Ä¢¹½Ö±²¥

– Tutkimukseni osoittaa, ettei uutismedia ole enää ainoa portinvartija digitaalisessa uutisympäristössä, vaan se jakaa vartijavaltaa toistuvassa vuorovaikutuksessa sosiaalisen median alustojen ja yleisöjen kanssa. Erityisesti yleisöjen valta suhteessa uutismediaan on kasvanut, Salonen tiivistää.

Tutkittujen sanomalehtien vuoropuhelu ja vuorovaikutus sosiaalisen median yleisöjensä kanssa oli vähäistä. Yleisösuhdetta voi luonnehtia aika yksisuuntaiseksi, enemmänkin yleisöstä kumpuavaksi toiminnaksi, joka harvoin saa vastakaikua. 

Tutkimuksen tulokset nostavat esiin myös käytännön suosituksia ja huomioita, erityisesti vuorovaikutuksen, visuaalisuuden ²õ±ð°ìä lain ja etiikan näkökulmista.

Visuaalisuus yhä vaikuttavampaa  

Sosiaalisen median uutiset ovat entistä enemmän visuaalisessa muodossa. Koko yhteiskunnan kannalta on merkitsevää se, minkälaisia keskustelunavauksia mediat tekevät. 

Visuaalisuuden näkökulmasta Salonen nostaa esiin kaupallisen median ja Yleisradion välisen asetelman. Kaupallinen media halusi rajoittaa kilpailullisista syistä julkisen palvelun median, Ylen, tuottaman tekstisisällön määrää lainsäädännön keinoin. Ylen sisältöjen tuotantoa rajoittava laki astui voimaan vuonna 2022.

– Lain myötä Yle on alkanut tuottaa uutisiaan enenevissä määrin visuaalisina sisältöinä. Yle-lakia vaatineet ovatkin saattaneet ajaa itsensä päin puuta. Ylen tuottama audiovisuaalinen uutissisältö on kasvattanut suosiotaan somessakin, Salonen havainnollistaa.

Kaupallisen median, tässä tapauksessa sanomalehtien, on tärkeää herätä siihen, että audiovisuaaliset sisällöt kasvattavat asemaansa. Säilyttääkseen yleisönsä sanomalehtien olisi tärkeää pysyä kehityksen mukana. 

Rajanvetoa lainsäädännön ja etiikan välillä hyvä tarkentaa 

Lainsäädännön näkökulmasta tutkimus nostaa esiin sen, että uutismedioiden olisi tärkeää seurata EU:n digisäädöksien kehitystä ja sovellettavuutta omalla toimintakentällään. 

– Tutkimukseni perusteella ehdotan, että mediatoimijoita olisi hyvä osallistaa enemmän EU-tason päätöksentekoon, varsinkin kun on kyse niitä läheisesti koskevista asioista. Nyt mediakenttä joutuu pohtimaan esimerkiksi lakimiesten avulla, kuinka mikäkin uusi säädös ja laki koskee sen toimintaa, Salonen sanoo.

Salonen haluaa tutkimuksellaan herätellä toimituksia pohtimaan myös rajanvetoa lain ja etiikan välillä. – Kysyttäessä tutkimukseen osallistuneiden ajatuksia journalismin etiikasta, puhe kääntyi automaattisesti lain, lähinnä tietosuoja-asetuksen näkökulmiin, hän kertoo. 

Toimitusten olisikin hyvä selkeyttää sitä, mitkä kysymykset ja päätökset nojaavat journalismin etiikkaan ja journalistisiin arvoihin ja mitkä lainsäädäntöön. 

– Sekä uutismedioilla että yleisöillä on mahdollisuus vuorovaikutuksen keinoin huolehtia siitä, että sosiaalisen median keskustelu olisi rakentavaa, ja sen negatiivisuus olisi vähäistä. Uutismedioilla on erityinen valta ja vastuu siinä, millaisia keskustelunavauksia ne nostavat julkiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, Salonen toteaa. 

Tasapainoilu sananvapauden ja median julkaisemisen vapauden välillä vaatii toimituksissa harkintaa. Sosiaaliseen mediaan julkaistut avoimet keskustelut vaativat uutismedialta kykyä ja resurssia seurata niitä, ja mahdollisuuksien mukaan moderoida keskusteluja. 

Suomessa media-alan eettinen itsesääntely, Journalistin ohjeet, velvoittavat mediatoimijoita vähintäänkin jälkimoderoimaan sellaisia kommentteja, jotka loukkaavat ihmisarvoa tai yksityisyyden suojaa. Moderointi ja siihen käytetty harkinta on tärkeää myös sen vuoksi, että uutismedia vallanpitäjänä on merkittävä toimija demokraattisessa yhteiskunnassa. 

– Tämän väitöskirjatutkimuksen perusteella esitän, että nykyisessä digitaalisessa uutisympäristössä tulisi puhua jaetusta portinvartijuuden vallasta ²õ±ð°ìä julkaisun jälkeisestä portinvartijuudesta, väittelijä tiivistää.

Salosen väitöskirjatyöllä on ollut vaikutusta myös journalismin etiikan saralla. Työn tuloksia on hyödynnetty Journalistin ohjeiden päivitystyössä (2023–2024). Työstä on siten jalkautunut konkreettisia kehitysehdotuksia suoraan journalismin etiikan ytimeen.

FM Margareta Salosen journalistiikan väitöskirjan "Revising the Understanding of Gatekeeping Theory: Factors and Practices of Post-Publication Gatekeeping" tarkastustilaisuus pidetään 4.5.2024 klo 12.00 salissa C1. Vastaväittäjänä toimii professori Alfred Hermida (University of British Columbia) ja kustoksena apulaisprofessori Turo Uskali (Jyväskylän yliopisto).

Tilaisuuden kieli on englanti, lektio on suomeksi. 

Linkki julkaisuun: 

Taustatietoja: 

Margareta Salonen työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Yle 100 -tutkimushankkeessa ja kirjoittaa yleisradion sosiaalisen median historiaa. Salonen on Julkisen sanan neuvoston jäsen.

Väitöskirjatyötä ovat tukeneet Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitos ²õ±ð°ìä humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Media-alan tutkimussäätiö, C.V. Ã…kerlundin mediasäätiö, Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö ²õ±ð°ìä Uuden Suomettaren säätiö.