Alumniesittelyssä Aki Kangasharju
Aki Kangasharju on kotoisin Haapavedeltä Pohjois-Pohjanmaalta. Abivuonnaan hän mietti ääneen keittiönpöydän ääressä, mitä tekisi isona. Hänen isosiskonsa opiskeli tuolloin Jyväskylässä kotitalousopettajaksi. Sisko tiesi kertoa taloustieteilijäpojista, jotka hän oli tavannut Jyväskylässä. Sana kansantaloustiede jäi Akin mieleen ja kuulosti kiinnostavalta.
Aki pyöräili Haapaveden kaupunginkirjastoon etsimään kirjaa kansantaloustieteestä. Hyllystä löytyi Pekka Sutelan ja Jukka Pekkarisen kirja Kansantaloustiede. Sen jälkeen avautui uusi maailma. Kirjassaan Sutela ja Pekkarinen selittävät yhteiskuntaa ja taloutta erittelemällä ilmiöiden syitä ja seurauksia. Kangasharjusta juuri selitykset olivat kiinnostavaa luettavaa.
Aki Kangasharju päätti lukion jälkeen hakea useisiin yliopistoihin lukemaan taloustiedettä. Hän pääsi niistä jokaiseen sisään, mutta valitsi Jyväskylän yliopiston.
”Jyväskylän yleinen brändi oli mielessäni parempi kuin niiden muiden paikkojen. Lisäksi taisin vähän vertailla taloustieteen laitoksia keskenään – Jyväskylän yliopistolla se taisi olla jo silloin suurempi kuin verrokeilla”.
Miettiessään opiskeluaikaansa Jyväskylässä, Aki nostaa parhaaksi asiaksi itsenäistymisen. – Oli hienoa tehdä opiskelu- ja muita päätöksiä ilman koulukavereita tai perhettä, Aki muistelee. Tutkimus miehen vei nopeasti mennessään. Maisteriksi valmistumisen jälkeen Kangasharju jatkoi opintoja, työskenteli tutkijana ja väitteli kauppatieteiden tohtoriksi 29-vuotiaana.
”Meidän vuosikurssi ei ollut niin tiivis, että se olisi mitenkään vertautunut koulukavereihin. Olin myös perustutkintovaiheessa vuoden Canterburyssä, jolloin vähän irtaannuin omista kurssikavereistani.”
Tutkimuksessa Aki Kangasharjun mielenkiinto kohdistui yhteiskunnallisten asioiden tutkimiseen tilastotieteellisin menetelmin. Hän tutki väitöskirjassaan alueellisten erojen kehitystä pitkällä aikavälillä.
Kangasharju toimi vuoden ajan Massachusetts Institute of Technology MIT:ssä vierailevana professorina. Siellä hän tutustui poliittisten päätösten vaikutuksia arvioiviin tutkimuksiin. Sellaista tutkimusta Suomessa ei oltu vielä tehty. Palattuaan Suomeen hän alkoi soveltaa menetelmiä muun muassa tutkimukseen, joka koski asuntotukien ja hintojen välistä vuorovaikutusta. – Olin pitkään identiteetiltäni tutkija, hän kertoo.
Tutkijanurallaan Kangasharju tähtäsi professorin titteliin ja keskittyi tieteellisten artikkelien kirjoittamiseen. Professuuri toteutui vuonna 2008. Julkaisujen kirjoittamisen jäädessä taka-alalle, Kangasharju tahtoi hyödyntää osaamistaan muulla tavoin. Hän aloitti selvitystöiden tekemisen ulkopuolisille tahoille ja alkoi osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kangasharju nousi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajaksi vuonna 2011. Sitä ennen hän oli työskennellyt siellä tutkimusprofessorina ja tutkimusjohtajana vuodesta 2001 lähtien. Pian hänet houkuteltiin Nordeaan ensi tutkimusjohtajaksi ja sitten pääekonomistiksi. Etlan toimitusjohtajaksi hän siirtyi maaliskuussa 2019.
Aktiivisena keskustelijana hän pyrkii viestimään napakasti ja selkeästi. Nordeassa hän lähetti pankin analyytikot puhe- ja kirjoituskursseille, ettei ammattikieli ja liika akateemisuus söisi viestien ymmärrettävyyttä. Tutkijana ja taloutta seuraavana Aki kertookin jatkuva oppimisen olevan kaikki kaikessa.
”Talous ja yhteiskunta ovat alati muuttuvia ’organismeja’ eivätkä koneita, jotka kerran oppimalla hallitsisi. Näissä hommissa tippuisi kärryiltä välittömästi, jos lopettaisi uuden etsimisen.”
