Ä¢¹½Ö±²¥

Vaikuttavuustutkimus kohdistui Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamiin, Talent Boost- ja ESR-rahoitteisiin koulutusinterventioihin, joilla pyritään tukemaan englanninkielisen sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista ja työllistymistä. 

Tutkittavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutusinterventiot   

• Hoitotyön opettajien ohjauskäynnit opiskelijoiden luona heidän työharjoittelupaikoillaan Talent Boost –rahoituksella (TEM).   
• Sairaanhoitajan integroituminen suomalaiselle urapolulle –hanke (SaSU, 2021-2023, ESR-rahoitus), jossa tuettiin opiskelijoiden ammatillista suomen kielen ja hoitotyön taitojen oppimista sekä vahvistettiin yhteistyötä oppilaitoksen ja työyhteisöjen välillä työpajojen ja muun ohjaustoiminnan avulla. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. 

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulutusinterventioiden vaikuttavuutta laadullisin menetelmin, ja tuottaa oppilaitoksen sekä työelämän tarpeisiin tietoa toimivista käytänteistä, joilla kansainvälisten sairaanhoitajien työelämään integroitumista voidaan edistää. Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin ja havainnoimalla. Analyysissa sovellettiin sosiaalityön tutkimuksen kontekstissa kehitettyä KAIMeR-teoriaa (Blom & Morén 2019), jonka avulla on aiemmin tutkittu vaikuttavuutta laadullisessa sosiaalityön tutkimuksessa (ks. Svenlin 2020).

Tarkasteltavien koulutusinterventioiden keskeisimmät vaikutukset: 

• Opiskelijat oppivat ammatillista suomen kieltä ja hoitotyön osaamista rinnakkain ja työelämän tilanteisiin liittyen (sanasto, fraasit, kirjaaminen, vuorovaikutustilanteet).
• Opittua hyödynnettiin myös intervention jälkeen (esim. opittuja fraaseja otettiin käyttöön, kirjaaminen koettiin sujuvammaksi).
• Opiskelijoiden itsevarmuus ja toimijuus työympäristössä kasvoi (esim. suomen kieltä uskallettiin käyttää rohkeammin).     
• Opiskelijat kokivat saaneensa interventioista henkistä tukea.       
• Opiskelijat ottivat uusia oppimismenetelmiä käyttöön opettajan avulla. 
• Yhteisymmärrys vahvistui opiskelijoiden ja työpaikan toimijoiden välillä (esim. opettajan välittämä tieto työpaikalla tuki työharjoittelun sujumista).
• Osa henkilökunnasta oli kokenut ymmärryksensä kielenoppimisprosessista lisääntyneen ja selkeyttänyt vuorovaikutustapojaan.
• Työ- ja harjoittelupaikkojen saaminen ja niihin integroituminen oli helpompaa. Toisaalta sairaanhoitajan työsuhteen saaminen lähihoitajan työsuhteen sijaan näyttäytyi osin myös haastavana kielitaitovaatimusten takia.
• Opettajat saivat tietoa työharjoitteluympäristöjen käytännöistä, mistä oli apua opetustyössä.   

Yhteenveto

Työelämälähtöiset suomen kielen ja hoitotyön taitojen tukemisen tavat auttavat ammatillisen ja kielellisen asiantuntijuuden kasvamisessa. Koulutusinterventiot koettiin hyödyllisinä ja niistä toivottiin pysyvää käytäntöä. Merkityksellisenä koettiin ammatillisen suomen kielen ja hoitotyön taitojen oppimisen integroituminen sekä aidoissa työelämän tilanteissa tarjottu tuki. Aiemmassa tutkimuksessa on nostettu esiin, että koulutuksen järjestäjän tulisi tukea kansainvälisten sairaanhoitajien toimijuutta (ks. Virtanen 2017); tutkitut interventiot vastasivat tähän tarpeeseen, sillä toimijuuden vahvistumisen kokemukset olivat interventioiden yksi keskeinen vaikutus. 

Tutkimus osoitti, että opiskelijoille tarjotun ohjauksen lisäksi tärkeää on myös yhteisymmärryksen rakentaminen ja tiedonkulku työpaikkojen ja oppilaitoksen sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Osa henkilökunnasta omaksui interventioiden myötä käytänteitä, jotka edistävät opiskelijoiden työharjoittelun sujumista ja suomen kielen oppimista. Terveydenhuollon organisaation tukea tarvitaan kuitenkin siinä, että henkilöstöllä on käytännön edellytykset ottaa vastaan heille tarjottua tietoa monikielistyvässä työympäristössä. Terveydenhuollon työpaikoilla tulee selkeyttää kielikäytänteitä sekä tunnistaa kielen oppimisen prosessimaisuus ja työelämän keskeinen rooli osana sitä. Työelämään integroituva ammatillisen kielen oppiminen ja sen tukeminen edistävät myös sairaanhoitajaksi valmistuvien urapolkuja ja sairaanhoitajaksi työllistymistä. Toimivia ratkaisuja tulee kehittää yhteistyössä terveydenhuollon toimijoiden sekä hoitotyön ja kielen asiantuntijoiden kesken.

Tulosten hyödyntäminen 

Aineiston analyysia jatketaan ja osia tutkimuksen tuloksista raportoidaan Minja Suomalaisen artikkelimuotoisessa väitöskirjassa. Niistä tiedotetaan Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimijoille. Tuloksia esitellään myös terveydenhuollon ja kielentutkimuksen alan konferensseissa. Tutkimuksen tulokset tarjoavat terveydenhuollon toimijoille tärkeää tietoa ammatillisen kielen oppimisen tukemisesta. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden alojen ammatillisen suomen kielen koulutusratkaisujen kehittämisessä.   

³¢Ã¤³ó³Ù±ð±ð³Ù&²Ô²ú²õ±è;

Blom, Björn & Morén, Stefan 2019: Theory for social work practice. Lund: Studentlitterature. 

Svenlin, Anu-Riina 2020: Kannatteleva ja jännitteinen tukiperhetoiminta. Lastensuojelun tukiperhetoiminnan käyttöteoria ja tukisuhteet. JYU Dissertations 180. Jyväskylä yliopisto. 

Virtanen, Aija 2017: Toimijuutta toisella kielellä. Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoittelussa. Jyväskylä Studies in Humanities 311. Jy-väskylä: Jyväskylän yliopisto.