Väitöstutkimus tarkastelee yhteiskunnan perustaa klassikkoteoksen kautta (Ruokanen)
Ruokasen mukaan Althusiuksen (1557/63–1638) Politica (1614) oli aikanaan laajasti luettu, mutta myös kiistelty teos.
”Teoksen puolustamat periaatteet, kuten kansansuvereniteetti, paikallishallinnon autonomia, sekä yleinen laillisuus ja oikeudenmukaisuus olivat ristiriidassa hallitsijan rajoittamattoman vallan ja valtion yleisen vahvistumisen kanssa. Siten ne eivät olleet kaikkien mieleen siihen aikaan.”
Ruokanen mainitsee yllättyneensä siitä, etteivät kyseiset periaatteet näytä olevan kaikkien mieleen tänäkään päivänä, edes länsimaissa, viitaten viimeaikaisiin tapahtumiin Yhdysvalloissa.
Yhteiselomme perusta ulottuu Raamatun periaatteisiin
Ruokasen väitöskirjassa Politicaa lähestytään sosiaalisen ontologin näkökulmasta. Tutkimuksen keskiössä on siis selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen elämän, yhteisöjen ja yhteiskunnan olemassaoloon.
Tutkimuksessa osoitetaan, että Politicassa sosiaaliset ilmiöt eivät synny puhtaasti luonnollisten syiden vuoksi tai ihmisen toiminnan perusteella, kuten nykyään usein ajatellaan. Teoksessa myös Jumalalle osoitetaan erilaisia rooleja – esimerkiksi luojana, lainlaatijana, pelastajana ja tuomarina –, jotka suuntaavat ja rajaavat sitä, mitä ihmiset voivat puolestaan tehdä. Ihmisten oletetaan esimerkiksi pyrkivän elämään yhdessä muiden kanssa jo luodun luontonsa perusteella. Lisäksi Jumala on asettanut ihmisille oikeudenmukaisuuden mitaksi sääntöjä, kuten Raamatun kymmenen käskyä. Ihmisten toimijuuden varaan jää yhä perustaa ja ylläpitää yhteisöjä sekä laatia niihin oikeudenmukaisia lakeja.
”Nykyiselle sekulaarille tieteelliselle maailmankuvalle ajatus etenkin suoraan vaikuttavasta Jumalasta on lähtökohtaisesti vieras”, Ruokanen arvioi. Hän mainitsee kuitenkin, ettei kaikki mitä Althusius esittää ole nykyäänkään tavatonta.
”Nykyään yhteisesti jaetut moraalisäännöt kiteytyvät ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa.”
”Teemme edelleen oletuksia siitä, millaisia me ihmiset luonnostamme olemme ja miten se vaikuttaa kykyymme elää yhdessä. Ajattelemme usein myös, että yhteiselämä vaatii yleisesti jaettuja moraalisääntöjä, joita lakien tulisi noudattaa. Nykyään nuo säännöt vain kiteytyvät monille ennemmin YK:n ihmisoikeusjulistuksessa kuin Raamatussa”, Ruokanen sanoo.
”Yleisesti ottaen olennaista on toki myös kysyä, mikä kaikki tänä päivänä esitetään poliittisessa ajattelussa annettuna, mutta kuitenkin vaikuttaen siihen, mitä me ihmiset voimme tehdä suhteessa yhteiseen elämäämme, ja tarkastella tällaisia oletuksia kriittisesti”, Ruokanen summaa.
YTM Jukka Ruokasen filosofian väitöskirjan “The Political Theory of Johannes Althusius from a Social-Ontological Perspective – A Philosophical Analysis of the Existence of Social Life, Communities, and the Commonwealth” tarkastustilaisuus pidetään 2.5.2025 klo 12 yliopiston vanhassa Juhlasalissa (S212). Vastaväittäjä toimii apulaisprofessori Jenny Pelletier (KULeuven, Belgia) ja kustoksena tohtori Juhana Toivanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöksen kieli on englanti.
Väitöstilaisuutta voi seurata suorana osoitteessa:
Väitöskirjaan voi tutustua JYX tietokannassa:
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen Säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.
Yhteystiedot
