Ä¢¹½Ö±²¥

Hankkeen alustavia tuloksia

MAY-hankkeessa haastateltiin melko vastikään yhteisölliseen asumiseen muuttaneita henkilöitä (N=12). Haastatelluilla mielen hyvinvointi oli samalla tai hieman jopa korkeammalla tasolla kuin samanikäisessä väestössä keskimäärin (Solin ym. 2023). Yksikön ulkopuolella liikkuneet saivat positiivista mielenterveyttä ja elämänlaatua kuvaavista mittareista hieman korkeampia pistemääriä kuin korkeintaan oman yksikön sisätiloissa liikkuneet vastaajat. Tutkijat arvioivat luontohoivamenetelmiä suunnittelussa huomioineen asumispalveluyksikön ulkotilojen tukevan paremmin kävelyä ja ulkoaktiviteetteja, mutta olevan enemmän ulkomaailmasta erityksissä verrattuna tavanomaisiin asumispalveluyksiköihin. Asukkaiden merkityksellisiksi kokemille asuinympäristön paikoille muodostui alustaviksi teemoiksi ’Mieluisia aktiviteetteja’, ’Viihtyisä ruokailupaikka’ ja â€™Odotuksia tulevaan’. 

Yhteisöllisen asumisen uutuus Sosiaalihuoltolain (2022/790) mukaisena asumispalveluna näkyi hankkeen aikana Keski-Suomen hyvinvointialueella käynnissä olevina asumispalveluiden järjestelyinä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhteisöllisen asumisen yksiöitä on vähän ja niissä asuvilla henkilöillä valtaosalla kognitiivinen toimintakyky ja kyky kommunikoida ovat selvästi alentuneet. MAY-hankkeen haastatteluita ei voitu siten toteuttaa suunnitellussa laajuudessa, sillä haastateltavaksi soveltuvien henkilöiden määrä jäi odotettua alhaisemmaksi. Hankkeen tulosten raportointi sisältää tämän vuoksi tässä vaiheessa lähinnä kuvailevia tietoja.

Hanke vastasi todelliseen tarpeeseen

Suomessa tarvitaan lisää tietoa siitä, millä tavalla asuinympäristön avulla voidaan tukea iäkkäiden ihmisten hyvinvointia. Iäkkäiden määrä lisääntyy suuresti lähivuosina ja vaikkakin suuri osa iäkkäistä selviää itsenäisesti omassa kodissaan, osa heistä (yli 75-vuotiaista 8 % vuonna 2021) tulee tarvitsemaan asumispalveluja (Mielikäinen & Kuronen 2021). Yhteisöllinen asuminen on Suomessa sosiaalihuoltolaissa (2022/790) määritetty 1.1.2023 voimaan tullut uusi asumispalvelun muoto, joka on ympärivuorokautista hoivaa kevyempi. Yhteisöllisen asumisen yksiköiden, joita tullaan perustamaan lähiaikoina runsaasti, tulisi erityisesti tukea asukkaiden omatoimisuutta ja keskinäistä toimintaa. Yhteisöllisen asumisen ollessa uusi asumispalvelumuoto ei kuitenkaan tiedetä, millainen asumisympäristö tukisi parhaiten tähän asumispalvelumuotoon ohjattavien asukkaiden hyvinvointia ja toimintoihin osallistumista. 

Tilat ja ympäristöt, joissa asumispalveluja tarjotaan, vaihtelevat suuresti. Tietämyksen lisäännyttyä luonnon hyvinvointivaikutuksista myös asumispalvelujen piirissä olevilla iäkkäillä (Gaggliardi & Piccinini 2019), kiinnostus luontohoivamenetelmien käytön mahdollistaviin  asuinympäristön ratkaisuihin on kasvanut. On kuitenkin niukasti tietoa siitä, miten asuinympäristö, jossa toteutuu luontohoivamahdollisuus, vaikuttaa asukkaiden elinpiiriin, toimintoihin osallistumiseen ja mielen hyvinvointiin sekä näiden välisiin yhteyksiin.

MAY-hanke vastaa näihin tietotarpeisiin ja tuottaa ehdotuksia siitä, kuinka yhteisöllisessä asumisessa asuinympäristön piirteiden ja käytön keinoin voidaan tukea iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvointia. Luontohoivan mahdollistavan ympäristön merkitystä voidaan tarkastella  vertaamalla Keski-Suomen hyvinvointialueen Kauramäen kylän, joka on suunniteltu luontohoivan käytön mahdollistavaksi, yhteisöllisen asumisen asukkailta ja ympäristöstä kerättyjä tietoja muista asumispalveluyksiköistä kerättyihin tietoihin.

Hankkeen tulokset palvelevat myös muita tutkijoita

Hanke tuotti ja tuottaa uutta tieteellistä tietoa siitä, kuinka yhteisöllisen asumisen yksikössä asukkaiden toimintaa tukeva tai luontohoivamenetelmät mahdollistava asuinympäristö on yhteydessä elinpiiriin, osallistumiseen ja mielen hyvinvointiin. Tähän mennessä kerättyjen haastattelutietojen lisäksi hankkeessa tullaan tekemään seurantahaastatteluja vuoden 2024 aikana ja hyödyntämään rekisteritietoa laajemmalta otokselta. Muut tutkijat voivat hyödyntää tuloksia esimerkiksi interventioiden suunnittelussa. 

Hankkeessa tuotetaan suomenkieliset käännökset alun perin englanninkielisistä validoiduista arviointilomakkeista, joilla voidaan arvioida iäkkäiden ihmisten asumispalveluyksikköjen sisä- ja ulkoympäristöjä tutkijalähtöisesti. Sisäympäristön arvioinnissa näkökulmana on sisätilojen korkealaatuisuus ja kyky tukea heikentyneen kognition omaavia hoivakotien asukkaita. Ulkoympäristön arvioinnissa näkökulmana on ulkoympäristön kyky tukea pitkäaikaishoidossa olevia iäkkäitä ihmisiä ulkotilojen käytössä ja luonnonläheisyyden kokemisessa.  Arviointilomakkeiden kehittämistyön valmistuttua lomakkeet tulevat avoimesti kaikkien saataville, jolloin myös muut tutkijat voivat käyttää niitä omissa tutkimuksissaan.  

Hankkeen tulokset palvelevat käytännön kentällä muitakin kuin siihen osallistuneita

Yhteisöllinen asuminen on uusi asumispalvelumuoto, josta ei ole vielä ollut tietoa asukkaiden näkökulmasta. Hankkeen tuottama tieto asukkaiden mielen hyvinvoinnista, elämänlaadusta, toimintoihin osallistumisesta sekä tilojen käytöstä on kuvaus nykytilasta.  MAY-hankkeen tietoja voidaan hyödyntää asumispalvelujen suunnittelussa ja yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Tulosten pohjalta voidaan osaltaan luoda toimintamalleja siitä, miten tukea asumispalveluyksiköissä asuvien iäkkäiden ihmisten mielen hyvinvointia. Näitä ehdotuksia voidaan soveltaa iäkkäiden ihmisten yhteisöllisen asumisen asumispalveluissa muuallakin kuin Keski-Suomen hyvinvointialueella.  

Lisäksi hankkeessa suomen kielelle käännettyjä sisä- ja ulkoympäristöjen arviointilomakkeita voidaan käyttää työkaluina paitsi olemassa olevien asumispalveluyksiköiden tilojen arvioinnissa ja kehittämisessä myös uusien kohteiden suunnittelussa.  

Lisätietoa ja miten tästä eteenpäin?

MAY-hankkeesta viestitään gerontologian alan tieteelliselle yhteisölle ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille . Sivustoilla tällä hetkellä olevat kuvaukset 
täydentyvät hankkeen tuloksilla sitten, kun niitä on julkaistaviksi. Hankkeen tuloksia tullaan julkaisemaan myös tieteellisinä tutkimusartikkeleina ja raportoimaan tieteellisissä kongresseissa. Tuloksista voidaan viestiä suurelle yleisölle esimerkiksi lehdistötiedotteiden ja Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston sosiaalisen median kanavien kautta.

MAY-vaikuttavuushankkeella on ollut ohjausryhmä, joka on koostunut Keski-Suomen hyvinvointialueen toimijoista Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen ja Ikääntyneiden asumispalvelujen alueilla. Ohjausryhmä on tarjonnut rajapinnan Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämiin asumispalveluihin. Ohjausryhmä on osallistunut tutkimuksessa Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön muotoiluun,  opastanut tutkimuslupa-asioihin ja rekisteriaineistoihin liittyvissä kysymyksissä sekä edistänyt hankkeen käytännön toteutusta. Ohjausryhmälle on esitetty hankkeen alustavia tuloksia ja heille tullaan toimittamaan erillinen loppuraportti sitten, kun hankkeen ensimmäisen vaiheen aineistonkeruu on saatu loppuun keväällä 2024. Ohjausryhmän loppuraportissa tullaan esittämään hankkeessa tehtyjä huomioita liittyen toimintatapoihin tai asioihin, joilla voitaisiin edistää mielen hyvinvointia asumispalvelujen ympäristössä.  

MAY-hanke jatkaa JYU.Well-vaikuttavuushankkeen jälkeen tutkimushankkeena vuosina 2024–2026. Tutkimushanketta rahoittaa Jyväskylän Sotainvalidien asuntosäätiö sr. Hankkeen tutkimusryhmä pysyy samana. Tutkimusryhmän tutkijat työskentelevät Gerontologian tutkimuskeskuksessa (Jyväskylän yliopisto, Tampereen yliopisto) sekä Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä (CoE AgeCare, TaU). MAY-tutkimushankkeelle on muodostettu ohjausryhmä, johon kuuluu vaikuttavuushankkeen ohjausryhmässä toimineita henkilöitä Keski-Suomen hyvinvointialueen Ikääntyneiden asumispalvelujen toiminnoista ja tutkimusta rahoittavasta säätiöstä.

Hankkeen työryhmä / Gerontologian tutkimuskeskus: 

• P.I. Tutkijatohtori Kirsi Keskinen, Jyväskylän yliopisto (JYU) 
• P.I. Tutkijatohtori Tiia Kekäläinen, JYU 
• Väitöskirjatutkija Essi-Mari Tuomola, JYU 
• Tekninen avustaja Anna Stenberg, JYU 
• Tutkimuspäällikkö Outi Jolanki, Tampereen yliopisto (TAU) 
• Väitöskirjatutkija Anniriikka Rantala, TAU

Hankkeen ohjausryhmä / Keski-Suomen hyvinvointialue: 

• Palvelujohtaja (Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus) Mirja Ahoniemi 
• Palvelujohtaja (Ikääntyneiden asumispalvelut) Saara Kuusela 
• Palvelupäällikkö (Asumisen palvelut, ikääntyneet sekä omais- ja perhehoito) Saara 
Paananen 
• Palvelupäällikkö (Ikääntyneiden asumispalvelut, keskinen alue) Eeva-Liisa Tammi 
• Palveluvastaava (Kauramäen kylä) Anne Lauren

³¢Ã¤³ó³Ù±ð±ð³Ù&²Ô²ú²õ±è;

Gaggliardi C, Piccinini F. 2019. The use of nature–based activities for the well-being of older 
people: An integrative literature review. Archives of Gerontology and Geriatrics 83, 315-327. 

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä (552/2019). Saatavilla: 
 

Mielikäinen L., Kuronen R. 2022. Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2021: 
Sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa laitos- ja asumispalveluissa vuoden aikana yli 100 000 
asiakasta. Tilastoraportti, SVT: 26/2022 Saatavilla: 

Solin, P., Heimonen, S., Luoma, M-L., Tamminen, N., Lukkarinen, E. & Viertiö S. (toim.). 2023. 
Ikääntyneiden mielen hyvinvoinnin nykytila Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 
(THL). Raportti 8/2023. Helsinki 2023.