蘑菇直播

Raakku eli jokihelmisimpukka el盲盲 koko el盲m盲ns盲 enemm盲n tai v盲hemm盲n kaivautuneena joen pohjaan. Raakun poikasvaiheet viett盲v盲t ensimm盲iset elinvuotensa t盲ysin hautautuneina pohjasoraan ja vasta vahvistuttuaan ja pystyess盲盲n vastustamaan veden voimaa nousevat ruokailemaan soran pinnalle. Ne my枚s s盲盲telev盲t kaivautumissyvyytt盲盲n tarpeen mukaan. L盲mpim盲盲n aikaan, jolloin jokivesi sis盲lt盲盲 enemm盲n raakulle sopivaa ravintoa, kuten levi盲 ja hajoavaa elop盲ist盲 ainetta, n盲m盲 kaverit voivat 鈥漣stuskella鈥� joen pohjassa l盲hes t盲ysin soran p盲盲ll盲. Kylmemm盲n veden aikaan raakut taas kaivautuvat syvemm盲lle soran sekaan suojaan mm. j盲盲tymiselt盲. Se, mihin kohtaan joen pohjassa n盲m盲 otukset itsens盲 hilaavat j枚k枚tt盲m盲盲n, riippuu siis l盲mp枚tilasta sek盲 monista muista elinymp盲rist枚枚n vaikuttavista tekij枚ist盲. Raakun nopeakin liikkuminen on kuitenkin moniin muihin el盲imiin verrattuna 盲盲rimm盲isen hidasta 鈥� vain joitakin senttimetrej盲 vuorokaudessa.

Kuinka kaivaudutaan laboratorio-olosuhteissa?

Jyv盲skyl盲n yliopiston Konneveden tutkimusasemalle on tuotu raakkuja lis盲盲ntym盲盲n eri puolilla Suomea sijaitsevien jokien populaatiosta. Raakkuja yll盲pidet盲盲n suurissa sorapohjaisissa l盲pivirtausaltaissa (Kuva 1). Pari kertaa vuodessa altaiden sora vaihdetaan puhtaaseen, ja my枚s itse raakut saavat puhdistavan kylvyn. Viime vuoden lopun siivousoperaation yhteydess盲 tarkkailimme viiden eri joen (Kuva 2) raakkujen touhuja 鈥漧akananvaihdon鈥� j盲lkeen ja kuvasimme niiden kaivautumisk盲ytt盲ytymist盲.

Populaatiokohtaisia eroja oli n盲ht盲viss盲. Suomujoen raakut alkoivat etsi盲 omaa paikkaansa altaassa ja kaivautua uusiin 鈥漧akanoihinsa鈥� jo vuorokauden sis盲ll盲 (Kuva 3). Kuukauden p盲盲st盲 suurin osa raakuista oli jo l盲hes t盲ysin hautautunut soraan. Samankaltainen k盲ytt盲ytyminen oli havaittavissa Livojoen raakkupopulaatiota edustavilla simpukoilla (Kuva 4).

Simojoen raakut puolestaan valitsivat oleilun hieman enemm盲n n盲kyvill盲 soran pinnassa (Kuva 5a). Etel盲-Pohjanmaan suunnalla sijaitsevien raakkujokien kaverit taas eiv盲t suuremmin kaivautumisesta perustaneet, mutta niiden j枚k枚tysasennossa oli havaittavissa hienoista eroa pohjoisempiin lajitovereihin verrattuna: Lapv盲盲rtin-Isojoen ja Karvianjoen raakut asettuivat p盲盲s盲盲nt枚isesti virran suuntaisesti vaaka-asentoon pohjasoran pinnalle (Kuvat 5b ja c).

Kaivautumisaktiivisuus riippuu toki my枚s raakkuyksil枚st盲. Asetimme kameran raakkualtaaseen parin tunnin ajaksi tallentamaan Livojoen raakkujen liikkeit盲 niiden p盲盲sty盲 puhtaaseen altaaseen (Kuva 6). menn盲盲n, eik盲 meinata!

N盲iden laboratorio-olosuhteissa tehtyjen kertaluonteisten havaintojen perusteella ei voi tehd盲 yleist盲vi盲 p盲盲telmi盲 tietyn joen raakkupopulaation kaivautumisominaisuuksista. Ne kuitenkin kertovat siit盲, ett盲 kukin raakku m枚nkii sille mieluisaan paikkaan viett盲m盲盲n yli 200-vuotista taivaltaan.