Ģ��ֱ��

Talous- ja liiketoimintahistoria ovat kaksi läheisesti toisiinsa liittyvää historian tutkimusalaa.

Taloushistoria pyrkii ymmärtämään, miten taloudelliset ilmiöt ovat vaikuttaneet yhteiskuntiin ja ihmisiin menneisyydessä. Tänä päivänä taloushistorian tutkimusteemat käsittävät laajasti perinteisten talouskasvuun liittyvien aiheiden lisäksi myös esimerkiksi eriarvoisuuteen, hyvinvointiin ja yhteiskuntaan liittyviä näkökulmia.  Tämänhetkiset taloushistorian tutkimusteemat laitoksellamme liittyvät Suomen pitkän aikavälin talouskehitykseen, naisten työssäkäyntiin ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuuteen, esiteolliseen luottojärjestelmään ja kansainväliseen kaupankäyntiin sekä talouskriisien historiaan.

Liiketoimintahistoria tarkastelee talouden ilmiöitä liiketoiminnan eri alojen, yritysten ja yksilöiden näkökulmasta. Liiketoimintahistorian tämänhetkinen tutkimus laitoksellamme kohdistuu erityisesti yhteiskunnan ja yritysten vuorovaikutukseen, teollisuuspolitiikan pitkän aikavälin muutokseen, yritysten strategioiden muodostumiseen sekä johtamiskoulutuksen historiaan Suomessa 1900-luvun jälkipuolelta aina nykypäivään saakka.

Talous- ja liiketoimintahistoria ovat lähtökohtaisesti kansainvälisiä ja monitieteisiä tutkimusaloja. Historialliset lähteet, kontekstien ymmärtäminen ja ajallisuuden näkökulma yhdistyvät yhteiskuntatieteiden teorioihin ja menetelmiin. Aktiivinen, oppiainerajat ylittävä kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö onkin keskeinen osa toimintaamme.

�۳�ٱ������԰쾱��ö��

• Apulaisprofessori Pasi Nevalainen

Varhaismodernin ajan tutkimuskeskittymässä (Early Modern Morals – EMM) tarkastellaan ihmisiä, kulttuureja, politiikkaa ja talouselämää historiallisesta näkökulmasta. Tutkimuksen lähtökohtana on vahva empiirinen ja historiografinen painotus. Tutkimuskeskittymä kohdistaa huomionsa varhaismoderneihin yhteiskuntiin, erityisesti Ruotsiin ja Suomeen myöhäiskeskiajalta 1800-luvun jälkipuoliskolle. 

Tarkasteltavat ilmiöt ulottuvat monipuolisesti elämäntavoista poliittiseen päätöksentekoon ja kielenkäytöstä normatiiviseen valvontaan. Menneisyyttä lähestytään yksilöiden ja yhteisöjen moraalijärjestelmien, ihmisryhmien hallitsemisen, sääntöjen, arvojen ja käytänteiden kautta. Jo vuosikymmeniä toiminut tutkimuskeskittymä tunnetaan monipuolisesta empiirisestä, metodologisesta ja teoreettisesta asiantuntemuksestaan.

�۳�ٱ������԰쾱��ö

• Dosentti Antti Räihä

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Childhood and Education -ryhmässä tutkitaan lapsuuden ja nuoruuden sekä kasvatuksen ja koulutuksen historiaa monitieteisesti ja monesta eri näkökulmasta. Ryhmän tutkijat tarkastelevat muun muassa lapsuutta sotienjälkeisessä Suomessa, avioliitto- ja perhehistoriaa, lastensuojelun historiaa, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä historian oppimista ja opettamista. Tutkimusaiheemme kytkeytyvät laajasti yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin ja ideologioihin sekä poliittisiin kysymyksiin ja sosioekonomisiin rakenteisiin. Taustalla vaikuttavat kysymykset siitä, miten kasvatusta, koulutusta ja yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamia palveluita voitaisiin kehittää. Entä miten eri sukupolvien lapsuuden kokemukset ovat läsnä tässä ajassa?

CE-ryhmän tutkijat ovat aktiivisesti mukana SOSUS-profilointialueen tutkimustoiminnassa. Väitöstutkimusten sekä laajempien tutkimushankkeiden parissa työskentelyn ohella ryhmämme järjestää seminaareja, luentoja ja erilaisia yleisötilaisuuksia, joissa tiedotamme tutkimushankkeistamme ja niiden tuloksista. Lisäksi osallistumme lapsuuteen, kasvatukseen ja koulutukseen liittyvään yhteiskunnalliseen vuoropuheluun, muun muassa tekemällä erilaisia keskustelunavauksia. Teemme myös laajasti yhteistyötä koti- ja ulkomaisten alan tutkijoiden ja muiden toimijoiden kanssa.

Tutkimusryhmä jakautuu kolmeen alaryhmään:

Kasvatus, politiikka ja yhteiskunta

Kasvatus ja koulutus ovat monimuotoisia ja muuttuvia ilmiöitä. Ne kytkeytyvät sekä sosioekonomisiin rakenteisiin ja diskursseihin että toimijuuteen ja erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä tapahtuvaan vuorovaikutukseen, joilla on vaikutusta muun muassa koulutuksen ja kasvatuksen resursointiin ja institutionaalisiin sovelluksiin mukaan lukien koulutusjärjestelmä ja sen muutokset.

Lapsuuden sosiaali- ja kulttuurihistoria: tunteet, muistot ja kokemukset

Lapsuuden sosiaali- ja kulttuurihistoria ja muistitietotutkimus (oral history) kuuluvat niin kutsuttuihin uusiin historioihin, joiden kohteena ovat historian marginaaleihin aiemmin jääneet ihmisryhmät ja niiden jäsenten yksilölliset kokemukset. Lapsuuteen ja kasvatukseen liittyviä ilmiöitä voidaan tutkia esimerkiksi yhteiskuntaluokan, perhemuodon, sukupuolen, ikävaiheen, äidinkielen tai etnisyyden näkökulmista.

Pedagogiikka ja historiallinen ajattelu

Historia ei ole vuosilukujen tai nimien muistamista, eikä historiaa osaa parhaiten se, kenellä on paras muisti. Sen sijaan historia on taitoaine: historian osaaminen vaatii kriittistä ajattelutaitoa, tekstitaitoja, syiden ja seurausten ymmärtämistä, muutoksen ja jatkuvuuden hahmottamista, kykyä eläytyä menneisyyden ihmisen toimintaan, sekä ajan hahmottamista. Tätä toimintaa voidaan kutsua historialliseksi ajatteluksi.

Sukupuolentutkimuksen tutkimuskeskittymän tutkijoita yhdistää kiinnostus sukupuoleen historiallisena, kulttuurisena, yhteiskunnallisena ja poliittisena ilmiönä. Tutkimuksissaan he lähestyvät yhteiskunnallisia ja kulttuurisia ilmiöitä sukupuolen näkökulmasta ja käyttävät historiantutkimukselle sekä etnologiselle ja kulttuuriantropologiselle tutkimukselle tyypillisiä aineistoja ja menetelmiä. Ajankohtaisia tutkimuskohteita ovat patriarkaalinen valta, avioliittoinstituutio, feminismi, maskuliinisuus ja naisten asema eri aikoina.

�۳�ٱ������԰쾱��ö

• Yliopistotutkija Heli Valtonen

"Kriisi" on viimeistään viimeisen vuosikymmenen aikana vakiintunut osaksi jokapäiväistä puhetta, joka kattaa koko elämän kirjon suurista talous- ja ulkopoliittisista kriiseistä aina yksittäisen ihmisen henkilökohtaisiin kriiseihin. Voidaksemme ymmärtää kriisejä, meidän täytyy kyetä määrittelemään niitä, hahmottaa niiden olemusta ja niihin vaikuttavia taloudellisia, yhteiskunnallisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja poliittisia tekijöitä.

Tämä poikkitieteellinen tutkimusryhmä koostuu historian, etnologian ja antropologian tutkijoista. Lähestymme aihetta laajalla analyyttisellä pohjalla, joka ulottuu poliittisista ja yhteiskunnallisista rakenteista kulttuurin ja muistamisen alueille. Ryhmän lähtökohta on se, että kriisien tutkiminen pitkällä aikavälillä on tarpeellista, koska se auttaa suhteuttamaan tämän päivän kriisien ulottuvuudet historiallisiin konteksteihin. Teemme läheisesti yhteistyötä poliittisten kulttuurien vertailevan tutkimuksen, talous- ja liiketoimintahistorian & strategiatutkimuksen, sukupuolentutkimuksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuskeskittymien kanssa.

�۳�ٱ������԰쾱��ö

• Professori Antero Holmila

Jyväskylän yliopistossa tehtävän poliittisten kulttuurien historian tutkimuksen vahvuus on sen metodologinen ja tutkimuskohteita koskeva ennakkoluulottomuus. Poliittisten kulttuurien tutkimuksessa yhdistyvät erilaiset laajasti ymmärrettyä “poliittista” koskevat lähestymistavat, jotka ovat viime vuosikymmenten aikana uudistaneet poliittista ja aatehistoriaa. Tällaisia ovat etenkin konstruktivistinen, kielellinen, diskursiivinen, kulttuurinen, narratiivinen, sukupuolesta kiinnostunut, visuaalinen, tilan ja liikkuvuuden merkitystä korostava käänne sekä kansainvälinen, ylirajainen/poikkikansallinen (transnational), materiaalinen ja digitaalinen käänne. Samaan aikaan olemme tietoisia rakenteiden, instituutioiden, normien ja proseduurien keskeisestä roolista poliittisissa kulttuureissa.

Teemme yhteistyötä erityisesti Historian ja etnologian laitoksen tutkimuskeskittymien Postwar Studies, Gender Studies ja Mobility, Networks and Modernity sekä politiikan ja kielentutkijoiden, antropologien, etnologien ja digitaalisten ihmistieteiden asiantuntijoiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena on kehittää monitieteisiä, vertailevia ja ylirajaisia lyhyen ja pitkän aikavälin analyyseja suomalaisesta, ruotsalaisesta, eurooppalaisista ja Euroopan ulkopuolisista poliittisista keskusteluista ja kulttuureista. Pyrimme pääsemään tutkimuksessa tavanomaista poliittisen ajattelun historiaa tai käsitehistoriaa syvemmälle, kohti monisärmäistä poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun historiaa, jossa yhdistyvät laajojen digitoitujen aineistojen tietokoneavusteinen etäluku ja kontekstoiva lähiluku. Tutkimuksemme keskittyvät pääasiassa poliittiseen historiaan 1700-luvulta lähtien.

Kansallisen poliittisen keskustelun ja poliittisten käytäntöjen vuorovaikutuksen lisäksi haluamme ymmärtää ylirajaisten tai poikkikansallisten yhteyksien ja siirtymien merkitystä ’kansalliseen’ verrattuna. Erityisesti meitä kiinnostavat kansalliset historiapolitiikat ja esimerkiksi poliittisten kriisien diskursiiviset ulottuvuudet. Tutkimamme instituutiot tai foorumit voivat olla kirkkoja, parlamentteja, mediaa, puolueita, kansallisia ja kansainvälisiä järjestöjä, yhteiskunnallisia liikkeitä jne., mutta myös yksittäisten poliittisten toimijoiden roolit ja yksilöllinen muistitieto ovat tutkimuksissamme usein keskeisiä.

Vuosina 2022-2026 tutkimuskeskittymämme toivottaa tervetulleeksi kansainvälisiä tutkijavieraita ohjelman  puitteissa.

�۳�ٱ������԰쾱��ö��

• Professori Pasi Ihalainen
• Dosentti Teemu Häkkinen

Linkkejä kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin

Terveys- ja hyvinvointikeskittymä on noin kahdenkymmenen tutkijanuransa eri vaiheessa olevan historiantutkijan ja etnologin ryhmä. Keskittymässä tutkitaan terveyttä, sairautta ja parantamista koskevia käsityksiä ja käytäntöjä eri aikoina ja erilaisissa kulttuureissa. Lähtökohtana on, etteivät sairauden ja terveyden määrittely ja hoito ole vain (lääke)tieteellisiä kysymyksiä, vaan ne ovat myös kulttuurisia ilmiöitä: yhtäältä kulttuuri määrittää, mitä pidetään sairautena ja mitä sairautta toimenpiteitä vaativana uhkana, toisaalta sairaus muokkaa kulttuuria ja yhteiskuntaa. Myös hyvinvointi ymmärretään keskittymässä laveasti. Keskittymässä tutkitaan aineellista ja ruumiillista hyvinvointia, jotka liittyvät varallisuuden karttumiseen ja jakautumiseen, kulutukseen sekä ravitsevan ravinnon riittävään saamiseen. Siinä tutkitaan myös henkisen hyvinvoinnin – lähinnä masennuksen ja mielisairaanhoidon – merkitystä ja ylläpitoa. Lisäksi tutkimus liittyy myös ns. hyvinvointivaltion kehittymisen – siis siihen prosessiin, jossa vastuu sairaiden hoidosta ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusehtojen turvaamisesta on siirtynyt perheiltä ja suvuilta valtion ja kuntien vastuulle. Tähän liittyy läheisesti ns. sosiaalisten ongelmien ja niiden ratkaisuyritysten tutkimus.

�۳�ٱ������԰쾱��ö

• Dosentti Jari Eilola

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Keskittymän ytimessä on menneisyyttä koskevan tiedon rakentuminen ja käyttö, muistitieto sekä muistin politiikka. Keskittymän tutkijoita yhdistää kiinnostus nykyisyyden ja menneisyyden väliseen suhteeseen, erilaisiin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin tapoihin jäsentää menneisyyttä. Myös erilaiset institutionaaliset tavat jäsentää menneisyyttä, kuten museot ja koulut kuuluvat keskittymän kiinnostuksen kohteisiin.

Menneisyyttä jäsennetään tyypillisesti narratiivien kautta, kertomuksellisia rakenteita hyödyntäen. Media, populaarikulttuuri ja eri instituutiot kouluista museoihin luovat ja muokkaavat kulttuurisia kertomuksia, jotka vaikuttavat käsityksiimme menneisyydestä ja omasta paikastamme ajallisessa jatkumossa. Kulttuurisia kertomuksia jaetaan yhteisöjen sisällä ja niitä myös välitetään sukupolvelta toiselle. Nämä kertomukset saattavat olla ristiriidassa historiantutkimuksen kanssa, mutta ne ovat myös keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Yhteiskunnan muuttuessa muuttuvat myös ne asiat, joita eri yhteisöt haluavat muistaa. Muisti ja muistaminen taas ovat sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä prosesseja, joiden avulla rakennetaan suhdetta menneisyyteen ja pyritään tätä kautta orientoitumaan nykyisyyteen ja tulevaan. Muistaminen on vuorovaikutusta yksilöiden ja laajempien yhteisöjen välillä. Keskittymässä tutkitaan näitä prosesseja, tarkastellaan muistamiseen ja menneisyyden käyttöön liittyviä mekanismeja, sekä tutkimuksen mahdollistavia aineistoja.

Toiminta

Verkoston keskeisin kansallinen yhteistyökumppani on Muistitietotutkijoiden verkosto – . FOHN on vuosikymmenten aikana tehnyt tunnetuksi muistitietotutkimusta, lujittanut muistitietotutkijoiden välistä yhteistyötä ja järjestänyt lukemattomia kansainvälisiä tutkijatapaamisia. FOHN:in yhteydet kansainvälisiin

muistitietotutkimuksen instituutioihin ja tutkijoihin ovat erinomaiset. FOHN:in tämänhetkinen puheenjohtaja on Hannah Yoken (historia) Jyväskylän yliopistosta, ja Essi Jouhki (historia) on hallituksen jäsen. Etnologian professori Outi Fingerroos on FOHN:in perustajajäsen.

FOHN keskeinen yhteistyökumppani on IOHA eli International Oral History Association. �۳�ٱ𾱲��ٲ�ö on ollut vuosien varrella vilkasta. Jyväskyläläiset muistitietotutkijat ja FOHN esimerkiksi organisoivat kesäkuussa 2018 IOHA:n maailmankonferenssin Jyväskylässä. Ks. IOHA 2018 - MEMORY & NARRATION Outi Fingerroos on tällä hetkellä IOHA:n hallituksessa Euroopan edustajana.

Seuraava kansainvälinen FOHN-symposium järjestetään Jyväskylässä marraskuussa 2024. Tarkempaa infoa symposiumista löytyy FOHN:in sivuilta Muistitietotutkijoiden verkosto - FOHN –

�۳�ٱ������԰쾱��ö��

• Professori Outi Fingerroos
• Yliopistotutkija Simo Mikkonen
• Tutkijatohtori Hannah Yoken

Tutkimuskeskittymässä analysoidaan ympäristökysymyksiä kuten ilmastonmuutosta ja kestävyyssiirtymiä holistisesta näkökulmasta, osana historiallisia konteksteja ja diskursseja sekä suhteessa muihin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin prosesseihin. Keskittymässä käydään vuoropuhelua kolmen tieteenalan, etnologian, antropologian sekä poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun historian, näkökulmista. Tutkimusteemat kattavat ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen sekä ympäristökysymysten inhimilliset ulottuvuudet— esimerkiksi niiden  syyt ja seuraukset, tulkinnat, tiedon tuotannon ja aktivismin.

Keskittymän toiminta linkittyy Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomiin.

�۳�ٱ������԰쾱��ö��

• Yliopistonlehtori Sirpa Tenhunen
• Yliopistotutkija Eerika Koskinen-Koivisto

Jyväskylän yliopistossa tarkastellaan sukupuolta monenlaisista näkökulmista ja eri tieteenaloilla. Sukupuolentutkijoiden verkosto Kantti kokoaa yhteen tutkijoita, joiden kiinnostuksen kohteet kytkeytyvät kysymyksiin sukupuolesta historiallisena, kulttuurisena ja laajasti yhteiskunnallisesti ymmärrettynä ilmiönä. Verkoston tavoitteena on edistää eri tieteenalojen välistä keskustelua ja nostaa esille sukupuolen merkitys eri oppiaineissa. Sukupuoli ymmärretään verkostossa kriittisenä näkökulmana, jonka avulla tuotetaan ja lisätään tietoa yhteiskunnan eri ilmiöistä. Tutkimuskohteet kattavat laajasti kulttuurisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Sukupuoli ymmärretään verkostossa niin rakenteena, kategoriana, identiteettinä, käsitteenä, kerrontana, representaationa, prosessina kuin tekona. Sukupuoli nähdään usein myös kietoutuneena muihin eroihin.

• Verkoston toimintaa koordinoi humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, mutta mukaan toimintaan ovat tervetulleita tutkijat kaikista tiedekunnista ja oppiaineista. Voit liittyä mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kantti-verkosto[a]jyu.fi.

������ä�پ���ٴ��Ჹ

HYTTI on poikkitieteellinen hyvinvoinnin ja terveyden tutkijaverkosto, jonka toimintaan ovat lämpimästi tervetulleita mukaan kaikki em. teemoista kiinnostuneet tutkijat, opettajat sekä väitöskirjan tekijät tiedekunnasta tai alasta riippumatta.

Terveys on sosiokulttuurinen tila, jossa monenlaisten intressien ja tarpeiden leikkauspisteessä toimiva ihminen tekee elämäänsä koskevia valintoja. Tutkimme terveyteen, sairauteen, hyvinvointiin ja pahoinvointiin liittyviä käsityksiä, käytäntöjä ja rakenteita sekä niiden kytkeytymistä osaksi yhteiskunnallisia ja kulttuurisia prosesseja. Lähdemme siitä, että ihmisten arjessa kokema hyvin- tai pahoinvointi kiinnittyy monin tavoin vallitseviin rakenteisiin, instituutioihin ja politiikkoihin (policies) sekä niissä tapahtuviin muutoksiin.

Tuotamme tietoa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä ideoista, määritelmistä, tavoitteista, käytännöistä ja politiikoista pyrkien erityisesti paikallistamaan arjen ja rakenteiden välisiä rajapintoja, ristiriitoja ja törmäyskursseja. Tutkimusverkoston lähestymistapa terveyden ja hyvinvoinnin tutkimukseen ihmisten elämässä ja arjessa on monitieteinen ja monimenetelmäinen. Tämä mahdollistaa terveyden ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisen tarkastelun sekä koettuna että kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti määrittyneenä ja ajassa muuttuvana ilmiönä.

Verkostoon kuuluu tällä hetkellä yli 50 asiantuntijaa, jotka edustavat humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kaikkia laitoksia. Lisäksi verkostossa on edustajia liikuntatieteellisestä tiedekunnasta ja MOVIsta. Verkoston toimintaa koordinoi dosentti, FT, akatemiatutkija Jari Eilola.

(Jos et ole mukana verkoston sähköpostilistalla niin voit pyytää Zoom-linkin osoitteesta: johanna.e.holopainen@jyu.fi)

Ramus virens on Jyväskylän yliopistossa toimiva keskiaikaa tutkiva monitieteinen tutkimusryhmä. Ryhmän toiminnassa keskiaika ymmärretään laajasti, ja se kattaa ajanjakson myöhäisantiikista uuden ajan alkuun. Ryhmän jäsenten tutkimus kattaa latinan- ja arabiankieliset traditiot sekä kansankieliset kulttuurit. Ryhmän nimi juontaa juurensa keskiaikaiseen Ramus virens olivarum -hymniin, joka tarkoittaa viheriöivää oliivipuun oksaa. Ryhmä aloitti toimintansa Heikin päivänä 19. tammikuuta 2018.

Ryhmä kokoaa yhteen humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoita seuraavilta laitoksilta: historian ja etnologian laitos, kieli- ja viestintätieteiden laitos, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Ryhmän kansainvälisesti kunnianhimoinen tutkimus vahvistaa Jyväskylän yliopiston painoalaa kielet, kulttuuri ja yhteisöt muuttuvassa maailmassa, ja sillä on annettavaa myös yliopiston nousevalle painoalalle monitieteinen kriisien ja yhteiskunnan muutosten tutkimus.

Tutkijaryhmän laaja-alaiseen toimintaan sisältyy esimerkiksi keskiaikaa käsitteleviä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Lisäksi ryhmä ylläpitää  sekä koordinoi ja tarjoaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin soveltuvaa opetusta ja ohjausta eri aloilla. Ryhmän jäsenet osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen omien alojensa asiantuntijoina.

Muistitietotutkijoiden verkosto – FOHN on suomalaisten muistitiedosta kiinnostuneiden tutkijoiden yhdysside. Verkoston tehtävä on tehdä tunnetuksi muistitietotutkimusta (engl. oral history), lujittaa muistitietotutkijoiden välistä yhteistyötä sekä järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä tutkijatapaamisia. FOHN on IOHA:n eli International Oral History Association jäsen, ja sillä on erinomaiset yhteydet kansainvälisiin muistitietotutkimuksen instituutioihin ja tutkijoihin.

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Monitieteinen ja monikielinen verkosto kokoaa yhteen eri alojen tutkijoita, joiden tutkimusintressit liittyvät tai sivuavat 1800-lukua. Verkoston koordinaattorina toimii FT Ilona Pikkanen.

Verkoston tavoitteena on lisätä tutkijoiden välisiä yhteyksiä, järjestää seminaareja ja parantaa 1800-luvun tutkimuksen näkyvyyttä. Verkosto järjestää vuosittain 1800-luvun tutkimuksen päivät (entinen vuosikonferenssi).

������ä�پ���ٴ��Ჹ

Historian ja etnologian, yhteiskuntatieteiden ja filosofian sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksilla on huomattava määrä tutkimushankkeita, jotka kytkeytyvät profilointialueeseen. Nämä hankkeet ilmentävät tutkimuksemme vahvaa metodologista osaamista, oppialojen välistä yhteistyötä sekä korkeaa kansainvälistä laatua. Tutkijamme ovat esimerkiksi yhdistäneet taiteiden, historian, politologian sekä yhteiskuntatieteiden näkökulmia tutkimuksessa jota parhaillaan tehdään Suomen Akatemian huippuyksikön ”The History of a Society” puitteissa, sekä äskettäin päättyneen huippuyksikön “Political Thought and Conceptual Change” -työssä.

Profilointihankkeemme rakentaa vahvalle perustalle, ja jo olemassa olevalle tiiviille yhteistyölle kolmen laitoksen välillä. Hanke yhdistää humanististen ja yhteiskuntatieteiden empiiriset ja metodiset vahvuudet monitieteiseksi kriisien, jatkuvuuksien ja muutoksien tutkimukseksi. Tämä aito monialaisuus, jossa yhdistyy historiallinen, politologinen, yhteiskuntatieteellinen, lingvistinen, kulttuurinen, etnologinen ja taiteiden tutkimus muodostaa hankkeen lisäarvon suhteessa humanistiseen tutkimukseen ja yhteiskuntatieteisiin muissa Suomen yliopistoissa.

Historian ja etnologian laitoksen tunnustetut vahvuudet ovat globaalien muutosprosessien tutkimuksessa, vertailevassa ja transnationaalisessa yhteiskuntien historiassa, varhais-modernissa Suomessa, etnografiassa, poliittisissa kulttuureissa ja diskursseissa, sekä taloushistoriassa. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos on kansainvälisesti tunnettu osaamisestaan poliittisten käsitteiden historian ja aatteiden alueella, filosofian historiassa, mielen historiassa, fenomenologiassa sekä politiikan teoriassa. Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos on moni- ja poikkitieteinen opetus- ja tutkimusyksikkö. Laitoksella toimii muun muassa Nykykulttuurin tutkimuskeskus, joka on tunnettu tieteidenvälisestä reseptiotutkimuksesta ja nykykulttuurin ilmiöiden, kuten digitalisaation, populaarikulttuurin sekä elämäkertojen ja narratiivien analyysista.

Tutkimus ja fokusalueet

Kriisi kuulu modernin keskeisiin käsitteisiin. Käsitteiden digihistoria, joka pohjaa big dataan, osoittaa että historiallisesti käsitteellä on ollut laaja kirjo merkityksiä ja konnotaatioita. Siinä missä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun ”kriisi” viittasi tyypillisesti poliittisiin tapahtumiin, konflikteihin, ja poikkeustiloihin, nykypäivän diskurssissa painopiste on taloudellisissa ongelmissa sekä luonnononnettomuuksissa ja -katastrofeissa. Kaikki nämä vaihtoehtoiset diskurssit yhdistyvät saman ”kriisin” käsitteen alle, vastakohtanaan vakaus, turvallisuus ja jatkuvuus.

Huolimatta siitä, että kriisit ovat – määritelmällisesti – epänormaaleja tai poikkeustiloja, kriiseistä on tullut normaalia elämäntilannetta määrittävä tila. Ne tuntuvat olevan alati läsnä, ja tämä läsnäolo määrittää nykymaailmaa. Kriisien alkusyyt vaihtelevat ekologisista ihmisen aikaansaamiin, (geo)poliittisista sosio-ekonomisiin, ja niiden seuraukset näyttäytyvät useimmiten arvaamattomina.

Vastaavasti myös kriisin merkitys on monimutkainen ja problemaattinen. Keskeinen tavoite profilointialueen tutkimuksessa on ymmärtää erilaisia, kilpailevia kriisin määrittelyjä: miten kriisit syntyvät, ja kuinka ne kehittyvät, miten ne on määritelty ja ymmärretty, ja miten ne suhteutuvat globaaleihin, kansallisiin ja paikallisiin fyysisiin ympäristöihin ja inhimilliseen toimintaan. Keskitymme erityisesti historiallisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka edeltävät, ovat osa, sekä seuraavat kriiseistä, kiinnittäen huomiota myös historiallisiin jatkuvuuksiin kriiseissä ja niiden jälkeen.

Kriisit ovat todellisia, konkreettisia tiloja. Mutta ne ovat myös koettuja, ja diskursiivisesti konstruoituja, ja niitä voidaan joskus myös luoda ja ylläpitää tarkoituksellisesti. Tutkimuksessamme otammekin huomioon kaikki nämä kolme tasoa: empiirisen, koetun ja diskursiivisen. Monimuotoiseen tematiikkaan käydään käsiksi hyödyntäen tutkijoidemme empiiristä, teoreettista ja metodista osaamista niin taiteen, kulttuurin, etnologian, historian, politologian, yhteiskuntatieteiden kuin filosofiankin saralla.

Profilointihanke on jaettu kolmeen fokusalueeseen:

Ensimmäinen fokusalue kohdistuu yksilötason toimijoihin, toinen poliittiseen toimintaan, ja kolmas institutionaaliseen tasoon. Nämä fokusalueet edustavat tutkimuksessa toisiinsa kytkeytyviä kulttuurisia, sosiaalisia, poliittisia, yhteiskunnallisia ja makro-tason ulottuvuuksia. Kaikkien fokusalueiden tutkimuksessa painottuu analyysi kriisien syistä ja vaikutuksista, niiden diskursiivisista ja materiaalisista realiteeteista, historiallisista jatkuvuuksista ja samanaikaisuuksista, sekä kulttuuristen ja yhteiskunnallisten makro-rakenteiden vakaudesta ja muutoksesta kriiseissä. Kaikkien näiden alueiden tutkimukseen osallistuvat kaikki hankkeessa mukana olevat laitokset.