Analyysi Nokian matkapuhelinliiketoiminnan lopusta on kerännyt ennätysyleisön tiedejulkaisussa – yhtiö kiinnostaa tutkijoita edelleen
Business History -julkaisussa julkaistussa tutkimusartikkelilla on ollut lukijoita tasaisesti ympäri maailmaa, ja 90 prosenttia jutun latauksista on tullut Suomen ulkopuolelta.
Suuri kiinnostus osoittaa, että Nokia ei ole vain suomalainen tarina, vaan tapaus, joka puhuttelee kansainvälisesti niin liiketoimintahistorian kuin teknologiajohtamisen tutkijoita, yritysjohtajia ja opiskelijoita.
"On hienoa, että verraten monimutkainen ja tutkimuskohdetta avoimesti lähestyvä tutkimuksemme on saanut näin laajan ja laadukkaan lukijakunnan," toteaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun strategian ja taloushistorian professori Juha-Antti Lamberg, joka on artikkelin vastuukirjoittaja.
Artikkelin kirjoittajia ovat Lambergin ohella rehtori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta, tuotepäällikkö Sandra Lubinaitè Telia-yhtiöstä ja markkinoinnin professori Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistosta.
Nokian strategiset virheet suurennuslasin alla
Tutkimus osoittaa, että Nokian vaikeudet kilpailla Androidin ja iPhonen kanssa eivät johtuneet yksittäisistä johtajista, vaan ajan loppumisesta ja resurssien hajautumisesta, jotka estivät yhtiötä kehittämästä kilpailukykyistä älypuhelinta ajoissa.
Vuosina 2007–2010 Nokia jatkoi Symbian-järjestelmän kehittämistä, vaikka sen tekniset ongelmat olivat ilmeisiä. Samalla kehitettiin uusia käyttöjärjestelmiä (Meego, Meltemi, Android), mutta ne valmistuivat liian myöhään tai eivät lainkaan. Nokian johto uskoi "strategisen ketteryyden" (strategic agility) johtamismalliin, joka synnytti sisäistä kilpailua ja organisaatiomuutoksia. Tämä hidasti Nokian kykyä uudistua ja vaikeutti pitkäjänteistä tuotekehitysstrategiaa.
"Nokian tapaus osoittaa, kuinka tärkeää on tasapainottaa ketteryys ja strateginen johdonmukaisuus", sanoo Aalto-yliopiston markkinoinnin professori Henrikki Tikkanen.
"Liiallinen sisäinen kilpailu hajotti resurssit ratkaisevalla hetkellä, jolloin nopeus ja resurssien keskittäminen olisivat olleet elintärkeitä. Lopulta kilpailijat menivät ohi."
Avoimen julkaisemisen merkitys
Artikkelin poikkeuksellisen suuri lukijamäärä osoittaa myös avoimen julkaisemisen tärkeyden.
"Suuri latausmäärä johtuu ilman muuta aiheen yleisestä kiinnostavuudesta, mutta ilman avointa julkaisua nämä lataukset eivät olisi olleet mahdollisia. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää tutkimustiedon avoin saatavuus on," korostaa Lamberg.
Tutkimuksen mukaan Nokian tapaus kiinnostaa erityisesti teknologiayrityksiä, jotka voivat oppia yhtiön kokemuksista.
"Historia ei ole vain menneisyyden tutkimista, vaan siitä voi ja pitää oppia," toteaa Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala.
Sattuman ja toteutumattomien suunnitelmien vaikutuksia strategiaan
Juha-Antti Lambergin johtama Talous- ja liiketoimintahistoria -tutkimusryhmä on jatkanut Nokian historiaan ja strategiaan liittyvää tutkimustyötään Business History -artikkelin jälkeenkin. Tutkimus sattuman vaikutuksesta Nokian suuriin strategisiin valintoihin .
Tällä hetkellä tutkimusryhmä viimeistelee tutkimustaan Nokian evoluutioon liittyvistä toteutumattomista suunnitelmista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Uusi, Suomen Akatemian rahoittama hanke esittelee lähihistorioiden käsitteen - strategiset päätökset ja kehityskulut, joita ennakoitiin, mutta jotka eivät koskaan toteutuneet.
Tutkimuksen ovat tehneet Juha-Antti Lamberg, Eero Vaara Oxfordin yliopistosta, Pasi Nevalainen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta ja Henrikki Tikkanen Aalto-yliopistosta. Tutkimus tarjoaa uuden näkökulman siihen, miten toteutumattomat tulevaisuudet vaikuttavat organisaatioiden päätöksentekoon ja strategiaan.
Lähihistoria voi olla organisaatiolle peili tulevaisuuteen
Perinteinen strategiatutkimus on keskittynyt toteutuneisiin päätöksiin ja menneisyydestä oppimiseen, mutta uusi myöhemmin tänä vuonna julkaistava tutkimus tuo esiin, miten strategiset suunnitelmat, epäonnistuneet yrityskaupat ja muut toteutumattomat suunnitelmat voivat muokata päätöksentekoa ja organisaation suuntaa.
Tutkimuksen perusteella strategiset lähihistoriat synnyttävät “ennakoivaa epätasapainoa”, jossa organisaatiot reagoivat kuviteltuihin, mutta toteutumattomiin tulevaisuuksiin kuin ne olisivat todellisia.
Nämä ennakoivat reaktiot taas käynnistävät organisaation sisäistä voimavarojen mobilisaatiota ja uudelleen priorisointeja, mikä voi johtaa strategisiin muutoksiin, vaikka odotettu tapahtuma ei toteutuisikaan.
Tutkimuksessa keskitytään mikrohistorian keinoin kahteen lähihistorian episodiin 1970–1980-luvulla. Ensimmäinen on valtiollistamisen uhka ja siitä seurannut Nokian muutos elektroniikkayritykseksi. Toinen episodi on utopistiseksi osoittautunut suunnitelma yhteistyöstä Volvon kanssa ja autonomiseen ajoon kykenevästä ’Nokia-autosta’. Se johti resurssien uusjakoon Nokian tuotekehityksessä ja lopulta Nokian vahvaan asemaan autoelektroniikkamarkkinalla.
Tulokset osoittavat, että lähihistoriat vaikuttavat pitkän aikavälin strategiseen kehitykseen, toimien vastavertailukohtina, joiden kautta organisaatiot määrittelevät, mitä ne pitävät mahdollisena tai mahdottomana tulevaisuudessa.
”Organisaatiot eivät ainoastaan reagoi siihen, mitä tapahtuu. Niiden strategiaa muokkaavat myös ne asiat, jotka olisivat voineet tapahtua, mutta eivät koskaan toteutuneet,” sanoo Juha-Antti Lamberg.
”Analysoimalla lähihistorioita voimme ymmärtää, miten strategiaa ohjaavat paitsi menneet päätökset, myös kuvitellut ja lopulta toteutumatta jääneet tulevaisuudet.”
