Vaikuttavuushankkeen johtaja
JYU.Well vaikuttavuushankkeet
JYU.Well kehittää aktiivisesti hyvinvoinnin tutkimusta, koulutusta ja yhteistyörakenteita yliopiston “osaava ja hyvinvoiva ihminen” -strategian mukaisesti. Pyrimme tehostamaan tieteenalojen ja tutkimuskärkien välistä tutkimus- ja koulutusyhteistyötä sekä niiden vaikuttavuutta. Vuonna 2023 JYU.Well myönsi yhteensä noin 200 000 euroa yhdeksään eri hyvinvoinnin tutkimuksen vaikuttavuushankkeseen eri tiedekuntiin. Tutustu hankkeisiin sekä niiden vastuuhenkilöihin tällä sivustolla.
Vaikuttavuushanke terveydenhuollon S2 -koulutuksista kohdistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamiin, Talent Boost- ja ESR-rahoitteisiin koulutusinterventioihin, joilla pyritään tukemaan englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista ja työllistymistä. Hanke auttoi tunnistamaan, kehittämään ja vakiinnuttamaan toimivia käytänteitä kansainvälisten sairaanhoitajien koulutukseen ja vahvistamaan heidän työllistymismahdollisuuksiaan Keski-Suomen hyvinvointialueella.
Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorisopsykiatrian erikoisalalla on kehitetty uusi taitovalmennus, joka tarjoaa osastohoidosta kotiutuville nuorille ja heidän lähiaikuisilleen lisää tukea arjessa pärjäämiseen. Syksyllä 2023 kyseinen taitovalmennus järjestetään ensimmäistä kertaa virtuaalivalmennuksena verkon välityksellä. Samalla käynnistyy Ammatillinen toimijuus virtuaalisessa taitovalmennuksessa kehittämistutkimus, jonka tarkoituksena on havainnoida virtuaalivalmennuksen parissa työskentelevien terveyden -ja sosiaalihuollon ammattilaisten ammatillista toimijuutta muuttuvassa työympäristössä. Virtuaalivalmennuksen kehittämiseen on myönnetty rahoitus JYU.Well:in toimesta. Hankkeessa mukana myös hyvinvointialueen koulutuspäällikkö Minna Ruoranen.
Vaikuttavuushankkeen johtaja
Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ovat lapsi- ja perhesosiaalityön palveluja, joiden toimivuutta on tutkittu niukalti, vaikka niitä on käytetty Suomessa jo vuosikymmeniä. Vuosina 2021-2022 toteutetun LATU-hankkeen tutkimustulosten pohjalta kehitettiin TukiArviointi-materiaalia tukisuhdetoiminnan arvioinnin, seurannan ja kehittämisen tueksi. Materiaali sai myönteisen vastaanoton niin lapsilta, vapaaehtoisilta, huoltajilta kuin ammattilaisiltakin. Syksyn 2023 aikana järjestetään kolme hyvinvointialueen ammattilaisille suunnattua alueellista koulutusta, joilla pyritääm saamaan LATU-hankkeen materiaalit osaksi tukisuhdetoiminnan arviointia ja kehittämistä. Hankkeessa mukana myös .
Kansalaistiedettä hyödyntävässä vaikuttavuushankkeessa tutkimustietoa toimivasta vanhemmuudesta viestitään tutkimustärppien muodossa. Tärppejä jalkautetaan esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialueen neuvoloihin ja perhekeskuksiin sekä kirjastoihin. Viestinnän muodot vaihtelevat julisteista kirjanmerkkeihin ja somepostauksista pelillisiin visailuihin lapsiperheiden hyvinvoinnin teemasta. Lisäksi hankkeen yhteydessä on tuotettu videoita, joissa perheet kertovat omista arjen käytänteiden ratkaisuistaan. Hankkeessa odottavia vanhempia ja vauvaperheiden vanhempia kannustetaan toimivaan keskinäiseen yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja hakemaan vanhemmuustiimiinsä muita aikuisia, jotka voivat osallistua vauvanhoitoon. Hankeen tärpit aktivoivat vanhempia pohtimaan ja keskustelemaan läheistensä kanssa keskinäisestä tukemisesta, reilusta työnjaosta ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Lisäksi kannustetaan myös jakamaan omia toimivia käytänteitä vertaisille.
Hankkeeseen perustuen julkaistiin artikkeli Kasvun tuki -aikakauslehdessä. Artikkeli ilmestyi 3.6.2024
Lue artikkeli: Vauvaperheille tutkimustietoa yhteisvanhemmuudesta aktivoivalla viestintäkokeilulla
Lue myös blogikirjoitus kansalaistieteen soveltamisesta perheille suunnattuun tiedeviestintään - miten sama sovellus taipuikaan muuttolintujen kevämuuton seurannasta kotiympäristön, neuvolan ja sosiaalisen median alustoille:
Lue blogikirjoitus arjen vinkeistä ja kansalaistieteen soveltamisesta
Voit myös lukea lisää hankkeesta sen omilta verkkosivuilta, josta löydät kaikki tuotetut materiaalit ja tärpit
Hankkeen omille verkkosivuillle tästä
Hanke on tehty yhteistyössä CopaGloba -hankkeen (JAMK) kanssa.
Digituen merkitys ikäihmisille digitaalisten teknologioiden ja palveluiden käyttäjinä Keski-Suomen hyvinvointialueella -vaikuttavuushanke perustuu kahteen Ikääntyvien yliopiston järjestämään digitukikurssiin, joiden aikana ikäihmisiä opastettiin digitaalisten palveluiden käyttöön käytännönläheisesti arkipäivän tasolla. Kursseilla tutustuttiin erityisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen näkökulmasta keskeisiin digitaalisiin palveluihin: mistä erilaisia digitaalisia palveluita on mahdollista löytää ja miten niitä käytetään. Vaikuttavuushankeen kurssit kytkeytyvät osaksi suurempaa tutkimuskokonaisuutta, jossa tuotetaan uutta tietoa digitaalisista teknologioista ja palveluista digiosallisuuden, oppimisen, vertaistuen ja digitaalisten teknologioiden ja palveluiden suunnittelun näkökulmista.
Tutustu hankkeen 13.2. järjestetyn JYU.Well vaikuttavuushankkeiden tulosten julkistustilaisuuden yhteydessä laadittuun loppuraporttiin oheisen linkin välityksellä.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin
Hanke tehtiin yhteistyössä REMEDIS -hankkeen kanssa.
REMEDIS – Medialukutaidon ja digitaalisten taitojen uudelleenarviointi Euroopassa
Vaikuttavuushankkeen johtaja
Hankkeessa tuotettiin tarkasti dokumentoitu sensitiivisten terveystietojen käsittelyn malli, joka on toistettava, skaalautuva ja hyödynnettävissä myöhemmin muissa hankkeissa. Tarkoituksena oli kehittää ja testata toimintamallia potilaiden henkilökohtaisten, sensitiivisten terveystietojen käsittelyssä Jyväskylän yliopistossa, Sairaala Novassa ja näiden välillä. Kehitettävän toimintamallin pilottialustana toimi JYU:n ja Sairaala Novan yhteinen LaVirE-tutkimus, jossa selvitetään gynekologisten laskeumien tai virtsankarkailun vuoksi tehtyjen leikkausten jälkeisiä elämäntapoja, mielialaa ja hoitovastetta. ۳ٱٲössä aineistoanalyysin osalta toimi myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Kehittämishanketta johti Eija Laakkosen (JYU) lisäksi myös Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novassa työskentelevä ylilääkäri Pauliina Aukee.
Tutustu hankkeen loppuraporttiin
Voit myös perehtyä tarkemmin LaVirE-tutkimukseen.
Toinen vaikuttavuushankkeen johtajista
Perimä, elämäntavat ja terveys -biopankkitutkimuspilotissa luotiin takaisinkutsututkimuksen toimintamalli, joka mahdollistaa biopankkinäytteiden yhdistämisen näytteenantajan elämäntapa- ja elinympäristötietoihin. Toimintamallin avulla voidaan toteuttaa hankkeita, joissa tutkitaan elämäntapojen ja ympäristötekijöiden vaikutusta sairastavuuteen ottaen huomioon geeniperimän vaikutus. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia sairauksien ennaltaehkäisyyn ja yksilölliseen terveydenhuoltoon. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Itä-Suomen yliopisto, Keski-Suomen hyvinvointialue sekä Keski-Suomen Biopankki. Vastaavia tutkimuksia ei ole aiemmin toteutettu Keski-Suomen Biopankissa.
Hanke tuotti ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa siitä, kuinka yhteisöllisen asumisen yksikössä asukkaiden toimintaa tukeva tau luontohoivamenetelmät mahdollistava asuinympäristö on yhteidessä elinpiiriin, osallistumiseen ja mielen hyvinvointiin. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen toimijoiden kanssa. Hankkeessa tehtyjä havaintoja ja tarkastelujen tuloksia raportoidaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle asumispalveluyksiköiden kehittämisen näkökulmasta. MAY-hanketta jatketaan vuosina 2024-2026 tieteellisenä tutkimuksena, jolle Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiö on myöntänyt rahoitusta. Alla mainittujen henkilöiden lisäksi tutkimusryhmään kuuluvat myös tutkimuspäällikkö Outi Jolanki ja väitöskirjatutkija Anniriikka Rantala Tampereen yliopistosta.
Hankkeen tarkoitus on tiivistää yhteistyötä Liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Keski-Suomen hyvinvointialueen (Sairaala Nova) liikuntalääketieteen poliklinikan kanssa. Hankkeessa luodaan ja testataan sujuvaa toimintamallia tutkimusyhteistyön mahdollistamiseksi ja lisäämiseksi. Mallia rakennetaan, testataan ja kehitetään edelleen muun muassa yliopistonlehtori Satu Pekkalan Akatemiahankkeen yhteydessä. Lisäksi poliklinikan ylilääkäri Merja Perhonen osallistuu tiedekunnassa tehtäviin tutkimuksiin. Tutkimusyhteistyön paraneminen on myös helpottanut tiedekunnan opiskelijoiden pääsyä tutkimusharjoitteluun poliklinikalle. Tahojen välisen yhteistyön edistämisen toivotaan mahdollistavan lopullisten tutkimustulosten hyödyntämisen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Toimivan yhteistyömallin kehittämisen lisäksi hankkeessa selvitetään syitä ja tekijöitä, jotka ovat liikuntamotivaation ja liikunnan terveysvaikutusten vaihtelun taustalla.
Vaikuttavuushankkeen johtaja
