Estrogeeni, mikro-RNA:t ja metabolisten toimintahäiriöiden riski (EsmiRs) -tutkimushanke

EsmiRs-tutkimuksessa selvitetään menopaussiin liittyvien negatiivisten terveysvaikutusten taustalla olevia biologisia mekanismeja. Tutkimuksessa hyödynnetään molekyylibiologisia, fysiologisia, endokrinologisia ja koko genomin kattavia menetelmiä yhdistettynä liikunta- ja terveystieteelliseen tutkimukseen.

��ä��ܱ�ٳٱ��

Hankkeen kesto

1.9.2017 - 31.8.2022

Tutkimuksen painoala

Liikunta, terveys ja hyvinvointi

Tutkimusalue

Liikunnan ja terveyden molekyylibiologiset mekanismit

JYU.Well

Aktiivisena vanheneminen

Fyysinen aktiivisuus eliniän aikana

Fyysinen aktiivisuus, hyvinvointi ja käyttäytymisen muutos elämänkulussa

�۳�ٱ𾱲��ٲ�ö

ERMA, ErROR, PATHWAY, Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedekunta

Liikuntatieteellinen tiedekunta

Rahoitus

Suomen Akatemia

2017–2022 (EsmiRs-tutkimusprojekti, PI Eija Laakkonen); Suomen Akatemia 2020–2023 (ErROR-tutkimusprojekti, PI Sira Karvinen)

Hankekuvaus

EsmiRs-tutkimuksen yhtenä tutkimuslinjana selvitetään estradiolin merkitystä kudosten välisen mikro-RNA signaloinnin säätelyssä ja kuinka tämä kytkeytyy metabolisten sairauksien kohonneeseen riskiin ikäännyttäessä. Tutkimuksessa selvitetään myös lihaskudoksen ikääntymismuutosten solutason mekanismeja, kuten luurankolihaksen apoptoosia eli ohjelmoitua solukuolemaa ja sen säätelyä sekä lihasten steroidogeneesiä.

EsmiRs-tutkimus pohjautuu ERMA-tutkimusaineistoon. Tutkimuksessa käytetään myös in vivo- ja in vitro -koeasetelmia. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimuksen aineistonkeruu ja Suomen Akatemian rahoituskausi päättyi 2022. Hankkeessa on meneillään aineiston analysointi- ja julkaisuvaihe.

EsmiRs-seurantatutkimus toteutettiin kolmessa eri vaiheessa: kyselytutkimus, ERMA:n alkumittaukset toistava tutkimuskäynti ja uudet aineenvaihduntamittaukset.

Seurantatutkimukseen kutsuttiin, kun aikaisemman ERMA-tutkimuksen alkumittauksista tuli kuluneeksi hieman alle neljä vuotta. Tutkittavat saivat halutessaan osallistua joko vain kyselytutkimukseen tai sen lisäksi myös ERMA:n alkumittaukset toistavaan tutkimuskäyntiin. Osaotos tutkittavista valittiin mukaan myös aineenvaihduntaa kartoittaviin mittauksiin, jotka on kuvattu tarkemmin alla. Aineenvaihduntamittauksiin voi päästä mukaan, jos kuului johonkin alla luetelluista ryhmistä. Kuhunkin ryhmään arvottiin liikunta-aktiivisuudeltaan ja kehonkoostumukseltaan toisiaan vastaavia henkilöitä. Tutkittavien tuli olla perusterveitä, joilla ei ollut esteitä liikuntatestin suorittamiseen. Ennen rasittavia testejä tehtävässä terveydentilan selvityksessä tutkimuslääkärinä toimiva kardiologi vielä varmisti, ettei mitään terveydellisiä osallistumisesteitä ollut.

Aineenvaihduntamittausten tutkimusryhmät:
1) luonnollinen pre- tai perimenopaussi (vaihdevuodet eivät ole vielä alkaneet tai eivät ole edenneet kovin pitkälle ja on luonnollinen hormonikierto)
2) postmenopaussi/ei hormonivalmisteita (vaihdevuodet on ohitettu, mutta ei käytä hormonikorvaushoitoa)
3) postmenopaussi/estrogeenikorvaushoito (vaihdevuodet on ohitettu ja käyttää hormonikorvaushoitoa)

Ravinnonsaanti, ruokailutottumukset ja fyysinen aktiivisuus

EsmiRs-seurantatutkimuksessa mitataan tutkittavien ravinnonsaantia. Heti ensimmäisen mittauskäynnin jälkeen tutkittava pitää ruokapäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki syödyt ja juodut ruoat ja juomat mahdollisimman tarkasti ylös. Ruokapäiväkirjaa pidetään myös muutaman päivän ajan ennen aineenvaihduntamittauksia. Ruokapäiväkirjoista analysoidaan energiansaanti sekä energiaravintoaineiden, vitamiinien ja kivennäisaineiden saannit. Tutkittavan ruokailutottumuksia selvitetään myös EsmiRs-seurantatutkimuksen alussa kyselylomakkeella. Samassa kyselylomakkeessa on myös fyysistä aktiivisuutta mittaavia kyselyjä. Kyselyjen lisäksi fyysistä aktiivisuutta mitataan aktiivisuusmittarilla. Aktiivisuusmittari on pienikokoinen ja helppokäyttöinen laite, jota pidetään lantiolla. Mittaus toteutetaan ERMA:n alkumittaukset toistavan tutkimuskäynnin jälkeen. Ennen aineenvaihduntamittauksia tutkittava pitää kirjaa liikunnastaan.

Rasva-aineenvaihdunnan tehokkuus ja lepoenergiankulutus

Fyysisesti aktiiviset tarvitsevat enemmän energiaa kuin vähän liikkuvat. Liikunta kiihdyttää aineenvaihduntaa. Ravinnosta saatavia energiaravintoaineita ovat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit. Käytännössä elimistö käyttää aina hiilihydraatteja ja rasvoja sekä vähäisemmässä määrin myös proteiineja energian tuottamiseen. Se, missä suhteissa elimistö käyttää energiaravintoaineita, on yksilöllistä. Siihen vaikuttaa muun muassa liikunnan määrä ja teho.

EsmiRs-seurantatutkimuksessa aineenvaihduntaa tutkitaan levossa ja liikunnan aikana. Aineenvaihdunnan tutkimiseen käytetään epäsuoraa kalorimetrimenetelmää, joka perustuu hapen ja hiilidioksidin mittaamiseen hengityskaasuista. Lepomittauksissa tutkittava on makuulla ja hänen ylävartalonsa päälle asetetaan kupu. Hengitysilma johdetaan analysaattoriin, joka mittaa sisäänhengitetyn hapen ja uloshengitetyn hiilidioksidin määrän. Kuntopyörällä tehtävän liikuntatestin aikana hengitetään nenän ja suun peittävän maskin läpi. Maskin läpi kulkenut hengitysilma analysoidaan. Hengityksen sisältämän hapen ja hiilidioksidin tilavuussuhteiden avulla lasketaan, miten elimistö käyttää hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja energiantuotantoon.

Maksimaalinen hapenottokyky

Maksimaalinen hapenottokyky on hengitys-ja verenkiertoelimistön kuntoa kuvaava mittari. Hapenottokyky riippuu erityisesti sydämen kyvystä pumpata verta verenkiertoon. Lisäksi siihen vaikuttaa lihasten kyky käyttää happea. EsmiRs-tutkimuksessa maksimaalinen hapenottokyky määritetään polkupyöräergometritestin avulla. Testin aikana poljetaan kuntopyörää. Polkeminen muuttuu testin aikana raskaammaksi. Testi kestää 5–10 minuuttia.

Insuliiniherkkyys

Insuliiniherkkyys kuvaa elimistön kykyä siirtää ravinnosta saatua sokeria verestä soluihin. Alentunut insuliiniherkkyys kasvattaa aikuistyypin eli tyypin 2 diabeteksen riskiä. Sairauden puhkeaminen voidaan estää tai sitä voidaan hidastaa liikunnalla ja ravinnolla. Insuliiniherkkyyttä mitataan sokerirasituskokeen avulla. Sokerirasituskoe aloitetaan yön yli kestäneen paaston jälkeen juomalla pieni määrä sokeriliuosta. Tutkittavalta otetaan verinäytteet juuri ennen sokeriliuoksen juomista ja sen jälkeen puolen tunnin välein kahden tunnin ajan. Verinäytteistä mitataan sokeri- ja insuliinipitoisuudet. Insuliiniherkkyys määritetään niiden avulla. Verinäytteistä mitataan myös muiden aineenvaihduntatuotteiden määriä sen selvittämiseksi, miten sokerijuoman nauttiminen vaikuttaa niiden esiintymiseen veressä.

Valtimoiden jäykkyys

Sydämen supistuminen saa aikaan pulssiaallon, joka etenee jäykässä valtimossa joustavaa nopeammin. Jäykät valtimot rasittavat sydäntä. Valtimoiden jäykkyyttä mitataan pulssiaaltomittauksella. EsmiRs-tutkimuksessa mittaukseen käytetään kahta erilaista menetelmää, jotka molemmat rekisteröivät pulssiaallon nopeuden, sykkeen ja verenpaineen. Toisella menetelmällä mittaus tehdään ihon päältä kaulasta ja nivustaipeesta kynää muistuttavalla anturilla. Toinen mittaistapa muistuttaa perinteistä verenpainemittausta: mittaus tehdään olkavarresta. Valtimojäykkyyden mittaukset tehdään sekä levossa että liikuntatestin jälkeen.

Biokemialliset analyysit veri- ja kudosnäytteistä

Tutkimuksessa selvitetään verinäytteestä esimerkiksi veren valkosolujen osuutta, kolesterolipitoisuuksia ja hormonipitoisuuksia sekä solujen väliseen viestintään erikoistuneiden molekyylien esiintymistä. Lihasnäytteistä tutkitaan hormonipitoisuuksia sekä tiettyjen solunsisäisten viestintäreittien voimakkuutta.

mikro-RNA-tason tutkimukset

Mikro-RNA:t eli miRNA:t ovat lyhyitä RNA-molekyylejä, joiden avulla solut muokkaavat geenien sisältämien viestien luentaa proteiinitasolle. Tietty miRNA voi estää yhden tai useamman geenituotteen lukemisen. miRNA voi muuttaa sen solun toimintaa, jossa se on tuotettu, tai solut voivat vapauttaa miRNA-molekyylejä verenkiertoon. Silloin ne toimivat viestinviejinä eri kudosten välillä ja niiden määrää ja laatua voidaan tulkita esimerkiksi tietyn sairauden yhteydessä.

Sekvensointi (Next generation sequencing, NGS)

Projektissa hyödynnetään uuden sukupolven sekvensointitekniikkaa eli NGS:ää miRNA-viestien tulkinnassa. Tekniikka tuottaa tarkkaa tietoa molekyylien sekvenssistä eli emäsjärjestyksestä luotettavasti ja nopeasti. NGS toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaala Novan molekyylipatologian laboratorion kanssa.

Solumallit

Lihasbiopsioista eristettyjen lihassolujen avulla tutkitaan muun muassa ulkoisen estradiolin vaikutusta solujen sisäiseen hormonituotantoon kontrolloidussa ympäristössä ilman elimistön tai siihen vaikuttavan ympäristön vaikutusta.

Histokemialliset värjäykset ja mikroskopia

Projektissa kerätyistä lihasnäytteistä etsitään esimerkiksi lihaksen kantasoluja ja solujen sisältämiä rasvapartikkeleita sekä määritetään lihassolujen kokoa. Kohteet saadaan näkyville fluoresoivien merkkiaineiden avulla, jonka jälkeen ne kuvannetaan konfokaalimikroskoopin avulla analysoitaviksi. Kuvien tulkinnassa käytetään tietokoneohjelmia, jotka mittaavat fluoresenssin määrää ihmissilmää tarkemmin.

Proteiinitason mittaukset

Näytteiden sisältämien proteiinien määrää mitataan perinteisellä Western blot -menetelmällä, joka erottelee proteiinit koon mukaan. Käyttämällä proteiinit tunnistavia vasta-aineita voidaan niiden määrä selvittää ja verrata mahdollisia muutoksia tutkimuksen eri vaiheissa.

Kvantitatiivinen PCR

Polymeraasiketjureaktion eli PCR:n avulla voidaan selvittää geenien luentaa eli mitata solun tuottamien RNA-molekyylien määrä ja niiden laatu. Reaktion avulla saadaan selville esimerkiksi kiinnostuksen kohteena olevan geenin aktiivisuus tai miRNA-molekyylin määrä.

ERMA

EsmiRs-tutkimus on jatkumo ERMA-tutkimukselle. Tutkimuksessa hyödynnetään sekä jo kerättyjä ERMA-aineiston biologisia näytteitä että syksyllä 2018 alkaneen seurantatutkimuksen tuloksia. Jatkotutkimuksissa selvitetään muun muassa, miten vaihdevuosien eteneminen on vaikuttanut kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan.

ErROR

ErROR-tutkimus on tutkijatohtori Sira Karvisen vetämä ja Suomen Akatemian rahoittama EsmiRs-tutkimuksen spin-off-projekti. Tutkijatohtorihankkeessaan Karvinen selvittää vaihdevuosiin liittyvien hormonimuutosten vaikutusta akuuttiin liikuntavasteeseen. EsmiRs-tutkimus tarjoaa ErROR-projektin käyttöön ihmisaineiston biologisine näytteineen. Tämän lisäksi ErROR-tutkimus hyödyntää erilaisia in vivo -malleja.

PATHWAY

PATHWAY-tutkimushankkeessa selvitetään liikuntatottumuksiin liittyviä yksilöllisiä tekijöitä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on, vaikuttaako persoonallisuus liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen tai liikunnasta syrjäytymiseen. ERMA ja sen seurantatutkimus EsmiRs muodostavat yhdessä yhden kolmesta aineistokokonaisuudesta, joita PATHWAY-hankkeessa käytetään. Tutkimuksen johtaja on Katja Kokko, ja sitä rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Keski-Suomen hyvinvointialue

EsmiRs-tutkimuksessa hyödynnetään Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Novan molekyylipatologian laboratorion laitteistoja muun muassa sekvensointiin.

Pesonen, Heidi (Dissertation 25.10.2024): Associations of Aging, Menopause, and Strength Training on Cortical Somatosensory and Motor Functions. JYU dissertations 831. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2024, 105 p. (One of the three papers included was done with the ERMA data. Supervisors K. Waller, I. Tarkka, J. Parkkari, J. Laukkanen).

Hyvärinen, Matti (Dissertation 28.3.2024): Physical activity, menopausal symptoms, and cardiometabolic health during the menopausal transition. JYU dissertations 756. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2024, 77 p. (Four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors J Karvanen and T Rantalainen.)

Karppinen, Jari (Dissertation 16.6.2023): Menopause, physical activity, and whole-body metabolism with an emphasis on resting energy expenditure, fat oxidation, and serum metabolome. JYU dissertations 636. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2023, 153 p. (Three of the four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors U. Kujala and J. Laukkanen.)

Juppi, Hanna-Kaarina (Dissertation 9.6.2023): Associations of the menopausal transition with body composition : Examining the influence of hormonal changes, muscle RNA signaling and lifestyle habits. JYU dissertations 648. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2023, 177 p. (Four papers included were done with the ERMA and EsmiRs data. Main supervisor E. Laakkonen, co-supervisors S. Sipilä and S. Karvinen.)

Ravi, Suvi (Dissertation 21.6.2023): Low energy availability-related conditions in female athletes: Prevalence rates and relationships with health, injuries, and the sports career. JYU dissertations 660. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2023, 153 p. (One of the four papers included was done with the ERMA data. Supervisor J. Parkkari, M. Valtonen, B. Waller, U. Kujala).

Tirkkonen, Anna (Dissertation 20.1.2023): Cognitive and Physical Functions Among Middle-Aged and Older People: A Special Emphasis on Executive Functions and Walking. JYU dissertations 596. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2023, 89 p. (One of the four papers included was done with the ERMA data. Main supervisor S. Sipilä, co-supervisor J. Kulmala.)

Bondarev, Dmitriy (Dissertation 20.5.2022): The Role of Physical Activity in the Relationship between Menopausal Status, Physical Performance and Mental Well-Being. JYU dissertations 515. Faculty of Sport and Health Sciences, Ģ��ֱ��, 2022, 80 p. (Four papers included were done with the ERMA data. Main supervisor S. Sipilä, co-supervisors K. Kokko and T. Finni.)

2024–2025

34. Iina Tulomäki.
33. Anni Virkki.
32. Aino Tikka.
31. Jenna Laikola.

2022–2023

30. Katariina Laaksovuori.
29. Tanja Tsokkinen.
28. Viivi Luhtanen. .

2020–2021

27. Kuutti M. .
26. Kansanen M. .
25. Laukka S.
24. Rekiranta S.
23. Jokinen S.
22. Kojo H.
21. Rantanen N. .
20. Jakoaho V. T
19. Lindeman K.

2019–2018

18. Kumpulainen P. K
17. Paavilainen A.
16. Hyvärinen M.
15. Sivonen E.
14. Alapappila M. Liikunta ja vaihdevuodet: aikaisempien liikuntatottumuksien yhteys vaihdevuosioireisiin.
13. Honkonen E.
12. Nyberg L.
11. Saarinen M.
10. Tuominen J.
9. Vilén L.

2017–2016

8. Alm J.
7. Forsius P.
6. Laitinen E.
5. Pahkamäki N.
4. Pitkänen P. Vaihdevuosien, koetun iän ja neuroottisuuden yhteys keski-iän kriisin kokemiseen naisilla.
3. Rikkonen E.
2. Siivonen A-K.
1. Kankare-Anttila N. .

39. Karvinen SM, Lähteenmäki E, Hutz B, Juppi HK, Karppinen JE, Kankaanpää A, Lehti M, Laakkonen EK. The acute exercise response of peripheral blood mononuclear cells and their bioenergetic function in women with high and low systemic estradiol levels. Phys Rep. In Press.
38. Fujita S, Lankila H, Koivunen K, Hakamäki M, Sipilä S, Portegijs E, Rantanen T, Laakkonen EK. Vitamin D sufficiency and its relationship with muscle health across the menopausal transition and aging: Finnish cohorts of middle-aged women and older women and men. In Press.
37. Suominen T, Rantalainen T, Hyvärinen M, Kujala UM, Aukee P, Tammelin TH, Laakkonen EK, Sipilä S. Associations of habitual skeletal loading with bone changes during the menopausal transition: A follow-up study. Med Sci Sports Exerc. 2024 Dec 18. doi:10.1249/MSS.0000000000003631.
36. Lankila H, Kekäläinen T, Hietavala EM, Laakkonen EK. A mediating role of visceral adipose tissue on the association of health behaviours and metabolic inflammation in menopause: a population-based cross-sectional study. Sci Rep. 2025 Jan 15;15(1):1999. doi: 10.1038/s41598-025-85134-8.
35. Kuutti M, Hyvärinen M, Lankila H, Aukee P, Hietavala EM, Laakkonen EK. Association of eating behaviour with symptoms of pelvic floor disorders in middle-aged women: An observational study. Women’s Health (Lond). 2024;20. doi:10.1177/17455057241305075
34. Hyvärinen M, Karvanen J, Karppinen JE, Karavirta L, Juppi HK, Tammelin TH, Kovanen V, Laukkanen J, Aukee P, Sipilä S, Rantalainen T, Laakkonen EK. The role of cardiorespiratory fitness and body composition in the association between physical activity and menopausal symptoms. Menopause. 2024;31(9):828-836. doi: 10.1097/GME.0000000000002397.
33. Juppi HK, Korhonen TM, Sievänen T, Kovanen V, Kujala UM, Aukee P, Cronin N, Sipilä S, Karvinen S, Laakkonen EK. Menopausal transition alters female skeletal muscle transcriptome. Translational Exercise Biomedicine. March 13, 2024.
32. Lankila H, Kuutti MA. Kekäläinen T, Hietavala EM, Laakkonen EK. . J Sleep Res. 2024:e14155. doi: 10.1111/jsr.14155.
31. Karppinen JE, Wiklund P, Ihalainen JK, Juppi HK, Isola V, Hyvärinen M, Ahokas EK, Kujala UM, Laukkanen J, Hulmi JJ, Ahtiainen JP, Cheng S, Laakkonen EK. Age but not menopausal status is linked to lower resting energy expenditure. J Clin Endocrinol Metab. 2023; Jun 2:dgad321. doi: 10.1210/clinem/dgad321
30. Hyvärinen M, Karvanen J, Juppi HK, Karppinen JE, Tammelin TH, Kovanen V, Aukee P, Sipilä S, Rantalainen T, Laakkonen EK. . Maturitas. 2023;174:39-47. doi:
29. Karvinen S, Korhonen TM, Sievänen T, Karppinen JE, Juppi HK, Jakoaho V, Kujala UM, Laukkanen JA, Lehti M, Laakkonen EK. . J Extracell Vesicles. 2023 Feb;12(2):e12308. doi: 10.1002/jev2.12308.
28. Kuutti MA, Hyvärinen M, Kauppinen M, Sipilä S, Aukee P, Laakkonen EK.  BJOG. 2023 Jan 19. doi: 10.1111/1471-0528.17397
27. Haapala EA, Lee E, Karppinen JE, Skog H, Valtonen M, Kujala UM, Laukkanen JA, Ihalainen JK, Laakkonen EK.  Sci Rep. 2022;12:21378. doi:10.1038/s41598-022-25795-x
26. Marttila S, Tamminen H, Rajić S, Mishra PP, Lehtimäki T, Raitakari O, Kähönen M, Kananen L, Jylhävä J, Hägg S, Delerue T, Peters A, Waldenberger M, Kleber ME, März W, Luoto R, Raitanen J, Sillanpää E, Laakkonen EK, Heikkinen A, Ollikainen M, Raitoharju E.  Epigenomics. 2022;14(18):1105-1124. doi: 10.2217/epi-2022-0228.
25. Karppinen JE, Juppi H-K, Hintikka J, Wiklund P, Haapala EA, Hyvärinen M, Tammelin TH, Aukee P, Kujala UM, Laukkanen J, Laakkonen EK.  Nutr Metab Cardiovasc Dis. 2022; 32(9):217-67. doi: 10.1016/j.numecd.2022.06.001.
24. Karppinen JE, Törmäkangas T, Kujala UM, Sipilä S, Laukkanen JA, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK.. Eur J Prev Cardiol. 2022; zwac060,
23. Juppi HK, Sipilä S, Fachada V, Hyvärinen M, Cronin N, Aukee P, Karppinen JE, Selänne H, Kujala UM, Kovanen V, Karvinen S, Laakkonen EK.  Aging Cell. 2022 May 4:e13621. doi: 10.1111/acel.13621.
22. Kekäläinen T, Tammelin TH, Hagger MS, Lintunen T, Hyvärinen M, Kujala UM, Laakkonen EK, Kokko K.  Psychology of Sport and Exercise, 60, May 2022, 102135.
21. Hyvärinen M*, Juppi H-K*, Taskinen S, Karppinen JE, Karvinen S, Tammelin TH, Kovanen V, Aukee P, Kujala UM, Rantalainen T, Sipilä S, Laakkonen EK.Int J Obes (Lond). 2022;46(3):544-554. doi: 10.1038/s41366-021-01022-x. *equal authorship.
20. Tirkkonen A, Kekäläinen T, Aukee P, Kujala UM, Laakkonen EK, Kokko K, Sipilä S. . Menopause. 2021;29(2):200-209. doi: 10.1097/GME.0000000000001896.
19. Laakkonen EK, Karppinen JE, Lehti S, Lee E, Pesonen E, Juppi HK, Kujala UM, Haapala EA, Aukee P, Laukkanen JA, Ihalainen JK. . Front Endocrinol (Lausanne). 2021;12:765916. doi: 10.3389/fendo.2021.765916.
18. Kekäläinen T, Hietavala E-M, Hakamäki M, Sipilä S, Laakkonen EK, Kokko K. J. Environ. Res. Public Health. 2021;118:7732.
17. Bondarev D, Sipilä S, Finni T, Kujala UM, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK, Kokko K. BMC Public Health. 2021;21(1):1448.
16. Sillanpää E, Heikkinen A, Kankaanpää A, Paavilainen A, Kujala UM, Tammelin TH, Kovanen V, Sipilä S, Pietiläinen KH, Kaprio J, Ollikainen M, Laakkonen EK. Clin Epigenetics. 2021;13(1):110.
15. Hyvärinen M, Karvanen J, Aukee P, Tammelin TH, Sipilä S, Kujala UM, Kovanen V, Rantalainen T, Laakkonen EK.  Menopause. 2021;28(7):792-799.
14. Pesonen H, Laakkonen EK, Hautasaari P, Aukee P, Kovanen V, Kujala UM, Sipilä S, Finni T, Tarkka IM.  BMC Womens Health. 2021;21(1):133.
13. Karvinen S, Juppi H-K, Le G, Cabelka CA, Mader TL, Lowe DA, Laakkonen EK.  Exp Gerontol. 2021;147:111267.
12. Bondarev D, Finni T, Kokko K, Kujala UM, Aukee P, Kovanen V, Laakkonen EK, Sipilä S.  J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2020;76(9):1587-1590.
11. Ravi S, Kujala UM, Tammelin TH, Hirvensalo M, Kovanen V, Valtonen M, Waller B, Aukee P, Sipilä S, Laakkonen EK. J Clin Med. 2020;9(12):3797.
10. Kekäläinen T, Laakkonen EK, Terracciano A, Savikangas T, Hyvärinen M, Tammelin TH, Rantalainen T, Törmäkangas T, Kujala UM, Alen M, Kovanen V, Sipilä S & Kokko K. . BMC Geriatrics. 2020;20(1):264.
9. Juppi H-K, Sipilä S, Cronin N, Karvinen S, Karppinen JE, Tammelin T, Aukee P, Kovanen V, Kujala UM, Laakkonen EK.  J Clin Med. 2020;9(5):1588.
8. Bondarev D, Sipilä S, Finni T, Kujala UM, Aukee P, Laakkonen EK, Kovanen V, Kokko K.  Menopause. 2020;27(4):398-409.
7. Sipilä S, Törmäkangas T, Sillanpää E, Aukee P, Kujala UM, Kovanen V, Laakkonen EK.  J Cachexia Sarcopenia Muscle. 2020;11(3):698-709.
6. Hyvärinen M, Sipilä S, Kulmala J, Hakonen H, Tammelin TH, Kujala UM, Kovanen V, Laakkonen EK.  J Aging Phys Act. 2019;4:1-11.
5. Karvinen S, Jergenson MJ, Hyvärinen M, Aukee P, Tammelin T, Sipilä S, Kovanen V, Kujala UM, Laakkonen EK.  Front Endocrinol. 2019;10:589.
4. Collins BC, Arpke RW, Larson AA, Baumann CW, Xie N, Cabelka CA, Nash NL, Juppi HK, Laakkonen EK, Sipilä S, Kovanen V, Spangenburg EE, Kyba M, Lowe DL.  Cell Reports. 2019;28(2):368-381.
3. Bondarev D, Laakkonen EK, Finni T, Kokko K, Kujala U, Aukee P, Kovanen V, Sipilä S.  Menopause. 2018;25(12):1432-1441.
2. Kovanen V, Aukee P, PhD, Kokko K, Finni T, Tarkka I, Tammelin T, Kujala UM, Sipilä S, Laakkonen EK.  Menopause. 2018;25(9):1020-1032.
1. Laakkonen EK, Kulmala J, Aukee P, Hakonen H, Kujala UM, Lowe DA, Kovanen V, Tammelin T, Sipilä S.  PLoS ONE. 2017;12(2):e0172054.