Jyväskylän yliopistossa etsitään keinoja sujuvoittaa maahanmuuttaneiden tietä yliopistoon
Suomi toisena kielenä (S2) -alan kehittäminen ja maahanmuuttaneiden tavoittaminen korkeakoulutukseen on yhä tärkeämpää yhteiskunnallisen tasa-arvon kannalta. Tämä on keskeinen tavoite myös Suomea uhkaavaa osaajapulaa ja kestävyysvajetta ratkaistaessa.
Yksi jatkuvasti kasvava ryhmä on suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -ylioppilaskokeen suorittaneet. Heitä valmistuu Suomen lukioista vuosittain yli kaksituhatta. Jyväskylän yliopistoon haki kevään 2024 yhteishauissa heistä 423 ja 32 valituista opiskelupaikan otti vastaan 25 henkilöä.
Samaan aikaan myös maassa jo olevat, korkeakoulukelpoiset tai korkeakoulutetut maahanmuuttaneet etsivät väyliä kouluttautua tai täydentää tutkintojaan päästäkseen haluamilleen työurille.
Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta maahanmuuttaneiden polut yliopisto-opintoihin olisivat nykyistä sujuvammat.
Tutkimuskoordinaattori Aija Virtanen Jyväskylän yliopistosta on taustoittanut ja kartoittanut asiaa paitsi artikkeleiden ja tilastojen perusteella myös asiantuntijahaastatteluin.
Aija Virtanen on kohdistanut taustaselvityksensä pääpainon sosiaalityön koulutukseen. Moninaisemmilla taustoilla opiskelevat ja sosiaalityötä tekevät avartaisivat näkökulmia niin ammattikunnan kuin tieteenalankin sisällä.
Maahanmuuttajat toisivat monitaustaisuutta sosiaalityöhön
S2-kehittämishanke ja maahanmuuttaneiden saaminen mukaan opintoihin on tärkeää nimenomaan sosiaalityölle, sanoo sosiaalityön professori Marjo Kuronen Jyväskylän yliopistosta.
"Käytännön sosiaalityössä tarvitaan nykyistä moninaisemmista taustoista tulevia asiantuntijoita, koska sosiaalityön asiakaskuntakin on taustoiltaan hyvin moninaista, myös kielellisesti ja kulttuurisesti”, Kuronen kiteyttää.
”Sosiaalityössä on myös pitkään jatkunut työvoimapula pätevistä alan asiantuntijoista eikä meillä ole varaa menettää hyviä opiskelijoita.”
Hän muistuttaa, että sekä hakijoiden sisäänpääsyn kehittämiseksi että opintojen aikaisen kielellisen tuen tarjoamiseksi on myös etsittävä ratkaisuja.
Aija Virtanen on samoilla linjoilla. Nykyiset opiskelijavalinnat ovat maahanmuuttaneiden näkökulmasta ulossulkevia. Valintakäytänteitä pitäisi hänen mukaansa uudistaa yhdessä kieliasiantuntijoiden kanssa.
"Olisiko mahdollista antaa lisäaikaa valintakokeisiin sekä avata oma valintaväylä yliopistoon", Aija Virtanen pohtii.
Suomi mukaan osaksi alakohtaisia sisältöopintoja
Opiskelijoiden kielellisen tuen tarpeet tulisi tunnistaa jo opintojen alussa. Myös henkilökunnan osaamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota. Tarvetta on erityisesti kielitietoisen opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen. Se tukisi moninaisilla taustoilla opiskelevia – kielitaustasta riippumatta.
Koulutuksen tulisi mahdollistaa sellaisia opintopolkuja, joissa suomen kielen opiskelu liitetään osaksi alakohtaisia sisältöopintoja. Opiskelijan tulisi voida saavuttaa rinnakkain sekä sisältöosaaminen että asiantuntijatyössä vaadittava kielitaito.
Tutkija Maiju Strömmer kieli- ja viestintätieteiden laitokselta on tutkinut ammatillista kielitaitoa ja kielitietoista koulutusta. Hänen mukaansa suomen kielen kursseilla on hyvä yhdistää kielen oppimista alakohtaisiin sisältöihin ja akateemisten taitojen harjoitteluun, ja toisaalta sisältöopinnoissa on tärkeää huomioida opiskelijoiden vaihtelevat kielitaustat.
”Opettajien on tärkeää saada tietoa opiskelijoiden aiemmasta osaamisesta ja kielitaidoista, jotta he pystyvät mukauttamaan opetustaan ja tukemaan opiskelijoita tarkoituksenmukaisesti. Suomeen muuttaneilla voi olla jo kotimaassa hankittua alan osaamista ja työkokemusta, mikä voi helpottaa opiskelua.”
”Opiskelijoiden aiemman osaamisen huomioiminen, pääasioiden painottaminen ja havainnollistaminen, monipuoliset oppimismenetelmät ja ryhmäkeskustelut tukevat kaikkien opiskelijoiden oppimista.”
Monipuolinen kielitaito on etu työelämässä
Toisella kielellä opiskelu on raskaampaa ja vie enemmän aikaa kuin omalla äidinkielellä opiskeleminen, joten opintojen rytmitykseen ja oppimistehtävien palautusaikatauluihin on hyvä kiinnittää erityistä huomiota.
Kielitietoiseen koulutukseen kuuluu myös monikielisyyden huomioiminen vahvuutena. Opiskeltavien sisältöjen oppimisessa, oppimistehtävissä ja ryhmäkeskusteluissa kannattaa hyödyntää myös muita kieliä kuin suomea. Monipuolinen kielitaito on etu myös työelämässä.
”Opettajan ei tarvitse osata opiskelijoiden kieliä, mutta heitä voi ohjata etsimään tietoa myös muilla osaamillaan kielillä, mikä edistää aiheen syvällisempää ymmärtämistä."
Kirjallisten tehtävien tekemistä voi tukea esimerkiksi erillisillä kursseilla, kirjoitusklinikoilla tai yksilöllisellä ohjauksella”, Strömmer muistuttaa.
