Ä¢¹½Ö±²¥

Ikääntymisen verisuonissa aiheuttamien muutosten vuoksi sydän- ja verisuonien tautien (CVD) riski kasvaa yhä suuremmaksi vanhenemisen myötä. Noin puolet sepelvaltimotautikohtaukseen sairastuneista on yli 75-vuotiaita, ja näistä 65% on naisia. Hormonien vaikutusta naisten CVD-riskiin ei täysin ymmärretä. Estrogeenin tiedetään suojaavan premenopausaalisia naisia, kun taas menopaussi on CVD:n vahva riskitekijä. Sukupuolihormonien ja kardiovaskulaarisen terveyden välinen yhteys saattaa olla jopa voimakkaampi niissä CVD:n muodoissa, joita esiintyy etupäässä naisilla (fem-CVD). Hormonaalisten muutosten vaikutuksista tarvitaan lisätutkimuksia, ja varmaa tietoa ei myöskään ole hormonikorvaushoidon (HRT) vaikutuksista. Vaikka rasittavat liikuntasuoritukset ovat tunnettu sydänkohtauksien riskitekijä, syy-yhteyksistä ja liikunnan ja hormonaalisten muutosten vuorovaikutuksista on hyvin vähän aikaisempaa tutkimusta. Myös CVD:n ja varsinkin fem-CVD:n yhteydet perimään ja verenkierron metabolomiin ja transkriptomiin kaipaavat lisää tutkimusta. FemHealth projektin tarkoitus on lisätä ymmärtämystämme genetiikan, luonnollisen tai lääkityksen aiheuttaman hormonaalisen muutoksen, systeemisten biomarkkereiden ja elämäntapojen vuorovaikutuksesta sydän- ja verisuonitautien (CVD) patofysiologiassa. 

Tarkoituksenamme on analysoida geneettistä dataa FinnGen kohortista, jossa on 500 000 henkilön tiedot. Ensimmäisenä vuonna (2024) keskitymme menopaussin, HRT:n ja liikunnan vaikutuksiin CVD-riskiin. Aluksi määritämme geneettisen riskisumman menopaussille. Laskemme tai käytämme olemassa olevia riskisummia CVD:lle. Tutkimme geneettistä korrelaatiota menopaussin ja CVD:n riskisummien välillä. Käytämme Cox-regressiota HRT:n aloittamisen ja lopettamisen vaikutuksien mallintamiseen. Tutkimme liikunnan vaikutusta fyysisen aktiivisuuden riskisummien avulla. 

Toisena vuonna (2025) kokoamme biomarkkeritutkimusta varten FinnGen datasta uuden kohortin, joka koostuu niistä naisista, joiden biopankkitiedoissa on mukana metabolomidataa. Etsimme aineistosta fem-CVD tapaukset. Määritämme systeemisiä CVD ja fem-CVD biomarkkereita yhdistämällä genotyyppi-, metabolomi- ja kliinistä dataa. Käytämme mallinnuksessa olemassa olevia fem-CVD geneettisiä riskisummia. Yhdistämme fem-CVD riskimalleihin biomarkkerit sekä liikunnan vaikutuksen.

Kolmantena vuonna (2026) otamme mukaan ERMA aineiston, johon kuuluu eri menopaussivaiheessa olevien naisten hormonitason mittauksia, genotyyppi, metabolomiikka, soluvapaa transkriptomiikka, sekä kliinistä ja elämäntapadataa. ERMA aineiston etuna on, että menopaussistatus on määritetty tarkasti, toisin kuin biopankin näytteissä, joista se täytyy arvioida. Useista potilaista on myös pitkittäisdataa menopaussin eri vaiheissa. Käytämme multiomiikan dataintegrointimenetelmiä transkriptomi- ja metabolomitason biomarkkereiden tunnistamiseen. Tavoitteena on saada entistä tarkempaa tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat naisten kardiovaskulaariseen terveyteen menopaussin aikana.

Fem-Health tuo lisää tietoa naisten sydän- ja verisuonitaudeista ja pitkällä tähtäimellä parantaa niiden diagnosoimista ja hoitoa. Parempi tieto liikunnan vaikutuksista hälventää sydänpotilaiden liikuntaan liittyviä pelkoja. Uudet biomarkkerit parantavat varhaista ja tarkkaa diagnosointia ja hoidon tehon seuraamista.