Alumniesittelyssä Ira Vihreälehto
Ira Vihreälehto on kotoisin Mikkelistä. Hänellä ei ole koskaan ollut ammattihaaveita, eikä tiennyt miksi isona haluaisi. - En tiennyt silloin nuorena, enkä tiedä nytkään, hän toteaa.
Lukion jälkeen ovet avautuivat historian opintoihin useampaan yliopistoon, joista Ira valitsi Tampereen. Tutut olivat suositelleet Tamperetta ja joten hän aloitti opinnot siellä. – Jos haluat tehdä väärän valinnan, kysy muiden mielipidettä, Ira nauraa.
Opiskelu Tampereella jäi lyhyeksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen Ira siirtyi opiskelemaan Jyväskylään, sillä hänen poikaystävänsä oli saanut kaupungista opiskelupaikan. Jyväskylä oli ennestään tuttu ja kiinnostava kaupunki, jonka Ira tiesi nuorten kaupungiksi.
Uusiin opiskeluporukoihin ei ollut kuitenkaan helppoa päästä mukaan, joten Ira keskittyikin enemmän opiskeluun kuin opiskelijaelämään. – Opiskelin neljässä vuodessa maisteriksi ja sitä aikana olin myös vaihdossa USA:ssa, jossa tein gradun. Tein myös opiskelujen ohella opettajan sijaisuutta.
Parhaimmat muistot Jyväskylästä liittyvätkin Seminaarinmäen rakennuksiin. Opiskeluvuosinaan Ira kasvoi Alvar Aalto faniksi.
”Katsoin kuinka valo taittui kauniisti ikkunoista pöydällä oleviin kirjapinoihin ja mietin, että onpa tämä hieno paikka.”
Viimeisenä opiskeluvuotena Ira alkoi odottamaan esikoistaan ja palasi takaisin Tampereelle, jossa hän suoritti opettajaopinnot loppuun. –Koen, että olen valmistunut Tampereen, Tennesseen ja Jyväskylän yliopistoista, Ira muistelee opiskelujensa käänteitä.
”Päädyin Jyväskylään mutkikkaasti ja poistuin sieltä mutkikkaasti.”
Valmistumisen jälkeen Ira Vihreälehto toimi yläkouluissa opettajana. Hän lähti opettajaksi, koska koki museoalan työt liian rauhallisiksi omalle persoonalleen. Vakinaista opettajan virkaa oli tuolloin vaikeaa saada. – Se kyllä söi naista, Ira toteaa. Ira täydensi tutkintoaan mm. psykologialla, erityispedagogiikalla ja rehtoriopinnoilla, mutta vakinainen opettajan paikka oli tiukassa. Muitakaan vakinaisia töitä ei löytynyt. Opettajabrändistä oli vaikeaa päästä eroon.
Ira Vihreälehto työskenteli myös järjestöissä, kunnes hänelle tarjottiin mahdollisuutta lähteä mukaan oppikirjaprojektiin. Niinpä hänestä tuli Otava-kustantamon oppikirjailija Forum historia –kirjasarjassa. Ira rohkaisee kaikkia osallistumaan oppikirjaprojekteihin, jos vain tulee tilaisuus päästä mukaan. Projektit antavat taloudellista turvaa pitkäksikin aikaa.
” Sanotaan, että elämä on lyhyt. Lisäisin myös siihen, että työelämä on pitkä.”
Nyt Ira työskentelee erityisasiantuntijana Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seurassa. Nyt hänen työhönsä kuuluu mm. vastata seuran opettajille suunnatuista koulutuksista, pedagogisesta materiaalipankista sekä moninaisista viestinnän tehtävistä. – Sain ensimmäisen vakituisen työpaikan 45-vuotiaana. Samana keväänä myös esikoistyttäreni sai vakituisen työpaikan, mutta hän oli tuolloin kaupan alalla töissä, Ira kertoo.
” En ole koskaan uskaltanut toivoa työelämältä taloudellista vakautta. Minua on motivoinut työtehtävien mielekkyys ja mielenkiintoisten ihmisten tapaaminen.”
Vuodesta 2014 lähtien Ira Vihreälehto on ollut myös tietokirjailija. Ensimmäisen tietokirjansa hän kirjoitti tuntemattoman venäläisen isoisänsä etsinnästä ja Neuvostoliiton sotavangeista Suomessa. Kirjoja on tullut lisää ja tällä hetkellä Ira on suosittu luennoitsija ja yksi Suomen johtavia DNA-asiantuntijoita sukututkimuksessa.
Ira Vihreälehto ei ole työuransa aikana tahtonut ripustautua yhteen osaamisprofiiliin, vaan hakeutunut monenlaisiin tehtäviin ja hankkimaan osaamista aina silloisen kiinnostuksensa mukaan. Aktiivisuus on alkanut tuottaa tulosta; nyt häntä pyydetään mukaan erilaisiin projekteihin, kuten Sodan- ja rauhan keskuksen sisällöntuotantoon ja tulevaan tv-projektiin.
”Älä anna työelämälle kaikkea, vaan anna itsellesi kaikki. Siitä hyötyy myös työelämä.”
