn盲 pieni盲 latvapuroja, on etsitty ja l枚ydetty kymmeni盲 viimeisen 15 vuoden aikana. Suomeen saatiin vuonna 2021 jokihelmisimpukalle suojelustrategia ja toimenpideohjelma, jota LIFE Reviveskin nyt toteuttaa. Raakkustrategian tavoitteena on, ett盲 tieto raakkuesiintymist盲 ja niiden elinymp盲rist枚ist盲 paranee ja on kansalaisten tiedossa. Ja koska raakut eiv盲t lis盲盲nny ilman taimenta tai lohta, my枚s elinymp盲rist枚jen tilan t盲ytyy parantua. Ja kun raakkuvirtoja kunnostetaan, my枚s valuma-alueiden maank盲yt枚ss盲 raakun elinymp盲rist枚t on otettava huomioon. Vaelluskalat ja raakut kulkevat tiiviisti yhdess盲.
Kuinka paljon jossakin virrassa on raakkuja? Selvitys tehd盲盲n populaation tilatutkimuksella. Se tehd盲盲n pohjoismaihin hiotun CEN-standardin mukaisesti. Raakut lasketaan linjoittain, mitataan otokset ja katsotaan, l枚ytyyk枚 pieni盲 raakkuja ja jos, kuinka ne ovat kasvaneet. Tuloksena saadaan lukum盲盲r盲 ja mittauksiin perustuva arvio raakkukannan tilasta, joka voi vaihdella elinvoimaisesta l盲hes h盲vinneeseen.
Viime kes盲n j盲lkeen raakkukannan tila on selvitetty 86 populaatiosta eli yli puolesta tunnetuista (Kuva 1). T盲m盲n edistymisess盲 on auttanut sek盲 Ymp盲rist枚ministeri枚n Helmi-elinymp盲rist枚ohjelma sek盲 LIFE Revives. Tietoa on tullut huimasti lis盲盲: tutkituista populaatioista vain 17 % on arvioitu elinvoimaisiksi tai ehk盲 elinvoimaisiksi, loput ovat saaneet arvion ei-elinvoimainen tai kuoleva. Ja siis selvitt盲m盲tt盲 on viel盲 65 raakkukantaa.
Mutta! Palataanpa siihen arvokkaimpaan lajiin. Tutkittujen raakkupopulaatioiden ja tarkemmin tutkimattomien arvion perusteella Suomessa el盲盲 noin 2,2 miljoonaa raakkua ja kun se kerrotaan 589 鈧�:lla, saadaan summa 1,3 miljardia 鈧�. Jos omat laskelmani ja vertailuni muihin rauhoitettuihin lajeihin ja niiden arvoihin pit盲v盲t kutinsa, jokihelmisimpukka voidaan julistaa Suomen arvokkaimmaksi lajiksi. Emme me kyll盲 p盲rj盲盲 Ruotsille eik盲 Norjalle t盲ss盲 maaottelussa; naapureista l枚ytyy yli tuhat raakkuvirtaa ja raakkujakin l盲hemm盲s 200 miljoonaa.
Lajin arvo tarkoittaa my枚s sit盲, ett盲 jos ajat m枚nkij盲ll盲 raakkupuron yli ja raakkuja murskaantuu siin盲 sata, niin oikeus voi m盲盲r盲t盲 korvausarvona 58 900 鈧�.
Mutta kyll盲 meill盲 on mahdollisuus kiri盲 raakkum盲盲r盲ss盲 ja parantaa kantoja elinkykyisiksi. Siihen tarvitaan kuitenkin tuhansien maanomistajien sek盲 eri viranomaisten ja toimijoiden v盲litt盲minen siit盲, ett盲 taimenet ja lohet p盲盲sev盲t nousemaan raakkuvirtoihin ja vesiensuojelu otetaan huomioon aivan oikeasti riitt盲vin suojavy枚hykkein. Se, mit盲 kaikkea hy枚ty盲 raakusta on virtaveden ekosysteemiss盲, onkin jo toisen jutun aihe.
Kirjoittaja: Pirkko-Liisa Luhta, projektip盲盲llikk枚, Mets盲hallitus Luontopalvelut