Mikä tekee kodista kodin? Tuore filosofian väitöskirja tutkii kodin merkityksellisyyttä kokemuksena (Paananen)

Mikä saa kodin tuntumaan kodilta? Miksi taas kaikki asuinpaikat eivät tunnu kodilta? YTM Olli-Pekka Paanasen väitöstutkimus tarkastelee, miten kokemus kodista rakentuu, millainen on kodin ja asumisen välinen suhde ja miten tunnesiteet kotia kohtaan rakentuvat.
Olli-Pekka Paananen
Olli-Pekka Paansen mukaan koti ei ole pelkkä paikka tai fyysinen suoja, vaan yksilön elämän affektiivinen ydinalue, joka kytkee hänet sekä hänen menneisyyteensä että tulevaisuuteensa.
Julkaistu
29.4.2025

Kodin merkitys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen. Kodista ja sen eri ulottuvuuksista on kirjoitettu vuosikymmenien ajan niin filosofien kuin empiirisesti orientoituneiden tieteilijöidenkin toimesta. Tästä huolimatta tutkijat eivät edelleenkään ole yksimielisiä kodin merkityksestä.

Paanasen väitöskirja on luonteeltaan fenomenologinen. Fenomenologia on filosofian tutkimussuuntaus, joka keskittyy tutkimaan ihmisen tietoisuutta, kokemusten rakentumista ja merkitysten muodostumista.

Paanasen väitöskirja perustuu niin teoreettisesti kuin menetelmällisesti Edmund Husserlin fenomenologiaan. Hän käyttää tätä filosofista lähestymistapaa ymmärtääkseen, miksi ja miten koti muodostuu. Tutkimus keskittyy erityisesti kodin emotionaaliseen rakentumiseen, sekä asumisen käytänteiden ja kodin välisiin suhteisiin.

”Yksi tutkijoita jo pitkään piinannut peruskysymys on, mikä erottaa todellisen kodin pelkästä asumuksesta.”

”Yksi tutkijoita jo pitkään piinannut peruskysymys on, mikä erottaa todellisen kodin pelkästä asumuksesta. On selvää, että kaikki asuinsijat eivät tunnu kodilta lainkaan, joten on luonnollista pohtia, mikä oikeastaan tekee kodista kodin? Yksi lupaavimmista hypoteeseista vaikuttaisi olevan, että tämä jokin liittyy yksilön arvoihin ja emootioihin”, Paananen kertoo.

Väitöskirja tuottaa uusia tapoja ymmärtää kodin, asumisen ja emootioiden välisiä yhteyksiä. Tämän lisäksi työ tuo kodin tutkimuksen kentälle käsitteellisiä välineitä nykyaikaisesta mielenfilosofiasta ja emootioiden filosofiasta. 

Paanasen keskeinen argumentti on, että kodin täysi henkilökohtainen merkitys määräytyy viime kädessä suhteessa yksilön elämäntilanteen kokonaisuuteen, jota hän hallinnoi ja määrittelee asumisen aktiviteetin myötä. Koti ei siis ole pelkkä paikka tai fyysinen suoja, vaan yksilön elämän affektiivinen ydinalue, joka kytkee hänet sekä hänen menneisyyteensä että tulevaisuuteensa. 

”Sellaisenaan koti on voimakkaasti suhteellinen ilmiö, jota ei voi irroittaa yksilön henkilöhistoriasta, arvoista, tulevaisuuden tavoitteista ja muista preferensseistä, jotka määrittelevät mitä yksilö mieltää merkitykselliseksi ja tavoittelemisen arvoiseksi elämäksi.”

Filosofiset ideat vaikuttavat kodin tutkimuksessa

Kodin tutkimus on monialaista ja kentällä vallitsee konsensus siitä, että kodin ilmiö on moniulotteinen ja vaatii poikkitieteellistä tutkimusotetta. Vaikka erityisesti empiirisesti suuntautuneet tutkijat eivät suoraan viittaa filosofeihin, heidän tutkimustensa taustalla on havaittavissa filosofisia ideoita ja ennakko-oletuksia kodin merkityksestä.

Paananen mainitsee fenomenologian perinteen erityisen merkittävänä vaikuttimena myöhemmälle kodin tutkimukselle. Erityisesti Edmund Husserlin, Martin Heideggerin ja Emmanuel Levinasin kirjoitukset nousevat usein esiin. Väitöstutkimus pureutuu Heideggerin ja Levinasin käsityksiin asumisen perusmerkityksestä ja esittää uusia ideoita kyseisen aktiviteetin ymmärtämiseksi.

”Varhaisten fenomenologien asumista koskevia ideoita vaivaa melkoinen teoreettinen painolasti. Esimerkiksi Heideggerin ja Levinasin ajatukset asumisesta ovat erittäin vaikea irrottaa heidän laajemmista filosofisista projekteistaan. Tästä seuraa helposti tilanne, että filosofisen käsitteen sisällön avaaminen täytyy aloittaa varsin kaukaa, jos kuulija ei ole ennestään tuttu kyseisten filosofioiden kanssa”, Paananen toteaa.

YTM Olli-Pekka Paanasen filosofian väitöskirja Phenomenology of Home: Static and Genetic Descriptions tarkastustilaisuus pidetään 3.5.2025 klo 12 alkaen yliopiston päärakennuksen (C) salissa C4. Vastaväittäjänä toimii professori Nicolas de Warren (Penn State University) ja kustoksena toimii professori Sara Heinämaa (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.

Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa:  

äپdz: op.paananen@gmail.com