Ģ��ֱ��

Noin kolmasosa kyselytutkimuksen vastaajista koki työnsä vain jossain määrin merkityksellisenä ja arvokkaana. MEANWELL – Merkityksellisestä työstä hyvinvointia organisaatioihin -hankkeen kyselyyn vastasi lähes 4500 suomalaista työssäkäyvää. 

– Kaikille työn ei tarvitsekaan olla merkityksellistä, hankkeen johtaja Johanna Rantanen toteaa. Enemmistö vastaajista kuitenkin odotti työltä tiettyjä asioita: eniten työn toivottiin täyttävän perustarpeita eli tuovan toimeentuloa ja vakautta elämään, osaamisen tarpeita työn arvostuksen ja hallinnan muodossa sekä yksilöllisyyden tarpeita omien arvojen ja kiinnostuksenkohteiden mukaisen sekä itseä kehittävän työn muodossa.

– Sen sijaan hieman yllättäen tässä naisia ja korkeakoulututtuja paljon sisältävässä aineistossa työltä ei yhtä vahvasti odotettu �ܰ�������Ա���ٲ����ä&�Բ�����;�𾱰�ä yhteiskunnallista tai arkista hyvän tekemistä muille, Rantanen pohtii.

Merkityksellisyyden puute uuvuttaa ja luo tyytymättömyyttä

– Pysähdyttävää on se, että työnsä vähemmän merkitykselliseksi kokevilla oli muita paljon enemmän työuupumusoireita sekä työpaikan vaihtoaikeita ja he olivat vähemmän tyytyväisiä elämäänsä. Tähän tulisi reagoida, koska henkilöstön sitoutuminen ja hyvinvointi lopulta luo toimivan ja menestyksekkään organisaation, painottaa Rantanen. Siihen päästään varmistamalla, että työtehtävät ovat mielekkäitä, työt hyvin organisoituja, vaatimukset kohtuullisia ja työkuorma hallittavissa. 

MEANWELL-hankkeessa työn merkityksellisyyden kohentamiseen tartuttiin kehittämällä suomalaiseen työelämään hyvin soveltuva Työn merkitysten ja täyttymysten (TMT) kysely. Sitä hyödynnettiin viidessä erilaisessa organisaatiossa, jotka olivat opetustoimi, muut kunnallispalvelut, vähittäiskaupan myymäläverkosto, henkilöstöpalveluyritys ja yliopiston tiedekunta. 

Hankevalmentajien tuella TMT-menetelmä mahdollisti aiempaa paremmin sen näkemisen, mihin tulisi panostaa ja millaisia keinoja käyttää työn merkityksellisyyden yhteisöllisessä kehittämisessä. Tämä koettiin organisaatioissa hyödylliseksi: ”Harvoin päästään myöskään näin konkreettisiin tuloksiin tällaisella porukalla ja varsinkaan etänä.” 

Kiire kiusana työn merkityksellisyyden yhteisöllisessä kehittämisessä

Aina innostus kehityskohteiden tunnistamisesta ja keinojen löytämisestä ei jalkautunut arkeen organisaatioiden kehittämistyössä. Henkilöstön haastattelujen pohjalta voi todeta yhteisöllisen kehittämistyön koettavan todella tärkeäksi mutta vaativan pitkäjänteisiä toimia. Kiireenkin keskellä tarvitaan vahvaa johdon ja henkilöstön yhteistä asialle omistautuneisuutta. 

– Kiivastahtisessa työelämässä kaivataan toisinaan pikaisia ”joku toinen hoitaa” -tyyppisiä ratkaisuja. Mutta työn merkityksellisyyden yhteisöllinen kehittäminen ei oikein näin onnistu, Rantanen huomauttaa.

Hyvän huomaaminen työssä kantaa haasteiden yli

Hanke koulutti myös 240 työelämä- ja uraohjauksen ammattilaista TMT-kyselyn käyttöön ohjauskeskusteluissa. Heidän asiakkaistaan kolme neljäsosaa suosittelisi tällaista työskentelyä muillekin silloin, kun työn merkityksellisyys on hukassa tai oma työelämäntilanne pohdituttaa esimerkiksi jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta. Vastaavasti hankkeessa havaittiin, että niin esihenkilöt kuin työntekijät kokivat tärkeäksi sisällyttää työn merkityksellisyyden teeman osaksi kehitys- ja tavoitekeskusteluja. 

TMT-kyselyn oli koettu helpottaneen itselle keskeisten asioiden puheeksi ottamista. Menetelmä oli lisäksi tukenut myös hyvän huomaamista omassa työssä, kun työn merkitysten ja täyttymysten eri osa-alueita oli käyty jäsennetysti läpi. 

– Hyvän näkeminen on todella tärkeää, koska harva työpaikka on joka suhteessa täydellinen. Kannattaa nostaa esiin ja vaalia sellaisia työn merkityksiä, joihin pystyy itsekin vaikuttamaan, kuten vaikkapa yhteisöllisyys. Ne usein kantavat haasteiden yli, kannustaa Rantanen.