Alumniesittelyssä Hanna-Kaisa Melaranta
Onneksi Hanna-Kaisa Melarannalla oli lukiossa hyvä opo. Hän nimittäin ehdotti nuorelle naiselle historiatieteisiin liittyvää opintopolkua tämän tuskaillessa jatko-opintosuunnitelmien kanssa. Hanna-Kaisa oli ollut hyvä historiassa, mutta ei ollut ajatellut syvemmin, mitä kaikkea esim. historiantutkimus voisi pitää sisällään.
Niinpä historiatieteet alkoivat kiinnostaa ja Hanna-Kaisa hakeutui Joensuuhun opiskelemaan perinteentutkimusta. Vuoden opiskelun jälkeen hän siirtyi Jyväskylään opiskelemaan etnologiaa pääaineenaan. - Halusin Jyväskylään erityisesti museologian takia, koska tahdoin päästä töihin museoon!
"Museotyö on maailman kiinnostavin työ!"
Jyväskylään kotiutumisen teki helpoksi opiskelijakaverit, jotka olivat kaikki samanhenkisiä. Hanna-Kaisa oli aktiivinen etnologian ainejärjestö Nefan toiminnassa. Villa Ranassa sijainneen etnologian laitoksen tiivis ja lämmin yhteisöllisyys on jäänyt hyvin mieleen.
"Ilmapiirissä oli iloa, juhlintaa ja akateemisuutta sopivassa suhteessa."
Hauskana opiskelumuistona Hanna-Kaisa kertoo tarinan etnologian professorista Bo Lönnqvististä, joka oli julkaissut hiljattain Leivos-kirjansa. Hanna-Kaisa oli istunut ystävineen Sohvin terassilla olusilla, kun professori Lönnqvist oli ilmestynyt paikalle kädessään leivoslaatikko.
"Bosse kertoi, että Topelius oli nauttinut oluensa aina leivosten kera ja hän tahtoi, että saamme saman kokemuksen. Niinpä hän toi meille leivokset siihen Sohvin terassille."
Ensimmäisen harjoittelupaikkansa Hanna-Kaisa sai yliopiston museosta ja kesätyöpaikka löytyi Keski-Suomen museosta. Ammatillisten yhteyksien kautta Jyväskylästä etsittiin ehdokasta amanuenssiksi Varkauden museoon vuoden kestävään sijaisuuteen. Hanna-Kaisaa suositeltiin ja hän otti tarjotun pestin vastaan.
"Minulla oli graduseminaari kesken. Kävin kerran viikossa Varkaudesta käsin osallistumassa siihen, olin tosi nuori."
Sijaisuus muuttui pian vakinaiseksi työksi. Hanna-Kaisa nimitettiin intendentiksi ja sitten vuonna 2008 museotoimenjohtajaksi. Monipuolisissa museoalan tehtävissä vierähti yli 20 vuotta. Varkauden kaltaisessa pikkukaupungissa pääsee nopeasti mukaan kaupungin kehittämiseen, projekteihin sekä yhteistyöhön kaupunkilaisten ja yritysten kanssa .
"Teollisuusperinnöstä löytyy loputtomasti kiinnostavia asioita."
Suuremmaksi saavutuksekseen tähän saakka Hanna-Kaisa Melaranta mainitsee Museokeskus Konstin rakentamisen ja erityisesti tavan, millä kaikki tehtiin. - Siihen sidottiin kaupunkikehittäminen ja matkailu mukaan. Se tehtiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa, hän kertoo. Museokeskus Konsti on kulttuurin monitoimitalo, joka esittelee varkautelaista teollisuutta, kulttuuria ja taidetta. Se myös vaali yhteisön osallisuutta kulttuuriperintöön.
"Konsti oli hieno kokemus ja kasvatti resilienssiä. En hätkähdä pienistä."
Paluu takaisin Jyväskylään oli ollut Hanna-Kaisan mielessä taka-alalla. Kun museotoimenjohtajan paikka avautui, ei hän empinyt. Varkaudessa kaikki oli tavallaan valmista. - Ajoitus oli loistava! Missä muualla olisinkaan jatkanut työuraani kuin Jyväskylässä!
Vinkkinä opiskelijoille Hanna-Kaisa neuvoo seuraamaan unelmiaan. Varmistamaan, että opinnoista saa elämäänsä jotain merkityksellistä.
"On kauhistuttava ajatus, jos opiskelun takaa ei löydy intohimoa."
