Viestinnän ja vuorovaikutuksen alan pro gradu -palkinto Johanna Virenille

Prologos ry palkitsi ansiokkaita viestinnän ja vuorovaikutuksen alan maisterintutkielmia. Neljättä kertaa jaetut palkinnot myönnettiin kolmelle maisterintutkielmalle ympäri Suomen. Palkinnon saivat Johanna Viren (Jyväskylän yliopisto), Emmi-Leena Juutilainen (Vaasan yliopisto) ja Tiia Hätönen (Tampereen yliopisto). Gradupalkinnoilla yhdistys haluaa rohkaista alaa edistävää ja keskustelua herättävää viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta nostamalla esiin opinnäytetöitä ja niiden tekijöitä.
Kaksi kukka-asetelmaa pöydällä. Kimpuissa on keltaisia, punaisia, valkoisia ja violetteja kukkia. Taustalla näkyy ihmisiä.
Palkittujen joukossa oli Jyväskylän yliopiston opiskelija Johanna Viren, jonka tutkielma käsitteli työyksinäisyyttä kokeneiden käsityksiä työyhteisön vuorovaikutuksesta.
Julkaistu
21.10.2024

Palkittujen töiden aiheina ovat työyksinäisyyden kokemukset, empaattisuus eduskunnan keskusteluissa ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden verkkoneuvonta mobiilisovellus Jodelissa.

Työyksinäisyys on alitutkittu ilmiö

Johanna Virenin työ keskittyi työyksinäisyyttä kokeneiden käsityksiin työyhteisön vuorovaikutuksesta. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä, ja tuloksia voi soveltaa työyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämisessä työyksinäisyyden vähentämiseksi.

Viren kertoo, että hän valitsi aiheen, koska koki sen merkitykselliseksi: "Työyksinäisyys on alitutkittu ilmiö, luultavasti siksi, että työelämän ajatellaan suojaavan yksinäisyydeltä. Muuttuvassa maailmassa näin ei kuitenkaan ole. Ilmiöstä puhutaan hyvin vähän, vaikka 20 % suomalaisista kokee yksinäisyyttä työssään."

Useimmilla meistä on tarve luoda ja ylläpitää hyviä työtoverisuhteita, kokea kuuluvansa joukkoon ja saada tukea työtovereilta.

Virenin mukaan kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua työpaikan vuorovaikutukseen: "Useimmilla meistä on tarve luoda ja ylläpitää hyviä työtoverisuhteita, kokea kuuluvansa joukkoon ja saada tukea työtovereilta. Nämä tarpeet täytetään vuorovaikutuksen avulla, ja niiden täyttymättä jääminen voi tehdä olon yksinäiseksi ja näkymättömäksi töissä."

Vaikka gradu on yleensä yksilötyö, se ei tarkoita, että siitä pitäisi selvitä yksin.

Kysyttäessä Vireniltä vinkkejä ja kannustusta oman pro gradu -tutkielmansa kanssa työskenteleville, hän korostaa tuen ja ohjauksen merkitystä: "Älkää jääkö yksin graduprosessin haasteiden kanssa. Uskaltakaa jakaa ohjaajalle keskeneräisiä ajatuksia ja tekstiä. Tukea voi pyytää enemmän, jos tuntuu, että sitä saa liian vähän. Vaikka gradu on yleensä yksilötyö, se ei tarkoita, että siitä pitäisi selvitä yksin."

Verkkoneuvontaa Jodelissa ja empaattisuus eduskunnan keskusteluissa

Emmi-Leena Juutilaisen työ käsitteli voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kokemuksia verkkoneuvonnasta mobiilisovellus Jodelissa. Tutkielmaa varten haastateltiin verkkoneuvontaa tekeviä työntekijöitä. Tutkielman tulokset havainnollistavat, kuinka anonyymi sosiaalinen media voi tarjota matalan kynnyksen väylän auttaa nuoria ja nuoria aikuisia heidän elämänsä eri haasteissa.

“On kiehtovaa kuinka luontevasti verkkoneuvojat omaksuvat Jodelin keskustelutyylin, mikä voi parhaimmillaan hälventää raja-aitoja auttajien ja autettavien välillä. Tutkielmani mukaan verkkoneuvonta Jodelissa voi vaikuttaa positiivisesti nuorten mielikuviin auttavista organisaatioista ja edistää hakeutumista kasvokkaisten palveluiden piiriin”, Juutilainen toteaa

Tiia Hätösen työ tarkasteli empatian ilmenemistä eduskunnan budjettikeskusteluissa. Tutkielmassa analysoitiin eduskunnan käymää talousarviokeskustelua empatian ilmausten, empatian tavoitteiden ja empatian kohteiden näkökulmasta. Tutkielman tulokset havainnollistavat empatian ilmausten kytkeytyvän puoluepoliittisiin linjauksiin:

“Eräänä aamuna lehteä lukiessani törmäsin toimittajan väitteeseen, jossa hän sanoi ‘kaikkihan sen tietävät, ettei julkisessa keskustelussa ole empatiaa’. On lohduttavaa, että aineistostani sitä löytyi. Empatia on kuitenkin valjastettu instrumentaaliseen käyttöön, eli sitä käytetään vaikuttamisen välineenä ja osana retoriikkaa. Lisäksi empatia sai välillä ironian piirteitä, eli sitä käytettiin pyrkimyksenä saattaa keskustelun toinen osapuoli huonoon valoon”, Hätönen pohtii.

Prologos ry myönsi palkinnot lauantaina 12.10.2024 Vuorovaikutuksen tutkimuksen päivien päätteeksi. Prologos ry on valtakunnallinen tieteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja opetusta Suomessa. Prologos ry perustettiin vuonna 1989, ja yhdistyksessä on noin 200 jäsentä. Prologos ry on Tieteellisten seurain valtuuskunta TSV:n ja Suomen tiedekustantajien liitto ry:n jäsenyhdistys.

Kaikki palkitut työt ovat avoimesti saatavilla:

  • Johanna Viren: Näkymätön ja kuulumaton: työyksinäisyyttä kokeneiden käsityksiä työyhteisön vuorovaikutuksesta 
  • Emmi-Leena Juutilainen: ”Sä voit siellä esittää sen kysymyksen, mitä et muuten välttämättä ikinä kysyisi”: Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kokemukset verkkoneuvonnasta mobiilisovellus Jodelissa   
  • Tiia Hätönen: Empatian ilmeneminen eduskunnan budjettikeskusteluissa