Alumniesittelyssä Kyösti Ruuttunen
Kyösti Ruuttunen on kotoisin Etelä-Savosta, Mikkelin entisestä maalaiskunnasta. Luonnontieteet olivat aina kiinnostaneet häntä ja hakeminen Jyväskylän yliopistoon matemaattisluonnontieteelliseen tiedekuntaan opiskelemaan ei vaatinut kovinkaan paljon harkintaa.
Jyväskylä oli tuttu kaupunki jo ennestään ja mielikuva mukavasta opiskelijakaupungista oli välittynyt siellä opiskelleitten sukulaisten kautta. Kyösti osallistui myös yliopistolla järjestettyyn hakijanpäivään ja piti paljon näkemästään ja kokemastaan. Alkuperäinen ajatus matematiikasta pääaineena vaihtui orgaaniseen kemiaan. Sivuaineiksi hän valitsi ympäristönsuojelua ja biokemiaa.
”Pääsin kirkkaasti sisään todistuksen perusteella. Pääsykokeeseen ei tarvinnut siis mennä.”
Opiskelujen alettua myönteinen kuva Jyväskylästä kaupunkina ja yliopistosta vain vahvistuivat. – Tykkäsin kyllä kovasti, Kyösti kertoo ykskantaan. Yhtenä yliopiston parhaina puolina Kyösti mainitsee monitieteisyyden.
”Tutustuin eri tieteenalojen opiskelijoihin, mikä oli todella hienoa.”
Kyösti oli aktiivinen opiskelija ja toimi kemistien ainejärjestön Radikaalin hallituksessa. Hän oli myös opiskelijajäsenenä tiedekuntaneuvostossa. Aktiivista valokuvausharrastusta Kyösti piti yllä kameraseurassa. Yhteisten tuttavien kautta hän tutustui nykyiseen vaimoonsa Jonnaan. Yliopistoaika antoi kaikkinensa siis paljon.
Mitään selkeitä urahaaveita ei lähestyvään valmistumiseen liittynyt. Viimeisenä opiskeluvuonnaan Kyösti lähti vaihto-opiskelijaksi. Ensin puoleksi vuodeksi Irlantiin Galwayn yliopistoon ja sitten vielä Unkariin Debreceniin. Pro Gradua hän lähti tekemään Metsä-Serlan tutkimuskeskukseen Äänekoskelle. Tutkimuksen aiheena oli tapettikartongin valokellertyminen. - En mitenkään pontevasti hakeutunut tutkijanuralle. Tartuin tarjottuun tilaisuuteen, Kyösti kertoo.
”Gradun tekeminen oli todella mielekästä ja se näkyi myös arvosanassa.”
Valmistuttuaan Kyösti lähti suorittamaan siviilipalvelusta Teknillisen korkeakoulun puunjalostustekniikan osastolle ja jäi taloon jatko-opiskelijaksi ja yliopistolehtoriksi. Alkuun työskentely Otaniemessä tuntui hyvin erilaiselta, kun ympärillä oli ainoastaan tietyn tieteenalan väkeä. Jyväskylän monitieteellinen ilmapiiri oli jättänyt Kyöstiin voimakkaan jäljen. – Äkkiä siihen tottui, ja nythän Aalto-yliopiston myötä tilanne on muuttunut paljon, Kyösti kertoo.
”Tohtoriksi väittelin katalysoidusta happidelifoinnista sellumassalle vuonna 2006.”
Samaan aikaa Botnia rakensi uutta sellutehdasta Uruguayhin. Teknilliseen korkeakouluun saapui uruguaylaisia koulutettavaksi sellutehtaan tarpeisiin, kunnes päätettiin perustaa Uruguayhin oma maisteriohjelma. Kyösti valittiin koordinoimaan maisteriohjelmaa ja myös opettamaan paikallisia. Niinpä koko perhe lähti Uruguayhin Montevideoon kahdeksi vuodeksi.
”Minut valittiin tehtävään osaamiseni ja hyvän espanjan kielen taitoni vuoksi. Olimme asuneet Hondurasissa vuodet 1999–2001, kun vaimoni Jonna oli siellä YK:n tehtävissä.”
Palattuaan takaisin Suomeen Kyösti toimi lehtorina Aalto yliopistossa vuoteen 2023 saakka. – Olin pitkään opetustyössä ja samassa paikassa. Halusin vaihtelua, Kyösti kertoo. Luonnonvarakeskukselta vapautui erikoistutkijan paikka ja Kyösti valittiin tehtävään. Hän kokee tutkimustyönsä metsäteollisuuden ja maatalouden kasviobiomassojen parissa mielekkääksi. Erityisen palkitsevaa on edistää kestävää luonnon varojen käyttöä.
Nykyisiä opiskelijoita Kyösti rohkaisee tarttumaan tarjottuihin tilaisuuksiin ja olemaan uteliaita. Tulevaisuutta ei kannata suunnitella liian tarkasti etukäteen, koskaan ei voi tietää millaisia mahdollisuuksia avautuu.
Jyväskylää ja yliopistoa Kyösti ajattelee lämmöllä. Opiskeluaikana syntyneet ystävyyssuhteet muodostavat edelleen tärkeän verkoston. Vaikka vierailut itse kaupunkiin ovat viime vuosina harventuneet, ovat ne kuitenkin aina merkityksellisiä.
”Tulen henkiseen kotiini, kun saavun alma materiin - Jyväskylän yliopistoon"
