Ģ��ֱ��

Osallisuus on monitulkintainen käsite

Suomen kielessä osallisuuden käsitettä käytetään monissa eri yhteyksissä viittaamaan osallisuuden eri merkityksiin ja muotoihin. Osallisuudella viitataan esimerkiksi kuulumisen tunteeseen, aktiiviseen osallistumiseen ja toimijuuteen. Aihepiirin tutkimuksessa käytetään usein täsmällisempiä englanninkielisiä käsitteitä. Niille ei siis ole löytynyt selviä suomenkielisiä vastaavuuksia, vaan hyvin monia käsitteitä suomennetaan samalla käsitteellä ”osallisuus”. Tutkimuksista kerrottaessa ja käsitteiden edelleen levitessä käytäntöön on seurauksena varsin kirjavaa ja usein vaikeatulkintaistakin osallisuuden käsitteen käyttöä ja määrittelyä.

Englanninkielisiä käsitteitä, joita on käännetty suomen kielessä osallisuudeksi, ovat esimerkiksi (sense) of belonging, participation, social inclusion, engagement ja (patient) advocacy. Keskustelussa todettiin, että ainakin osallistumisen ja osallisuuden käsitteet olisivat tärkeää erottaa toisistaan. Osallistumisen voi määritellä aktiiviseksi tekemiseksi ja osallisuuden sisäiseksi kuulumisen tunteeksi. Osallistuminen erilaisiin toimintoihin ja sen edistäminen voivat mahdollistaa osallisuuden tunnetta, mutta eivät automaattisesti. On myös vaikeaa määritellä, millainen aktiivisuuden taso on osallistumista vaikkapa koululuokassa tai yhteiskunnassa yleisemmin. Osallisuuden kokemus on aina yksilöllistä ja se syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristön välillä. Esimerkiksi kielitaito ja toimintakyky ovat tärkeässä roolissa siinä, millaisia osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia yksilöllä on. Sosiaalinen ja fyysinen ympäristö voivat niin ikään toimia mahdollistavina tai rajoittavina tekijöinä.

Osallisuus-käsitteen käyttöön havaittiin liittyvän näkymättömiä valta-asetelmia ja vuorovaikutussuhteiden epäsymmetriaa. Ylhäältä päin tulevat politiikat ja normatiiviset kriteerit usein ohjaavat, mikä on osallistumista ja osallisuutta ja miten niitä edistetään. Joku määrittyy aktiiviseksi toimijaksi, joka voi halutessaan mahdollistaa osallisuutta toisille. Kuitenkin myös autonomian eli valinnan mahdollisuuden tunne on tärkeä osa osallisuuden kokemusta. Vaikka psykologisesta näkökulmasta ihmisellä on syntyessään kuulumisen ja liittymisen tarve voidakseen tuntea turvallisuutta omassa yhteisössään, myöhemmin yksilöillä on enemmän valinnanvaraa siinä, millaista kuulumista tai liittymistä kaipaa ja millainen oma suhde on ympäröivään yhteiskuntaan. Näin myös esimerkiksi mahdollisuus kieltäytyä osallistumisesta tiettyyn ryhmään tai toimintoon voi edistää osallisuuden tunnetta, jos yksilö kokee voivansa itse vaikuttaa siihen, miten on tai on olematta osa ympäröivää yhteisöä.

Osallisuus hyvinvoinnin tutkimuksessa

Osallisuuden ajatellaan edistävän hyvinvointia ja terveyttä. Sen edistäminen on noussut tärkeäksi tavoitteeksi esimerkiksi sosiaali- ja terveyspolitiikassa, terveydenhuollossa ja ihmistieteellisissä tutkimuksissa. Tällöin olisi tärkeää täsmentää mitä itse asiassa ollaan edistämässä (vrt. käsitteet sense of belonging, participation, social inclusion, engagement, patient advocacy). Osallisuuden edistämisessä on tärkeää muistaa yksilöllisyys sekä se, miten osallisuus määritellään ja kuka sitä määrittelee. Kaikki eivät välttämättä kaipaa muiden määrittelemää osallisuuden kokemusta oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Usein osallisuuteen tähtäävät toimet eivät myöskään onnistu tavoitteessaan, jos ne ohjautuvat ylhäältä päin ja niihin sisältyy valta-asetelmia. Esimerkiksi terveydenhuollossa on tyypillistä ajatella, että asiakas otetaan mukaan omaan hoitoprosessiinsa, vaikka osallistumisen tulisi olla tosin päin. Asiakas omistaa oman elämänsä, vastoinkäymisensä ja niistä selviämisen prosessit, ja terveydenhuollon ammattilaiset osallistuvat hänen pulmiensa ratkaisuun silloin kun asiakas sen mahdollistaa.

Osallisuuteen liittyy paljon näkymätöntä, jota on vaikea havaita ja mitata. Kuitenkin joitain mittareita on kehitetty osallisuuden mittaamiseksi. Näitä ovat esimerkiksi psykologian alalla käytössä oleva Sense of Belonging -itsearviointimittari (SOBI) sekä suomalainen THL:n kehittämä osallisuuden kokemusta mittaava asteikko (ESIS, Experiences of Social Inclusion Scale).

Työpajan osallistujat:

• Kaisa Koivunen, kaisa.m.koivunen@jyu.fi
• Päivi Fadjukoff, paivi.fadjukoff@jyu.fi
• Minna Törrönen, minna.j.torronen@jyu.fi
• Tuulikki Sjögren, tuulikki.sjogren@jyu.fi
• Kirsi Keskinen, kirsi.e.keskinen@jyu.fi
• Minta Kärkkäinen, minta.e.m.karkkainen@jyu.fi
• Katharina Ruuska, katharina.m.ruuska@jyu.fi
• Katja Mäkinen, katja.a.p.makinen@jyu.fi
• Kirsi Leskinen, kirsi.m.leskinen@jyu.fi
• Sari Pöyhönen, sari.h.poyhonen@jyu.fi
• Salme Korkala, salme.korkala@jyu.fi

Kirjallisuutta:

Baumeister, R. F., & Leary, M. R. (1995). The need to belong: desire for interpersonal attachments as a fundamental human motivation. Psychological Bulletin, 117(3), 497.

Hagerty, B. M., Lynch-Sauer, J., Patusky, K. L., Bouwsema, M., & Collier, P. (1992). Sense of belonging: A vital mental health concept. Archives of Psychiatric Nursing, 6(3), 172-177.

Hagerty, B. M., & Patusky, K. (1995). Developing a measure of sense of belonging. Nursing research, 44(1), 9-13.

Hiltunen, K. and Sääskilahti, N. (eds) (2019): Kuulumisen reittejä taiteessa. Turku: Eetos.

Isola, A. M., Kaartinen, H., Leemann, L., Lääperi, R., Schneider, T., Valtari, S., & Keto-Tokoi, A. (2017). Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, työpaperi 33/2017.

Lähdesmäki, T., Saresma, T., Hiltunen, K., Jäntti, S., Sääskilahti, N., Vallius, A. and Ahvenjärvi, K. (2016): Fluidity and Flexibility of ‘Belonging’. Uses of the Concept in Contemporary Research. Acta Sociologica 59:3, 233–247.

Lähdesmäki, T., Mäkinen, K., Čeginskas, V., and Kaasik-Krogerus, S. (2021): Europe from Below. Notions of Europe and the European among Participants of EU Cultural Initiatives. Leiden: Brill.

Maine, F., Brummernhenrich, B., Chatzianastasi, M., Juškienė, V., Lähdesmäki, T., Luna, J., and Peck, J. (2021): Children’s Exploration of the Concepts of Home and Belonging: Capturing Views from Five European Countries. International Journal of Educational Research 110, 1–12.

Strayhorn, T. L. (2018). College students' sense of belonging: A key to educational success for all students. New York, NY: Routledge.