Ģ��ֱ��

Ajankohtaista kieli- ja viestintätieteiden laitoksella

Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen uutiset.

Kaikki uutiset

Jonna Leppäkumpu seisoo ulkona ja katsoo kameraan. Puolikuva. Kaulassa on punainen kaulahuivi.

Väitöstutkimus avaa työyhteisön vuorovaikutuksen merkitystä työn ja vapaa-ajan rajojen hallinnassa

FM Jonna Leppäkummun väitöskirjassa tarkasteltiin, miten ihmiset navigoivat työn ja muun elämän välisiä rajoja sekä millä tavoin viestintäteknologia ja organisaation käytänteet näyttäytyvät rajojen hallinnassa.

Korpuksen tekoon osallistuneet henkilöt kolmessa eri rivissä hymyilemässä kameralle. Heitä on yksitoista.

Suomenruotsalaisen viittomakielen korpus on julkaistu

Suomenruotsalaisen viittomakielen korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus julkaistiin FIN-CLARINin Kielipankissa lokakuussa 2024.

Kaksi kukka-asetelmaa pöydällä. Kimpuissa on keltaisia, punaisia, valkoisia ja violetteja kukkia. Taustalla näkyy ihmisiä.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen alan pro gradu -palkinto Johanna Virenille

Prologos ry palkitsi ansiokkaita viestinnän ja vuorovaikutuksen alan maisterintutkielmia. Neljättä kertaa jaetut palkinnot myönnettiin kolmelle maisterintutkielmalle ympäri Suomen.

Turo Uskali katsoo kameraan ja nojaa vasemmalla kädellään leukaansa.

Turo Uskali journalistiikan professoriksi

Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Turo Uskalin journalistiikan professorin tehtävään 1.8.2024 alkaen

Väittelijä Minttu Vänttinen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen sisätiloissa.

Väitös: Digilaitteiden käyttö oppitunneilla vaatii oppilailta ongelmanratkaisutaitoja (Vänttinen)

Jyväskylän yliopiston väitöskirjatutkijan Minttu Vänttisen tutkimus tarkastelee peruskoulun englannin oppitunneilla tapahtuvaa oppilaiden välistä vuorovaikutusta teknologiaa hyödyntävien tehtävien aikana.

Kuvituskuva juttuun, jossa kerrotaan toiveista saada maahanmuuttajataustaiset ylioppilaat paremmin jatko-opintoihin.

Jyväskylän yliopistossa etsitään keinoja sujuvoittaa maahanmuuttaneiden tietä yliopistoon

Esimerkiksi sosiaalityössä maahanmuuttajat toisivat monitaustaisuutta ja avartaisivat näkökulmia, arvioi sosiaalityön professori Marjo Kuronen.

Koulutien alku on iso etappi elämässä. Hyvää opintien alkua jokaiselle lapselle! Sen rakentamisessa opetuksen ja kasvatuksen ammattilaisten merkitys on suuri.

Kielikampuksen kannanotto: Oman äidinkielen ja A2-kielten opetuksesta säästäminen on näköalatonta päätöksentekoa

Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen kannanotto Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan esitykseen leikata oman äidinkielen ja A2-kielten opetuksesta

Hannu Tervo tarkastelee artikkelissaan kaupungistumista ja alueiden välisiä tuloeroja. Kuva: Jyväskylän yliopiston kuva-arkisto

Akatemiatutkijat ja akatemiahankkeet valittu kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen aloille

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) on valinnut 40 uutta akatemiatutkijaa. Lisäksi rahoitus myönnettiin 61 akatemiahankkeelle, joissa on kaikkiaan yhteensä 76 osahanketta.

Uutismedian sosiaalisen median tilien audiovisuaalisuuden tutkimukseen kolmen säätiön yhteisrahoitus

Media-alan tutkimussäätiö, Keski-Suomen Kulttuurirahasto sekä Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö ovat myöntäneet kevään 2024 aikana yhteensä noin 160 000 euroa rahoitusta Jyväskylän yliopiston hankkeelle ”Hetkellisyys ja visuaalisuus sosiaalisen median uuti

25.5.2024: Kielen kompleksisuus ei ilmaise suomenoppijan taitotasoa (Mylläri)

Jos uuden kielen taito kehittyy yksinkertaisesta kompleksiseen, voiko kielitaidon tasoa mitata kompleksisuuden määrän avulla? Tähän kysymykseen etsitään vastausta FM Taina Myllärin väitöskirjassa, jossa yhdistetään kielenoppimisen tutkimusta, kielitaidon

Median jaetut portit: uutismediat eivät ole enää ainoita portinvartijoita (Salonen)

FM Margareta Salosen väitöstyössä tutkitaan uutismedian, yleisöjen ja sosiaalisen median alustojen välistä vuorovaikutteista suhdetta portinvartijateorian valossa. Väitöstutkimus tarkastelee sitä, mitä uutisille tapahtuu niiden julkaisemisen jälkeen, ja

“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää”: neksusanalyyttinen näkökulma perheen kielipolitiikkaan ja yksinhuoltajavanhemmuuteen (Vorobeva)

Polina Vorobeva tutkii, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.

Palaa takaisin