Alumniesittelyssä Tuomas Jyske
Tuomas Jyske on kotoisin Saarijärveltä. Ammattihaaveena hänellä oli seurata isänsä jalanjäljissä eläinlääkäriksi. Koska olemassa oli kuitenkin allergiariski, opinto-ohjaaja kehotti luonnontieteistä pitävää nuorta miestä suuntautumaan esimerkiksi opettajaksi. Niinpä lukion jälkeen Tuomas haki Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan fysiikkaa.
”Jyväskylä on lähellä Saarijärveä ja sopivan kokoinen kaupunki. Yliopistolla oli hyvä maine ja siellä fysiikan opiskeleminen oli mahdollista – valinta oli helppo.”
Tuomaksen pääaineena oli fysiikka, sivuaineena tietotekniikka ja matematiikka. Hänen tavoitteenaan oli aluksi opiskella fysiikan opettajaksi. Hän tekikin vuoden verran pedagogisia opintoja. Tarjolla oli myös muutama lääketieteellisen fysiikan kurssi, joihin Tuomas osallistui. Niitä piti keskussairaalan fyysikko ja ne olivat Tuomaksen mielestä erityisen mielenkiintoisia.
”Parhaimpana asiana opiskeluajalta kurssien lisäksi ovat pitkäaikaiset ystävyyssuhteet. Jyväskylässä pyöräiltiin talvet kesät ja se harrastus on säilynyt näihin päiviin saakka. Jyväskylä tarjosi muutenkin paljon tekemistä, koska nuoria on kaupungissa paljon.”
Opintojen loppuvaiheessa Tuomas pääsi kesätöihin Datex-Engströmille (nykyinen GE Healthcare), jossa hän kehitti ohjelmistoja potilasvalvontamonitoreihin, joissa mitataan mm. veren happisaturaatiota ja verenpainetta. Yliopisto-opinnot vastasivat hienosti työn vaatimuksiin. Kesätyö venyi kymmenen vuoden mittaiseksi työsuhteeksi. Tuomas teki myös pro gradunsa Datex-Engströmille.
Tuomas Jyskeen ura on kulkenut Datex-Engströmiltä edelleen ABB:lle ja lopulta nykyiseen työpaikkaan Varianille. Tuomaksen vastuulla on 10 hengen tiimi, joka keskittyy Suomessa vielä käytöstä puuttuvan protonisädehoidon kehittämiseen.
”On tärkeää, että löytää työyhteisön, jossa on hyvä henki ja omalla työllä on järkevä tavoite. Tiimistäni löytyy seitsemän eri kansallisuutta. Pidän siitä, ettei ole yhtä ainoaa tapaa tehdä asioita, vaan lähtökohtana on yhdessä tekeminen.”
Tuomaksen tiimin työ on erittäin vaativaa, sillä säteily tulee kohdentaa aina syöpäkasvaimiin tervettä kudosta ja kriittisiä elimiä säteilyltä mahdollisimman paljon säästäen. Protonihoito mahdollistaa syöpäkudoksen tuhoamisen ihmisen vaativimmista paikoista, kuten aivoista, suojellen tervettä kudosta vaurioilta.
Työssään Tuomas on oppinut, että luonnontieteilijän työkalupakkiin kannattaa sisällyttää taitoja myös ohjelmistosuunnittelusta. Tuo kombinaatio avaa ovia eritoten voimakkaasti kasvavaan terveysteknologiaan, joka tarvitsee mittavan määrän luonnontieteilijöiden ja koodareiden risteytyksiä.
Nykyään Tuomaksen työpäivästä suurin osa kuluu palavereissa tiimiläisten kanssa. Varianin työkulttuuri on edistyksellinen, sillä esimies tapaa alaisiaan vähintään kerran kahdessa viikossa. Vuosittaisten kehityskeskustelujen sijasta käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Kuulumisien vaihtaminen puolin ja toisin lisää työn mielekkyyttä.
”Varianin visio on maailma, jossa ei tarvitse pelätä syöpää. Se on tärkeä minulle ja kollegoilleni. Kun on sukulaisia, jotka ovat taistelleet syöpää vastaan ja tiedän, että pystymme yhä paremmin auttamaan. Kuinka tärkeää se onkaan maailmalle ja kaikille näille ihmisille.
