Perinnöllinen lihasvoima pienentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin
Alhainen lihasvoima, erityisesti käden puristusvoima, on yhteydessä enneaikaiseen kuolemanriskiin. Lihasvoiman heikentymistä voidaan hidastaa fyysisellä aktiivisuudella, ja parempi lihasvoima voi lisätä halukkuutta liikkua. Elämäntapojen lisäksi lihasvoimaan vaikuttavat myös geneettiset tekijät. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan yhteydessä sekä pienempään kokonaiskuolleisuuteen että sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen ikääntyessä, ja voidaanko vapaa-ajan fyysisellä aktiivisuudella vaikuttaa näihin yhteyksiin.
Perinnöllisen lihasvoiman yhteys kuolleisuuteen miehillä on riippumaton fyysisestä aktiivisuudesta
Tulokset osoittivat, että miehillä perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan pienensi lievästi sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä. Nämä havainnot säilyivät merkitsevinä jopa silloin, kun huomioitiin muut elämäntavat, kuten tupakointi, alkoholinkulutus ja painoindeksi sekä tarkasteltaessa muita kuolinsyitä kilpailevana riskinä. Vastoin ennakko-oletuksia tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllisen lihasvoiman ja kuoleman riskin välinen yhteys ei ollut riippuvainen fyysisen aktiivisuuden määrästä.
”Perinnöllisen fyysisen vahvuuden ja alhaisemman kuolemanriskin välinen yhteys siis säilyi, liikkuipa henkilö vapaa-ajallaan vähän tai enemmän”, väitöskirjatutkija Päivi Herranen liikuntatieteellisestä tiedekunnasta selventää.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että perinnöllinen alttius suurempaan lihasvoimaan ei lisännyt liikkumista arjessa.
“Henkilöt, jotka ovat geeniperimässään saaneet paremman lihasvoiman eivät siis automaattisesti liiku enemmän kuin muut”, Herranen sanoo.
Naisilla perinnöllinen lihasvoima ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen, mikä voi johtua sukupuolten välisistä biologisista ja ympäristöllisistä eroista, jotka vaikuttavat sydän- ja verisuoniterveyteen.
”Teoriassa saattaisi olla mahdollista, että geneettiset ja fysiologiset tekijät, jotka edistävät naisten lihasvoimaa, voisivat lisätä heidän herkkyyttään sydän- ja verisuonisairauksille, joiden esiintyvyys naisilla iän myötä yleistyy. Tätä täytyisi kuitenkin vielä selvittää suuremmissa aineistoissa”, Herranen pohtii.
Perinnöllisestä lihasvoimasta ja elintavoista voidaan ennustaa terveysriskejä
Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa hyödynnettiin polygeenistä summamuuttujaa, joka yhdistää satojen tuhansien geenimuunnosten yhteisvaikutuksen lihasvoimaan. Polygeenisen summan avulla voidaan vertailla henkilöitä, joilla on poikkeuksellisen korkea tai matala perinnöllinen alttius parempaan lihasvoimaan ja tutkia sen yhteyttä erilaisiin terveysriskeihin.
Vaikka lihasvoiman polygeenisen summan itsenäinen ennustekyky on vielä rajallinen, se on samansuuruinen kuin useilla yksittäisillä elämäntavoilla. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta lihasvoiman polygeenistä summaa voitaisiin soveltaa osana yksilöllistä riskiarviointia.
”Lisäksi lihasvoiman polygeenistä summaa voisi mahdollisesti hyödyntää tutkittaessa vaikuttaako yksilön geneettinen taipumus lihasvoiman harjoitteluvasteeseen ja kykyyn kehittyä harjoittelun avulla”, Herranen toteaa.
Tutkimuksen aineisto sisälsi tiedot lähes 9000 suomalaisen kaksosen perimästä ja elämäntavoista. Tutkittavien koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselylomakkeilla kolmessa eri aikapisteessä.
Tutkimus sai toisen palkinnon Liikuntatieteellisen Seuran Vuoden Liikuntalääketieteellinen tutkimus 2024 -kilpailussa. Tutkimus on kolmas osajulkaisu Päivi Herrasen väitöskirjatutkimuksesta, jossa selvitetään, miten perimä ja ympäristötekijät erikseen ja yhdessä vaikuttavan biologiseen ikääntymiseen ja erityisesti lihasvoiman ja toimintakyvyn heikkenemiseen ikääntyessä. Tutkimus on osa GenActive-projektia, jota ovat rahoittaneet Suomen Akatemia sekä Juho Vainion Ჹ Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiöt. Projektia johtaa apulaisprofessori, akatemiatutkiᲹ Elina Sillanpää. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Ჹ kԲ.
äپdz:
äö쾱Ჹٳٰܳ쾱Ჹ Päivi Herranen,
paivi.m.herranen@jyu.fi, +358503583399
Alkuperäinen artikkeli: Herranen, P., Waller, K., Joensuu, L., Palviainen,T., Laakkonen, E.K., Kaprio, J. & Sillanpää, E. (2025) Genetic liability to higher muscle strength associates with a lower risk of cardiovascular disease mortality in men irrespective of leisure-time physical activity in adulthood: a longitudinal cohort study. J Am Heart Assoc.
