Professori vie lukutaitoa maailmalle oppimispelein – niistä kertyy valtavasti dataa tutkijoille
Ulla Richardson on teknologiavälitteisen kielenoppimisen professori Jyväskylän yliopistossa. Hän työskentelee Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa (Solki) humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.
Hänet valittiin viime vuonna myös merkittävään luottamustehtävään, Unesco-professoriksi. Tehtävänä on tukea kaikkien maailman lasten oikeutta oppia lukemaan omalla äidinkielellään.
Richardson johtaa Lukukupla-oppimispelin kehittämistä ja tutkimusta Jyväskylän yliopistossa.
"Lukukupla-oppimispelissä on kyse luku- ja kirjoitustaidon oppimisen ja edistämisen tukemisesta. Samalla pelissä kiinnitetään huomiota puheen ja kirjoitetun kielen prosessointiin sekä ennen kaikkea kirjoitetun kielen ymmärtämiseen. Se on harjoittelukaveri, joka sopeutuu oppilaan taitotasoon tukemalla, kertaamalla ja etenemällä osaamisen tahdissa", sanoo professori Ulla Richardson.
Työstämme parhaillaan Lukukuplan suomen- ja saksankielisiä versioita ja lisäksi pyrimme aloittamaan pelin kehittämisen pohjoissaamen kielelle."
Lukukupla vie Ekapeli-oppimispelin ideaa pidemmälle: se on tarkoitettu kaikille oppijoille ja peli osaa sijoittaa lapsen yksilöllisesti ja sisällöllisesti oikealle taitotasolle, jotta lukutaito kehittyy.
Luokkatilanteessa tämä tarkoittaa sitä, että kaikki käyttävät samaa peliä, mutta jokainen harjoittelee ja oppii omaan tahtiinsa: kukin oppilas saa tablettiinsa omat oppimissisällöt, tuen ja tehtävät.
Peli ei väsy kertaamaan. Lapsi saa kehittävää tekemistä ja kannustusta.
Oppimissisältö ja pelin mukautuminen on kehitetty tutkimustietoon perustuen. Lapsen ei tarvitse edetä liian vaikeisiin asioihin, vaan peli mukautuu.
Opettajat ovat pelin tuesta innoissaan. Olemme satsanneet sisältöihin, visuaalisuuteen sekä lokalisointiin ja olemme saaneet paljon hyvää palautetta – myös vaikuttavuudesta."
Ekapeli, GraphoGame ja tänään Lukukupla –&²Ô²ú²õ±è;kielipelit ovat monen tieteenalan yhteistyötä
Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki -instituutin kehittämästä Ekapelistä tuli vientituote, kun suomalainen firma osti siitä kehitetyn GraphoGame -tuotemerkin ja kansainväliset jakeluoikeudet vuonna 2017. Pelistä on käytössä erikielisiä versioita muun muassa Euroopan ja Etelä-Amerikan markkinoilla latausmäärän lähetessä seitsemää miljoonaa.
Jyväskylän yliopisto jatkaa pelin tutkimus- ja kehittämistyötä -²Ô¾±³¾±ð±ô±ôä.&²Ô²ú²õ±è;
Ekapelin jakelusta vastaa .
Lukukupla puolestaan jatkaa sekin kansainvälistymistään. Saksalaiselle kielialueelle sen kehittämistä on edistänyt sveitsiläissäätiö Fondation Botnar.
"Ranskankieliseen GraphoGame-peliin tehdään uudistusta Jyväskylän yliopistossa. Myös Islantiin peli on valmistumassa sikäläisten kielisasiantuntijoiden kanssa. Projektit ovat aina monitieteisiä. Paikallisten kieliasiantuntijoiden lisäksi mukana saattaa olla myös neuro- ja kasvatustieteilijöitä sekä erityispedagogiikan, matematiikan ja it-alan ammattilaisia", Richardson luettelee.
Kansainvälisenä yhteistyönä tutkijoiden kanssa tehtynä erikielisiä pelejä on nyt yhteensä 30. Näistä on tehty tutkimusta, mutta kaikki pelit eivät ole yleisessä jakelussa. Kuten ei Lukukuplakaan –&²Ô²ú²õ±è;ihan vielä.
Ulla Richardsonin solussa Agorassa työskentelevät pelistä saatavan oppimisdatan ja pelin edelleen kehittämisen parissa sovellussuunnittelija Mika Halttunen ja kielitieteilijä Lea Nieminen.
Erityisen iloinen Ulla Richardson on uudesta avauksesta pelin saattamiseksi pohjoissaameksi. Sen alusta pitää suunnitella juuri pohjoiselle kieli- ja kulttuurialueelle luontevaksi.
Suomenkielinen Ekapeli on Saamenmaalla tuttu. Vähemmistökielten tuen suunnittelu kielen- ja kulttuurin asiantuntijoiden kanssa on kulttuurisesti tärkeää. Siinä onnistuminen vaikuttaa siihen miten omaksi oppimispeli koetaan.
Tästä ei ole pitkä matka myöskään oppimispeliin, jota voisi käyttää lukutaidon kehittämisen tukena S2-oppijoilla", professori sanoo.
Pelaamisesta sataa tutkijoille dataa
Ulla Richardson pääsi nuorena tutkijana aineiston äärelle, joka antaa loppumattomasti mahdollisuuksia. Nyt hän on vastannut siitä pian parinkymmenen vuoden ajan.
"Tämä perustutkimuksesta karttunut tieto ja data on aarrearkku. Siihen on liittynyt muun muassa puheen prosessoinnin tutkimusta, vauvojen aivovasteiden tutkimusta sekä dysleksian eli lukivaikeuden tutkimusta. Pohjatyötä on tehty taannoisissa Oppimisen ja motivaation tutkimuksen sekä Ihmisen kehitys ja riskitekijät -huippututkimusyksiköissä. Uusin huippututkimusyksikkö InterLearn linkittyy osaltaan tähän myös."
Richardsonista on hienoa päästä soveltamaan perustutkimuksen tuloksia siten, että tieto jalkautuu käytäntöön: oppijat ja opettajat pääsevät konkreettisesti käsiksi tuotteeseen, joka perustuu tutkittuun tietoon.
Lisäksi tutkijana on todella innostavaa jatkaa tutkimus- ja kehitystyötä pelaamisesta saatavan valtavan pelilokidatan pohjalta.
Pääsemme pelin avulla vihdoin näkemään, mitä oppimisprosessissa tapahtuu mikrotasolla."
Myös vaikuttavuudesta on tärkeä puhua. Aineiston perusteella pystytään selvittämään, miten tehokkaasti oppimispelit toimivat. Data ja mallit sekä tuote ovat ainutlaatuisia niin Suomessa kuin maailmallakin. Aineistot ovat tutkijoiden käytettävissä ja hyödynnettävissä.
Oppimisteknologia on painoalojen ydintä
Ulla Richardsonin tiimin työ oppimisteknologian parissa tuo yhteen Jyväskylän yliopiston tutkimuksen painoaloja.
Se edustaa niin oppimisen, opetuksen ja vuorovaikutuksen painoalaa kuin kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan painoalaa. Tutkimusta ja innovaatiota on kehitetty muun muassa Suomen Akatemian ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella sekä Ulla Richardsonin joitakin vuosia sitten saamalla, jo päättyneellä, eurooppalaisella Marie Curie -rahoituskaudella.
Ulla Richardson on myös Unesco-professori, jonka kausi jatkuu vuoteen 2027.
Unesco Chair eli oppituolisopimus on yliopistolle merkittävä tunnustus. Maailmanjärjestö pitää oppimisen ja kulttuurin edistämisen asioita esillä. Tunnustus vie professoria puhumaan lukutaidon ja oppimisen puolesta."
Unesco Chair -yliopistot muodostavat verkoston, joka ulottuu kaikille mantereille, ja kielitieteilijät edistävät sen piirissä lukutaitoa.
"Työ on tiedon jakamista. Ja meillä on mitä jakaa."
Lukemaan oppiminen ja lukutaito omalla äidinkielellä on tutkijan mukaan perusoikeus. Siksi lukemaan oppimisen kynnyksen madaltaminen on hyvin tärkeää.
"Lukutaidon tasosta pitää oikeasti kantaa huolta, koska kielellinen viestintä, ajattelu ja oppiminen rakentuvat niin vahvasti sen varaan. Pitkien tekstien lukeminen rikastuttaa kielitaitoa, tietoa ja ymmärrystä. Tätä ei voi mikään satunnainen googlattu hakutulos korvata", tutkija korostaa.
Kiinnostuitko Lukukupla-oppimispelistä? Olethan yhteydessä professori Ulla Richardsoniin. Lukukupla ei ole vielä yleisessä jakelussa.
