Emootiot ja tunteet
JYU.Well-tutkimusyhteisö järjesti 12.11.2024 käsitetyöpajan, jonka aiheena olivat emootiot ja tunteet. Työpajassa osallistujat pohtivat moninaisista näkökulmista näiden ilmiöiden määrittelyä, tutkimista ja yhteyttä hyvinvointiin. Tässä kirjoituksessa avaamme keskustelussa tarkasteltuja teemoja.
Moninaiset määritelmät
Käsitteiden emootio ja tunne käyttötavat ja määritelmät vaihtelevat eri tieteenalojen ja lähestymistapojen keskuudessa. Käsitteiden välille voidaan tehdä hienoinen ero, jolloin emootio toimii englannin termin emotion suomenkielisenä vastineenaja tunne termin feeling vastineena. Näin ymmärrettyinä tunteet ovat emootioita laaja-alaisempi kokemusten luokka, johon sisältyy mielialoja kuvaavien tuntemusten lisäksi kehollisia tuntemuksia, kuten nälän tunne ja väsymys. Emootiot sen sijaan ovat kokonaisuuksia, joissa tunteisiin liittyy kulttuurisidonnaista arviointia/merkityksenantoa, intentioita ja ilmaisua. Kuvatuista eroista huolimatta termiä tunne käytetään usein emootion synonyyminä niin arkikielessä kuin suomenkielisessä tieteellisessä tutkimuksessa. Jatkamme kirjoitustamme tätä tapaa noudattaen.
Kun tunteita tarkastellaan yksilöpsykologian lähtökohdista, ne ymmärretään yksilön mielensisäisiksi tietoisiksi kokemuksiksi, joihin liittyy fysiologisia tunnereaktioita, kehollisia ilmaisuja ja toimintavalmiuksia. Tunteiden voidaan ajatella kehittyneen evoluution kuluessa helpottamaan ihmisten välistä viestintää ja selviytymistä. Sosiokulttuurisen ja kulttuurihistoriallisen lähestymistavan valossa tunteet nähdään kuitenkin varsin eri tavoin. Tällöin tunne ei ole ympäristön ärsykkeiden tuottama automaattinen reaktio, vaan kulttuurisesti värittyneeseen merkityksenantoon perustuva responssi. Kiinnostus kohdistuu tunteisiin kiinnittyvään vuorovaikutukseen ja toimintaan, joita ympäröivän yhteisön jakamat käytännöt, normit ja odotukset muovaavat.
Tunteiden kanssa samaan käsiteperheeseen kuuluvat esimerkiksi affekti (affect) ja mieliala (mood). Näistä affektilla tarkoitetaan jäsentymätöntä ja tiedostamatonta, fysiologisesti primitiivistä asennoitumista, jonka voidaan ajatella olevan myös osa tunnekokemusta. Mielialalla puolestaan viitataan pitkäkestoiseen olotilaan, johon verrattuina tunteet ovat intensiivisempiä, lyhytkestoisempia ja nopeammin vaihtuvia.
Tunteiden tutkiminen ja sen haasteet
Tunteiden tutkimisen menetelmät kiinnittyvät vahvasti edellä kuvattuihin erilaisiin tapoihin ymmärtää tunteet. Kun tunteita tarkastellaan yksilön mielensisäisinä reaktioina, voidaan niihin liittyviä fysiologisia muutoksia mitata esimerkiksi aivokuvantamistutkimuksen avulla. Haastattelu-, kysely-, ja päiväkirjatutkimuksen keinoin voidaan pyrkiä tavoittamaan tunteiden kokemuksellinen puoli. Etnografiaan pohjautuvin menetelmin, esimerkiksi havainnoinnin avulla, on puolestaan mahdollista lisätä ymmärrystä tunteisiin liittyvästä vuorovaikutuksesta, toiminnasta ja kulttuurisista käytännöistä.
Tunteiden tutkimiseen, etenkin yksilön mielensisäisen tunnekokemuksen tavoittamiseen, liittyy myös haasteita. Tämä kokemus jää monimuotoisuudessaan tavoittamatta esimerkiksi silloin, kun mitataan tunteisiin liittyviä fysiologisia muutoksia, eivätkä aivotoiminnassa tapahtuvat muutokset aina vastaa tietoista tunnekokemusta. Myöskään havainnoinnin keinoin tutkija ei tavoita yksilön mielensisäistä kokemusta, vaan siihen liittyvää ilmaisua, toimintaa ja vuorovaikutusta. Esimerkiksi pienten, muutoin kuin puhutulla kielellä kommunikoivien lasten kokemusten tutkimista voidaankin pitää hyvin haastavana. Haastattelun, kyselyn ja päiväkirjamenetelmän avulla on mahdollista saada ensikäden tietoa yksilön mielensisäisistä tunnekokemuksista, mutta tutkimustilanteessa rakennettu kerronta saattaa poiketa arjen tilanteissa koetuista tunteista.
Myöskään havainnoinnin keinoin tutkija ei tavoita yksilön mielensisäistä kokemusta, vaan siihen liittyvää ilmaisua, toimintaa ja vuorovaikutusta.
Tunteet ja hyvinvointi
Tunteet ja hyvinvointi kietoutuvat monin tavoin yhteen. Tunne-elämää kuvastavalla emotionaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan myönteisinä ja kielteisinä koettujen tunteiden tasapainoa yksilön jokapäiväisessä elämässä. Tunne-elämän kokonaisuudessa painottuvat tällöin mielihyvän sävyttämät tunteet kuten tyytyväisyys, onni, ilo, kiinnostus, toivo ja ylpeys, eivätkä vastaan tulevat haasteet tunnu ylivoimaisilta.
Emotionaalisen hyvinvoinnin taustalla voidaan nähdä esimerkiksi hyvät sosiaaliset ja tunnetaidot: taito muodostaa ihmissuhteita sekä kokea, säädellä ja ilmaista tunteita kulttuurisesti hyväksyttävällä tavalla. Nämä taidot voivat edistää paitsi yksilön, myös yhteisön hyvinvointia, sillä taito tunnistaa toisten ihmisten tunteita ja kokea empatiaa toimii lähtökohtana myötätuntoiselle toiminnalle ja yhteisössä jaetun myötätuntokulttuurin rakentumiselle.
Kun emotionaalista hyvinvointia tarkastellaan kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta, voidaan havaita, että sitä koskevat käsitykset ovat ajan kuluessa muuttuneet. Onnellisuutta ihannoivassa kulttuurissamme esimerkiksi surun tunteeseen liittyvät normit ovat tiukentuneet: suru nähdään aikaisempaa herkemmin normaalin elämänkulun rajat ylittävänä, diagnosointia ja lääkinnällistä hoitoa vaativana ongelmana. Reippauden ja hyväntuulisuuden vaatimus ei kuitenkaan edistä surevan hyvinvointia; menetyksen kokenutta ihmistä voisi pikemminkin kannatella surun salliminen. Tällä tavoin myös tunteisiin liittyvät kulttuuriset odotukset ja normit ovat hyvinvoinnin kannalta merkityksellisiä.
Kirjallisuutta
Beedie, C., Terry, P., & Lane, A. (2005). Distinctions between emotion and mood. Cognition and Emotion, 19(6), 847–878.
Burkitt, I. (2021). The Emotions in cultural-historical activity theory: personality, emotion and motivation in social relations and activity. Integr. psych. behav. 55, 797–820.
Kuby, C. R. (2013). Understanding emotions as situated, embodied, and fissured: thinking with theory to create an analytical tool. International Journal of Qualitative Studies in Education, 27(10), 1285–1311.
Munezero, M., Montero, C. S., Sutinen, E. & Pajunen, J. (2014). Are they different? Affect, feeling, emotion, sentiment, and opinion detection in text. IEEE Transactions on Affective Computing, 5(2), 101–111. doi:10.1109/TAFFC.2014.2317187
Nummenmaa, S. (2017). Mistä puhumme, kun puhumme tunteista? Tieteessä tapahtuu, 35(2).
Von Scheve, C. (2017). Affekteista, emootioista ja tunteista. Tieteessä tapahtuu, 35(2).
