Mitä voimme oppia eurooppalaisista ammatillisen koulutuksen käytännöistä ja osaamista koskevista toimintamalleista?: Näkökulmia Skills2Capabilities-työpajasta
Jyväskylän ja Leicesterin yliopistot järjestivät 18. kesäkuuta 2025 kansainvälisen työpajan teemalla "Mitä voimme oppia eurooppalaisista ammatillisen koulutuksen käytännöistä ja osaamista koskevista toimintamalleista?". Tilaisuus oli osa meneillään olevaa Skills2Capabilities-tutkimushanketta.
Näkökulmia eri puolilta Eurooppaa
Työpajassa keskityttiin kahteen keskeiseen teemaan. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin kuuden Euroopan maan ja Iso-Britannian osaamisjärjestelmiin hankkeessa tehdyn tutkimuksen pohjalta. Osiossa tarkasteltiin, miten eri maat rakentavat järjestelmiään, ja miten esimerkiksi kansalliset lähtökohdat, institutionaaliset rakenteet ja muuttuvat osaamistarpeet vaikuttavat käytännön ratkaisuihin.
Työpajan toisessa osiossa syvennyttiin konkreettisiin kansallisiin esimerkkeihin Itävallasta, Bulgariasta, Virosta, Suomesta, Saksasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Näiden esimerkkien aavulla havainnollistettiin, miten palveluja toteutetaan käytännössä: mikä toimii, mitkä asiat kaipaavat parannusta ja missä näkyy lupaavaa innovointia.
Työpajasta nousseita keskeisiä ajatuksia
Päivän aikana erityisesti seuraava teemat nousivat vahvasti esille:
Uraohjaus on tärkeää: Uraohjauksessa ei ole kyse vain työn löytämisestä, vaan myös suunnan löytämisestä, itseluottamuksen rakentamisesta ja muutokseen sopeutumisesta pitkällä aikavälillä. Monissa maissa elinikäinen ohjaus on nyt entistä vahvemmin osa koulutus- ja työllisyyspalveluita.
۳ٱٲöllä on merkitystä: Toimivat ammatillisen koulutuksen järjestelmät perustuvatvahvaan yhteistyöhön oppilaitosten, työnantajien, julkisten palveluiden ja yhteisöjen välillä. Mitä tiiviimmin eri toimijat ovat yhteydessä toisiinsa, sitä paremmin järjestelmä pystyy vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin sekä työmarkkinoiden muutoksiin
Osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen on kiinnitettävä huomiota: Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta on tärkeää, että heikossa asemassa olevat ryhmät, kuten koulutuksen tai työn ulkopuolella olevat nuoret (NEET), maahanmuuttajat tai matalasti koulutetut aikuiset tavoitetaan.
Digitaalinen muutos etenee: Vaikka maat etenevät eri tahdissa, digitaalisten ratkaisujen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Teknologiaa hyödynnetään esimerkiksi uraohjauksen saavutettavuuden parantamisessa ja ajantasaisen työmarkkinatiedon välittämisessä opiskelijoille, ohjaajille ja kouluttajille.
Osallistujien näkemyksiä ja kokemuksia
Työpajan osallistujilla oli mahdollisuus esittää omia näkemyksiään interaktiivisissa live-kyselyissä. Kun osallistujilta kysyttiin, mitkä asiat ovat kriittisimpiä oman maan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, vastauksista nousivat esiin erityisesti:
- Uraohjauksen parempi integrointi osaksi koulutusjärjestelmää,
- vahvempi yhteistyö työnantajien kanssa,
- joustavammat ja modulaariset oppimisratkaisut.
Keskusteluissa korostettiin myös, että koulutuspolitiikan koordinointia on parannettava sekä kansallisella että EU:n tasolla. Näin voidaan tehokkaammin edistää innovaatioita, levittää hyviä käytäntöjä ja varmistaa, että koulutusjärjestelmät kehittyvät ja pystyvät yhteiskunnallisten muutosten mukana.
Katse tulevaan
Työpajan keskustelut ja oivallukset näkyvät suoraan syksyllä julkaistavassa maiden välisessä vertailuraportissa. Raportissa annetaan konkreettisia suosituksia siitä, kuinka uraohjausta ja ammatillista koulutusta voidaan Euroopassa edelleen vahvistaa ja kehittää.
Työelämän jatkuvasti muuttuessa ja elinikäisen oppimisen merkityksen kasvaessa koulutusjärjestelmien tulee olla entistä joustavampia, saavutettavampia ja tiiviimmin verkottuneita. Skills2Capabilities-hanke jatkaa selvitystyötään löytääkseen keinoja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Tarkoituksena ei ole vain kouluttaa ihmisiä nykyisiin työpaikkoihin, vaan antaa heille myös valmiuksia tulevaisuuteen.
Tutustu koko raportteihin (englanniksi).
(PDF)