Jos logistiikka pettää, kolonna pysähtyy
Vaihdevuodet muuttavat naisten kolesteroliaineenvaihduntaa, mutta sen nettovaikutuksia terveyteen ei vielä tiedetä tarkalleen, kirjoittaa apulaisprofessori Eija Laakkonen Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Verenkierron tehtävä on huoltaa kudoksia. Se kuljettaa monenlaisia molekyylejä, kuljetinkomplekseja ja verisoluja sydämestä valtimoita pitkin hiussuonistoon ja kudoksiin. Veri palaa lopulta laskimoita pitkin takaisin sydämeen. Sydän pumppaa verta rytmikkäästi. Tämä aiheuttaa etenevän pulssiaallon, joka saa valtimot vuorotellen laajenemaan ja supistumaan. Näin veri etenee eikä takaisinvirtausta synny.
Kyse on yhteispelistä: valtimoiden seinämän tulee joustaa sopivasti muttei liikaa, jotta pulssiaalto pääsee etenemään eikä valtimon seinämä repeä.
Verisuoniston ikääntyessä valtimoiden seinämän jäykistyvät, mikä lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolemanvaaraa.
Naisen elämässä vaihdevuodet kääntävät ajatukset ikääntymiseen. Munasarjojen toiminta seisahtuu. Kuukautiset lakkaavat tulemasta ja hormonitoiminta muuttuu. Verenkierron estrogeenipitoisuudet laskevat pysyvästi.
Estrogeenilla on monia tehtäviä. Sen tiedetään osallistuvan myös verisuonten seinämien kimmoisuuden säätelyyn. Tämän arvellaan olevan yksi niistä mekanismeista, joiden takia nuorilla aikuisilla naisilla on matalampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin kuin samanikäisillä miehillä.
Toisaalta vaihdevuosiin liittyy myös muita hormonimuutoksia. Esimerkiksi follikkelia stimuloivan hormonin pitoisuus jää pysyvästi korkeaksi aikaisemman syklisen vaihtelun sijaan.
Tutkimuksessamme havaitsimme molempien hormonien olevan yhteydessä valtimoiden jäykkyyteen, mutta ikä oli hormonitasoa voimakkaampi jäykkyyttä määrittelevä tekijä.
Vaihdevuodet vaikuttavat myös LDL- ja HDL-hiukkasiin
Valtimoiden seinämän jäykistymisen lisäksi verenkiertoa haittaa valtimoiden ahtautuminen. Se tarkoittaa tilannetta, jossa valtimon sisäpintaa verhoavan ohuen kalvon alle alkaa kertyä matalatiheyksisen lipoproteiinihiukkasen mukana kulkevaa kolesterolia (LDL-kolesteroli).
Tilannetta purkamaan paikalle saapuu puhtaanapitolaitos eli makrofagit, jotka pyrkivät syömään ylimääräisen kolesterolin. Kolesteroli luovutetaan korkeatiheyksiselle lipoproteiinihiukkaselle (HDL). HDL:n tehtävänä on kuljettaa kolesteroli maksaan hajotettavaksi.
Jos kierrätysketju ei toimi riittävän hyvin, kolesterolikertymä kasvaa ja alkaa tukkia valtimoa. Koko prosessi on hidas. Se voi alkaa jo nuorena ja johtaa oireisiin ja sairauteen vasta vuosia myöhemmin.
Vaihdevuodet vaikuttavat myös LDL- ja HDL-hiukkasiin. Terveyden kannalta edullisinta olisi säilyttää verenkierron LDL-kolesterolin määrä vähäisenä ja HDL-kolesterolin määrä korkealla siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus painuisi alle 5 mmol/litra.
Vaihdevuosien aikana naisten LDL-kolesterolin ja useimpien tutkimusten mukaan myös HDL-kolesterolin määrä verenkierrossa kasvaa. Muutosmekanismia eikä nettovaikutusta terveyteen ei vielä tunneta.
HDL-hiukkasilla on muitakin tehtäviä kuin kolesterolin kuljettaminen. Ne kuljettavat myös muita rasvoja, erilaisia proteiineja ja RNA-molekyylejä. Verenkierrossa kulkee moninainen joukko erikokoisia HDL-hiukkasia, joiden koostumuskin vaihtelee. On todennäköistä, että estrogeenihormonin saatavuus vaikuttaa HDL-hiukkasten koostumukseen ja sen myötä niiden toimintaan. Korkea HDL-kolesteroli kertoo siis, että kuorma on lastattu muttei sitä, mitä muuta kuormassa on ja eteneekö kuljetus vai jumittaako kolonna.
Apulaisprofessori Eija Laakkonen työskentelee gerontologian ja kansanterveyden tieteenaloilla liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Jyväskylän yliopistossa.
