Kielen asiantuntijat, menneisyyden tallentajat: Kaupunginkirjureiden ammattikunta, toimijuus ja kielenkäyttö Ruotsin valtakunnassa varhaismodernina aikana 1614–1714 (Kaski)

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç
Hankekuvaus
PÃ¥ svenska se nedan
Ruotsin keskiaikaisen kaupunginlain mukaan jokaisessa kaupungissa piti olla kaupunginkirjuri: he laativat raastuvanoikeuden asiakirjat, olivat paikallisesti keskeisiä kielellisiä asiantuntijoita sekä hallinnollisen ja juridisen sanaston ja käsitteistön uudistajia. Asiakirjoista merkittävimpiä olivat raastuvanoikeuden tuomiokirjat. Ne ovat tärkein yksittäinen kielen- ja historiantutkijoiden käyttämä varhaismodernia aikaa koskeva lähdesarja, jonka avulla voi tutkia esimerkiksi Ruotsin ja Suomen yhteistä historiaa, kieltä ja koko elämän kirjoa.
Kaupunginkirjurit ovat tärkeä tutkimuskohde itsessään sekä suhteessa ymmärrykseemme tuomiokirjoista ja niiden kielestä. Keitä olivat nämä historiamme usein näkymättömiksi jääneet kirjoittajat ja kirjallisen kielemme kehittäjät? Keiden kynästä ovat dokumentit, joiden varaan kielen- ja historiantutkimus perustaa käsityksensä menneisyydestä? Entä mikä oli heidän asemansa omana aikanaan? Voidaanko historiallisesti kontekstoiden puhua kaupunginkirjureista 2000-luvun kielitieteen käsittein yhteisöjensä kieliasiantuntijoina?
Hanke on ensimmäinen laajamittainen kirjuritematiikkaa käsittelevä tutkimushanke, jossa kielitieteet ja historiantutkimus yhdistävät voimansa. Hankkeessa tutkitaan Ruotsin valtakunnassa 1600-luvulla merkittävässä asemassa olleita – mutta usein itseoppineita – kaupunginkirjureita kielellisinä, hallinnollisina ja paikallisina toimijoina. Heidän ammattitoimijuuttaan ja -kieltään tutkitaan historiallisen kielitieteen, filologian ja historiantutkimuksen menetelmiä ja näkökulmia yhdessä soveltaen ja kehittäen. Hankkeella on kolme tavoitetta:
- Laaditaan prosopografinen eli kollektiivibiografinen open access -kaupunginkirjuritietokanta, joka sisältää tietoja kirjureiden sosiaalisista ja ammatillisista taustoista, viranhoidosta ja elämänkulusta.
- Analysoidaan kaupunginkirjureita ammatti- ja kieliasiantuntijoina, kielen kehittäjinä ja tekstien tuottajina.
- Tehdään tapaustutkimuksia kaupunginkirjureista paikallisyhteisöissään niin hallinnon osana kuin kirjurintoimen ulkopuolella. Hanke syventää myös käsitystä hallintokielen kehityksestä ja valtionrakennuksesta Ruotsin valtakunnassa, johon myös Suomi kuului.
Språkexperter från det förgångna: stadsskrivarnas yrkeskår, aktörskap och språkbruk i det svenska riket under tidigmodern tid (1614–1714)
I Kaski-projektet undersöker en forskargrupp med språkforskare och historiker stadsskrivarnas yrkeskår, aktörskap och språkbruk i det svenska riket från grundandet av Svea hovrätt till stora ofreden (1614–1714). Enligt den medeltida svenska stadslagen skulle varje stad ha en stadsskrivare: det var de som upprättade rådstugurättens handlingar, och på den lokala nivån var stadsskrivarna centrala språkliga experter samt förnyare av det administrativa och juridiska ordförrådet och den därtill hörande begreppsapparaten. Till de mest betydande handlingarna hör rådstugurättens domböcker. De är den viktigaste enskilda källserien om den tidigmoderna tiden som språkforskare och historiker utnyttjar. Med hjälp av denna källserie kan man till exempel forska i Sveriges och Finlands gemensamma historia, språk och livet i all dess brokighet. Stadsskrivarna är ett viktigt forskningsobjekt i sig samt i förhållande till vår förståelse om domböcker och språket i dessa. Vilka var dessa nedtecknare och utvecklare av vårt skriftliga språk som så ofta förblivit osynliga i vår historia? Vilka har skrivit de dokument som språk- och historieforskningen baserar sin uppfattning om det förgångna på? Och vilken var deras position under deras egen tid? Ett centralt begrepp inom språkvetenskapen på 2000-talet är språkexpertis: kan vi alltså utgående från en historisk kontextualisering säga att stadsskrivarna var språkexperter i sina samfund?
Projektet är det första omfattande forskningsprojektet kring skrivartematiken där språk- och historieforskningen kombinerar sina krafter. I projektet undersöker vi stadsskrivare (ofta självlärda) som intog en betydande position i det svenska riket på 1600-talet som språkliga, administrativa och lokala aktörer. Vi undersöker tillsammans deras yrkesmässiga aktörskap och fackspråk genom att tillämpa och utveckla metoder från historisk språkvetenskap, filologi och historieforskning. Projektet har tre mål: Vi kommer att:
- Skapa en prosopografisk eller kollektivbiografisk open access-stadsskrivardatabas som innehåller uppgifter om skrivarnas sociala och yrkesmässiga bakgrund, tjänsteutövning och levnadsöden.
- Analysera stadsskrivare som fackmän och språkexperter, språkutvecklare och textproducenter.
- Genomföra fallstudier om stadsskrivare i sina lokalsamfund både som en del av administrationen och utanför sitt stadsskrivarämbete. Projektet fördjupar också vår kännedom om utvecklingen av förvaltningsspråket och statsbygget i det svenska riket som också Finland hörde till.