Väitös: Tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä (Vainio)
Tragedian ”kohtalo” jäi vaivaamaan Vainiota jo vuosia sitten, kun hän näki pitkästyttävän sovituksen eräästä antiikin tragediasta.
”Minulla heräsi kysymys, onko tragedia todella ”kuollut” kuten on usein väitetty?” Vainio valottaa taustaa.
Tragedia on kiehtonut filosofeja jo Aristoteleen Runousopista alkaen. Saksassa 1700‒1800-lukujen taitteessa syntyneen traagisen filosofian myötä huomio siirtyi teatterista traagiseen elämänkokemuksen pohdintaan, minkä seurauksena tragedian merkitys teatterina sivuutettiin. Aikalaisistaan poiketen runoilija-filosofi Friedrich Hölderlin (1770–1843) yhdisti teoriassaan filosofiaa ja dramaturgiaa kiinteästi toisiinsa.
”Halusin palauttaa tragedian takaisin juurilleen teatterin pariin – juuri niin kuin Hölderlin aikoinaan teki.”, Vainio kertoo Koneen Säätiön rahoittaman tutkimuksen lähtökohdista.
Hölderlinin mukaan modernin ihmisen on antiikin suoran jäljittelemisen sijaan löydettävä se, mikä on traagista meille juuri tässä ajassa.
”Tällä periaatteella olen itsekin tutkinut tragediaa, sen kreikkalaisia juuria ja pitkää historiaa unohtamatta.”
Tutkimus osoittaa, että tragedia voi olla yhä merkityksellinen taidemuoto etenkin ilmastokriisissä. Lisäksi ilmastonmuutosta itseään on mahdollista tulkita tragediaksi ei vain sanan arkikielisessä merkityksessä, vaan myös traagisen filosofian näkökulmasta: inhimillisen toiminnan vapauden ja välttämättömyyden konfliktina. Ilmastonmuutoksessa tämä konflikti näkyy esimerkiksi siinä, miten vaikeaa meidän on ymmärtää modernin teknologian kaikkia seurauksia.
”Teema on tuttu myös antiikin tragedioista: jo Aiskhyloksen Kahlehditussa Prometheuksessa teknologian kehittäminen johtaa tuhoisiin seurauksiin hyvistä aikeista huolimatta. Prometheuksen tapauksessa hyväntekijä itse saa kärsiä eniten varastettuaan tulen käsittelyn taidon jumalilta ihmisille”, Vainio havainnollistaa.
Ilmastonmuutosta on kuitenkin käytännössä vaikeaa sovittaa näyttämölle, koska meidän on vaikea hahmottaa niin valtavaa ja pitkällä aikajänteellä tapahtuvaa poikkeuksellista ilmiötä. Lisäksi se haastaa laajentamaan käsitystä traagisesta kärsimyksestä koskemaan myös muita elollisia olentoja, ei vain ihmistä.
Vainion mukaan ilmastonmuutoksen tulkinta tragediaksi ei silti ole mahdotonta edes teatterin näkökulmasta. Erityisesti Hölderlinin draamallisesta perinteestä irtautuva tragediateoria tarjoaa lupaavia filosofisia ja dramaturgisia lähtökohtia aiheen pohdintaan.
YTM Henna Vainion väitöskirjan Tragedian rooli ilmastonmuutoksen näyttämöllä: tragedian mahdollisuuden ja käsitteen pohdintaa tarkastustilaisuus pidetään lauantaina 26.4.2025 klo 12 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii professori Esa Kirkkopelto (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto). Väitöskieli on suomi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
