Isojoen pikkuraakut pääsivät kotijokeensa - ensimmäinen jokihelmisimpukkasukupolvi 100 vuoteen

Lapväärtin-Isojoki on erityinen joki, sillä se on yksi harvoja eteläisen Suomen jokia, jossa elää vielä jokihelmisimpukoita eli raakkuja (Margaritifera margaritifera). Isojoessa on myös säilynyt sen alkuperäinen taimenkanta. Joen raakkukanta on kuitenkin erittäin uhattu: Isojoessa on arvioitu elävän vain 100–150 raakkuyksilöä, joista jokainen on yli 100-vuotias. LIFE Revives -hankkeessa joen raakkukantaa elvytetään kunnostamalla raakkujen ja lohikalojen elinympäristöjä ja kasvattamalla Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla uusia pikkuraakkuja palautettaviksi jokeen.

Suomen ennätys jokeen tuotujen poikasten määrässä

Kesällä 2022 saatiin jättipotti Isojokisten raakkujen viljelyssä, kun raakkuvanhukset tuottivat ennätysmäärän poikasia. Yhteensä Isojokeenjokeen saatiin palautettua huimat 150 000 poikasta. Vuonna 2017 Lapväärtin-Isojoesta vietiin yhteensä 47 aikuista raakkua ”lemmenlomalle” Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle tarkoituksena saada heikkokuntoiset raakut toipumaan siten, että ne alkaisivat vuosikymmenien tauon jälkeen lisääntyä. Vanhat raakkuyksilöt tuottivat glokidiotoukkia vasta syksyllä 2021. Toukat kasvoivat talven yli lohikalojen kiduksilla, kunnes ne irrottautuivat kesällä 2022 pikkusimpukoina. Pienet, vain noin 0,5 mm:n pituiset raakut matkasivat Konneveden tutkimusasemalta Isojoelle tarkassa hoivassa kylmälaukuissa, sillä raakut arvostavat viileää vettä. Pienet raakunpoikaset pääsivät jokeen kasvamaan soralla täytettyihin kasvatuslaatikoihin. Raakunpoikaset tulevat viettämään ensimmäiset vuotensa näissä joen pohjalle sijoitetuissa soralaatikoissa, joissa ne ovat suojassa saalistajilta ja joissa raakkujen vointia pystytään seuraamaan. Kun poikaset kasvavat muutaman senttimetrin mittaiseksi, ne vapautetaan jokeen kunnostetuille sora-alueille.

Raakunpoikaset mikroskoopissa_teksti_pieni.jpg

Luonnonvaraiset raakut ovat harvassa Lapväärtin-Isojoella

Lapväärtin-Isojoen tämänhetkiseksi raakkukannan kooksi on arvioitu vain 100–150 yksilöä. Raakut voivat huonosti todennäköisesti siksi, että joen pohja ei enää monin paikoin ole niille soveltuva. Joen pohjalle on kerääntynyt valuma-alueelta erilaista kiintoainesta, kuten hiekkaa, joka tukkii pohjan huokoisen soran niin, että varsinkaan nuoret raakunpoikaset eivät pysty siinä elämään. Kaikki Lapväärtin-Isojoesta löydetyt raakkuyksilöt on arvioitu yli 100-vuotiaiksi, mikä osoittaa, että raakkujen luonnollinen lisääntyminen ei ole onnistunut joessa enää vuosikymmeniin. Raakkujen lisääntymistä voidaan tukea parantamalla joen pohjan olosuhteita esimerkiksi kunnostamalla tukkeutuneita sora-alueita niiden vuosikymmenten takaiseen tilaan.

Kunnostuksia ja kokoontumisia

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa LIFE Revives -hankkeen toimista Lapväärtin-Isojoen alueella. Hankkeessa on raakkujen kasvatuksen lisäksi kunnostettu kesällä 2022 viidellä jokiosuudella jokihelmisimpukoiden ja niiden isäntäkaloina toimivien taimenten elinalueita. Alueella myös järjestettiin syksyllä Karijoen koulun 3.-5.-luokkalaisille luontokoulupäivä, jossa oppilaat pääsivät tutustumaan pikkuraakkuihin, joen kaloihin sekä pohjaeläimiin. Hankkeen parissa tullaan seuraavina vuosina järjestämään lisää luontokouluja ja yleisötilaisuuksia sekä tuottamaan informaatiomateriaalia raakun suojelun huomioimiseksi alueen maankäytössä.

Kunnostusta_teksti_pieni.jpg

Kesällä 2022 jokeen tuodut poikaset voivat olla Lapväärtin-Isojoen raakkukannan pelastus, sillä ne tulevat muodostamaan jokeen uuden raakkusukupolven vuosikymmenten lisääntymistauon jälkeen. Toivottavasti muutaman kymmenen vuoden päästä voimme nähdä nyt istutettujen raakkujen poikasia.