Ģ��ֱ��

Vaihdevuosiin liittyy epäsuotuisia terveysmuutoksia, joita liikunta yksin ei riitä estämään. Syitä sille, miksi reipaskaan liikunta ei kokonaan poista vaihdevuosiin liittyviä haitallisia muutoksia esimerkiksi veren rasva-arvoissa, ei tiedetä. Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenivaje kasvattaa aineenvaihduntasairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Aiemmat tutkimuksemme ovat osoittaneet, että vaikka liikunta-aktiivisuus auttaa esimerkiksi ylläpitämään terveyden kannalta edullisempaa kehonkoostumusta, reipaskaan liikunta ei täysin poista vaihdevuosiin liittyviä negatiivisia terveysmuutoksia.

– Tutkimuksemme on ensimmäinen, jossa verenkierrossa kulkevien vesikkeleiden ja HDL-hiukkasten viestisisältöjä on tarkasti verrattu toisiinsa ja löydetty sisällöistä eroja. Kun tutkimme ennen ja jälkeen liikuntasuorituksen otetuista näytteistä näiden viestikuljettimien sisältöjä, havaitsimme sisältöjen muuttuvan liikunnan seurauksena sekä vesikkeleissä että HDL-hiukkasissa, selvittää  johtaja, apulaisprofessori Eija Laakkonen.

– Liikunta tyypillisesti aiheuttaa selviä muutoksia veren mikro-RNA-molekyylien määrissä, kuten olemme aiemmin osoittaneet. Uusien tulostemme perusteella estrogeenitaso vaikuttaa liikunnan aiheuttamaan signalointiin vesikkeleissä ja HDL-hiukkasissa ja voi mikro-RNA-molekyylien kautta vaikuttaa menopaussin ohittaneiden naisten liikunnanaikaiseen aineenvaihduntaan, tarkentaa Suomen Akatemian tutkijatohtori ja ErROR-tutkimuksen johtaja Sira Karvinen. 

Tässä työssä käytettiin 18 EsmiRs-tutkimukseen osallistuneen naisen näytteitä. Naiset olivat menopaussin ohittaneita, eli heidän kuukautisensa ja munasarjojen estrogeenin tuotantonsa olivat loppuneet. Naisista puolet käytti estrogeenipohjaista hormonikorvaushoitoa. Liikuntasuorituksena naiset tekivät maksimaalisen hapenottokykytestin kuntopyörällä. Verinäytteitä otettiin ennen ja jälkeen liikuntatestin, ja näytteistä tutkittiin, vaikuttaako liikuntakuormitus vesikkeleiden tai HDL-hiukkasten mukanaan kuljettamien viestimolekyyleinä toimivien lyhyiden RNA-molekyylien määriin.

– Merkittävä uusi löydös oli se, että hormonikorvaushoidon käyttö vaikutti kehon viestintään. On jatkotutkimuksen aihe, onko tällä estrogeenivajeisten naisten liikuntaan reagoimattomuudella laajempia terveysvaikutuksia, Laakkonen jatkaa.

Lue koko tiedote ��ää����ä. Journal of Extracellular Vesicles -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset .

Lantionpohjan toimintahäiriöiden esiintyvyydet kasvavat naisen lähestyessä vaihdevuosi-ikää. Hormonaalisten muutosten lisäksi lantionpohjan toimintahäiriöiden syntyyn vaikuttavat useat seikat, kuten sidekudosten luonnollinen ikääntyminen, raskaudet ja synnytykset, elämäntavat sekä muut painetta vatsaontelossa lisäävät tekijät.

– Fyysisellä aktiivisuudella on tutkitusti lukuisia terveyshyötyjä, mutta sen positiivinen vaikutus lantionpohjan toimintakyvylle on kyseenalaistettu. Raskas liikunta voi aiheuttaa haitallista kuormitusta lantion kudoksille, toisaalta liikunta auttaa ylläpitämään lantionpohjalihasten kuntoa, kertoo ��ä����ö���쾱���Ჹ�ٳٰܳ쾱�Ჹ Mari Kuutti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

– Tässä ERMA-tutkimusaineistolla toteutetussa tutkimuksessa varhaisaikuisuudessa kilpaurheilleilla keski-ikäisillä naisilla todettiin olevan suurentunut riski kokea pakkovirtsankarkailua, muttei ponnistusvirtsankarkailua, ulosteenkarkailua, ummetusta tai ulostamisvaikeutta eikä gynekologisen laskeuman tunnetta. Lisäksi säännöllisesti liikkuneiden naisten havaittiin kokevan todennäköisemmin ulosteenkarkailun, muttei muiden lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita, Kuutti summaa tuloksia.

Lue koko tiedote ��ää����ä. BJOG-lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset .

Valtimoiden seinämän joustava rakenne on edellytys valtimoiden sekä koko verenkiertoelimistön normaalille toiminnalle. Joustavuus heikkenee vähitellen ikääntymisen myötä. Lisäksi erilaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät voivat kiihdyttää valtimoiden ikääntymistä ja altistaa valtimojäykkyyden kehittymiselle jo lapsuudesta alkaen. Kohonnut valtimojäykkyys altistaa sepelvaltimotaudille ja aivoverenkierronhäiriölle sekä muille sydän- ja verisuonisairauksille.

Aikaisemmassa tutkimuksessamme osoitimme naisen iän olevan merkittävä valtimoiden joustavuuteen vaikuttava tekijä. Iän lisäksi valtimoiden jäykkyyttä määrittelevät kuukautiskierto, ehkäisypillereiden käyttö ja vaihdevuosivaihe sekä hormonikorvaushoidon käyttö.

Nyt tutkimme 16–58-vuotiaiden naisten kestävyyskunnon, kehon rasvaprosentin, lihasmassan ja verenpaineen merkitystä valtimojäykkyydelle. Tulosten perusteella vain suurempi lihasmassa ja matalampi verenpaine olivat yhteydessä matalampaan valtimojäykkyyteen iästä riippumatta. Valtimoterveyttä edisti myös parempi kestävyyskunto ja matalampi rasvaprosentti, mutta ikä selitti nämä yhteydet.

– Tulostemme perusteella ikä on vahvin valtimoiden jäykistymistä selittävä tekijä, mutta iän vaikutuksia vastaan voi olla mahdollista taistella kiinnittämällä huomiota riittävän lihasmassan ylläpitoon ja verenpaineen hallintaan, kertoo vastuututkijana toiminut liikuntafysiologian dosentti Eero Haapala.

Lue koko tiedote ��ää����ä. Scientific Reports -lehdessä julkaistuun tutkimusartikkelin pääset