Ģ��ֱ��

Matemaatikko Rautialan evoluutiobiologian mallit alleelien eli geenimuotojen epäsuorasta periytymisestä palvelevat nyt, kun ennustetaan koronaviruksen vaarallisuutta ja etenemistä. – Mallinnan sitä, mihin suuntaan voimme odottaa virulenssin eli viruksen vaarallisuuden kehittyvän yhteiskunnan erilaisten käytösmallien johdosta.

Näitä käytösmalleja ovat esimerkiksi perheiden ja yksilöiden eristäminen ja testaus. Perhe on populaation tutkimisen kannalta Britanniassa tärkeä yksikkö ja viruksen liikkumista jäljitetään tehokkaasti niiden eristämisen kautta. -Viruksen kannoissa on eroja ja tutkimme, pääseekö niskan päälle heikentyvä vai vahva viruskanta ja mitkä ovat sen vaikutukset.

”Malli itsessään toimisi mille vain pandemialle, mutta yritämme ottaa huomioon COVID-19:n erityispiirteitä. Esimerkiksi sen, että koronaan liittyy suuri määrä oireettomia kantajia. Tavoite on varmistaa, ettemme epähuomiossa aiheuta vaarallisempaa versiota viruksesta pidemmällä aikavälillä”.

Tutkimusryhmän rahoitus tulee Skotlannin National Health Service:n kautta, joka on maan kansanterveysorganisaatio. Rautialan ryhmän vastaavina tutkijoina toimivat professorit Nathan Bailey ja Andy Gardner.

Koronatutkimusta etänä

Britannian koronamallinnusta Rautiala on tehnyt Suomesta ja Skotlannista. Jouluksi hän tulee kotiin.

– Korona teki todella pahaa elämälle Skotlannissa. Maa meni käytännössä kiinni maaliskuun lopussa ja iso osa ulkomaalaisista tutkijoista pakeni kotimaihinsa. Toimistolle ei saanut mennä ja kaikki sosiaaliset kontaktit loppuivat, kun kotoa sai lähteä vain kerran päivässä ulos.

–  Tutkimus on luovaa työtä, eikä sitä voi tehdä väsyneenä eikä yksin. Varmasti työteho laski, Rautiala kuvaa.

Tutkijoiden liikkuvuuteen korona on tuonut uusia piirteitä. – Lentämisen ympäristövaikutukset vaikuttivat konferensseihin jo aiemminkin ja nykyinen tila on edistänyt virtuaalisia tapaamisia. Vihdoinkin köyhempien yliopistojen tutkijat voivat osallistua tapaamisiin ilman matkakuluja, Rautiala kuvaa. Se ei kuitenkaan korvaa hänen mukaansa kasvokkaisia tapaamisia eikä verkostoitumista.

Brexit ei vielä ole vaikuttanut Rautialan oloon – vielä. – Pelkään sen aikaa myöten vaikeuttavan liikkuvuutta ja yhteistyötä yliopistojen välillä.

Matemaatikoita tarvitaan kaikilla aloilla

Miten matemaatikko päätyi tekemään laskentaa biologien malleista? Jyväskylässä väitöstyö professori Johanna Mappesin evoluutioekologian huippututkimusyksikössä oli matematiikan soveltamista biologian tarpeisiin. Mukanaolo Mikael Puurtisen tutkimusryhmässä vahvisti myös sen, että hyvin monet alat hyötyisivät laskennan ammattilaisista.

Tutkijalla itääkin idea omasta laboratoriosta. Huippuyksikkö mahdollisti myös tutkimusmatkat, pääsyn kansainvälisin konferensseihin ja workshoppeihin. – Se ei ole selviö jokaiselle opiskelijalle ja tutkijaksi tähtäävälle.

Nykyinen post doc-jakso ja toisen yliopiston toimintatavat antavat etäisyyttä arvioida myös omaa opiskelu- ja väitöstyön aikaa. – En ole varma ovatko kaikki laitokset ja yksiköt riittävän paljon yhteyksissä toisiinsa.  Brittiyliopistossani opiskelijat ja tutkijat kootaan luontevasti erilaisten teemojen äärelle kuulemaan tuoreinta tietoa. Tämä edistää mielestäni myös opiskelijoiden tavoittamista ja orientoitumista vaikkapa tutkijaksi.

Rautiala kannustaa post doc-vaiheeseen ja vaihtoon lähtöön. – Yhdessä yliopistossa pysyminen antaa suppean kuvan tieteenteosta. Tutkimuslaitoksen tai maan vaihtaminen edistää kypsymistä ja merkitsee enemmän kuin rivi CV:ssä.

”Lähestykää senioritutkijoita rohkeasti omilla ideoilla. Oma mielenkiinnon kohde kannattaa tuoda rohkeasti esiin. Väitöskirjan aihe ei lukitse uraa. Verkostoitumista ja tuoreen tutkimuksen seuraamista ei voi korostaa tarpeeksi”.