Ģ��ֱ��

JYU.Well järjesti 25.4.2024 käsitetyöpajan, jonka aiheena oli empatia. Empatia on teemana myös vuoden 3.-9.7.2024 järjestettävillä , jonne myös Jyväskylän yliopisto järjestää monipuolista teemaa pohdiskelevaa puheohjelmaa.

Mitä empatialla tarkoitetaan?

Empatialla tarkoitetaan kykyä ymmärtää toisen ihmisen kokemuksia ja tunteita tämän näkökulmasta käsin, eli itsensä asettamista toisen henkilön asemaan. Sympatialla ja empatialla on käsitteellinen ero: sympatiaan liittyy passiivinen toisen tunteisiin ja mielentilaan samaistuminen, joka voi myös heijastella vastaanottajan omia tunnetiloja, ja empatiaan puolestaan toisen tunteiden aktiivinen ymmärtäminen ja jakaminen riippumatta siitä, miten erilaisia tai samanlaisia olemme. Toisaalta empatiaa on tutkimusten mukaan helpoin kokea itsensä kanssa samankaltaisia ihmisiä kohtaan. 

Empatia jaotellaan kognitiiviseen empatiaan (kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtämään asia toisen näkökulmasta) ja emotionaaliseen empatiaan (kyky tuntea ja jakaa toisen henkilön tunteet). 

Empatia syntyy ja ilmenee vuorovaikutuksessa

Empatia on myös relationaalista eli syntyy vuorovaikutuksessa, sillä siihen liittyy tunteiden ja ajattelun dialogi sekä uusien näkökulmien tuottaminen. Empatia mielletäänkin usein luonteeltaan rakentavammaksi kuin sympatia, sillä se ei perustu ainoastaan toisen ihmisen tunnetilan peilaamiseen vaan tunteiden laajempaan ymmärtämiseen ja uusiin näkökulmiin. Sympatian lisäksi muita empatian lähikäsitteitä ovat esimerkiksi myötäeläminen, myötätunto (compassion), itsemyötätunto (self-compassion), prososiaalisuus (prosocial behavior) ja tunteiden tarttuminen (emotional contagion).

Onko empatia ominaisuus vai voiko sitä oppia?

Empatia ajatellaan usein yksilön ominaisuutena ja jatkumona, jossa empatian kokeminen on toisilla vahvempaa ja luontevampaa kuin toisilla. Empatia on osin automaattinen reaktio, ja useimmilla ihmisillä onkin biologinen valmius tuntea empatiaa. Myös monet empatiakyvyn mittaamiseen kehitetyt mittarit perustuvat käsitykselle siitä, että empatia on ihmisen suhteellisen pysyvä ja mitattavissa oleva ominaisuus. Koska empatia on relationaalista ja tilannesidonnaista, empatian taitoa voi kuitenkin opetella ja kehittää vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Empatian opettelussa keskeistä on motivaatio ja ajan antaminen vuorovaikutukselle. Tärkeintä onkin kuuntelun taidon kehittäminen ja halu ymmärtää toista, ei pyrkimys olla ”täydellinen” ymmärtäjä. Myös positiivisen vuorovaikutuksen rakentaminen ja toimiminen siten, että toiset ihmiset tulevat kohdatuiksi ja kokevat olevansa arvokkaita, kuten esimerkiksi vastuun ottaminen omasta toiminnasta ja muista ihmisistä ryhmässä, on empatian opettelua ja kokemista.

Empatia vuorovaikutuksen rakennuspalikkana

Empatia eli kyky ymmärtää toisten ihmisten kokemusmaailmaa on keskeinen rakennuspalikka ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, ja sillä on ollut tärkeä rooli lajin säilymisen sekä yhteiskunnan ja yhteisöjen toimintakyvyn kannalta. Nyky-yhteiskunnassa digitalisoituminen, sosiaalinen kuplautuminen, polarisoituminen ja yksinpärjäämisen kulttuuri vähentävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja luovat haasteita empatian toteutumiselle ja sen oppimiselle. Empatia auttaa täyttämään yhteenliittymisen psykologista perustarvetta ja se toimii pohjavireenä esimerkiksi yhteisöllisyyden, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden taustalla. Empatia on tunnistettu tärkeäksi voimavaraksi esimerkiksi työelämän ja hoivan konteksteissa. Toisaalta joskus empatian kokeminen voi olla myös haavoittava tekijä, jos tunnekuorma työssä kasvaa liian suureksi, eikä sen säätelemiseksi ole riittäviä keinoja. Esimerkiksi psykologin vastaanotolla empatialla on tärkeä rooli luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen rakentamisessa, mutta myös psykologin ammatilliseen osaamiseen kuuluva emotionaalisen empatian onnistunut säätely on tärkeää rakentavan vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Siksi empatian taidon opetteluun kuuluu olennaisesti myös taito sen tilannekohtaiseen säätelyyn.

Kirjallisuutta

Cuff, B. M., Brown, S. J., Taylor, L., & Howat, D. J. (2016). Empathy: A review of the concept. Emotion review, 8(2), 144-153.

Eisenberg, N., & Miller, P. A. (1987). The relation of empathy to prosocial and related behaviors. Psychological bulletin, 101(1), 91.

Levonius, V.M.R. & Saari, E. (2023), "Empatia – video reflection method for reflecting on empathic interactions between care worker and client", Journal of Workplace Learning, Vol. 35 No. 8, pp. 713-731. 

Stosic, M. D., Fultz, A. A., Brown, J. A., & Bernieri, F. J. (2022). What is your empathy scale not measuring? The convergent, discriminant, and predictive validity of five empathy scales. The Journal of Social Psychology, 162(1), 7-25.

Yu, J., & Kirk, M. (2009). Evaluation of empathy measurement tools in nursing: systematic review. Journal of advanced nursing, 65(9), 1790-1806.

Käsitepankki (JYU.Well käsitetyöpajojen tuloksia)

Tämä ja muut käsitetyöpajojen tiivistelmät on tallennettu JYU.Well kotisivulle käsitepankki -osioon.

Työpajat ovat tilaisuudessa läsnäolleiden pohdintoja. Kaikkiin käsitepankin teksteihin ja lähteisiin voi ehdottaa muokkauksia tai lisäyksiä työpajoja vetäville JYU.Well tutkijatohtoreille: Kaisa Koivunen (kaisa.m.koivunen@jyu.fi), Anu Sirola (anu.r.s.sirola@jyu.fi) ja Kirsi Keskinen (kirsi.e.keskinen@jyu.fi)

Tulevien käsitetyöpajojen aiheiksi voi myös tehdä esityksiä osoitteeseen: jyu.well@jyu.fi