Uudet professorit esittäytyivät juhlaluennoilla
Eija Pakarinen: Opetusvuorovaikutuksella on väliä
Opetusvuorovaikutuksen laatu on keskeinen asia, johon kouluissa voidaan vaikuttaa. Oppimista, motivaatiota ja hyvinvointia tuetaan arjen vuorovaikutustilanteissa. Opetusvuorovaikutusta voidaan jäsentää kolmen osa-alueen eli tunnetuen, ryhmän ohjaamisen ja ohjauksellisen tuen kautta. Opettajat tarvitsevat välineitä moninaisuuden kohtaamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen.
- Yksi opettajankoulutuksen tärkeistä, pitkälle tulevaisuuteen kantavista tehtävistä on vahvistaa tulevien opettajien osaamista niin, että heillä on riittävät valmiudet oppilaiden kohtaamiseen, yksilöllisten tarpeiden havaitsemiseen ja niihin vastaamiseen, Pakarinen painotti.
Opettajankoulutuksella on keskeinen asema osaavien ja hyvinvoivien opettajien kouluttamisessa. Koulutuksessa on tärkeää antaa opettajille välineitä tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen sekä hyvinvointiosaamiseen. Kouluyhteisöissä tarvitaan toimintakulttuuria, jossa tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen on kaikkien vastuulla. Koulun kehittämisessä tarvitaan tutkimusperusteista tietoa ja monitieteistä ymmärrystä.
Noona Kiuru: Yksilöön ja ympäristöön liittyvät riski- ja suojaavat tekijät hyvinvoinnin, oppimisen ja onnistuneiden koulusiirtymien ennustajina
Noona Kiuru käsitteli luennossaan yksilöön ja ympäristöön liittyviä riski- ja suojaavia tekijöitä hyvinvoinnin, oppimisen ja onnistuneiden koulusiirtymien ennustajina. Kiuru on urallaan tutkinut monenlaisia lasten ja nuorten kehitykseen ja kehitysympäristöihin liittyviä ilmiöitä. Hän esittelee luennossaan keskeisiä tutkimushankkeitaan, tutkimuksensa keskeisiä teema-alueita ja tutkimustuloksia.
- Lapset ja nuoret rakentavat tulevaisuuden. Näin ollen heidän hyvinvointinsa, oppimisensa ja koulutus- ja urapolkujensa tukeminen on ensiarvoisen tärkeää koko yhteiskunnan ja kestävän tulevaisuuden rakentamisen kannalta, Kiuru totesi. Kiuru kuvasi myös alan tulevaisuuden visioita.
Juha Muhonen: Puolijohteista lomittumiseen - kuinka kvanttifysiikan perustutkimus mahdollistaa sekä nykyisen että tulevan teknologian
Kvanttifysiikan ymmärrys on puolijohdeteollisuuden kulmakivi ja mahdollistanut nykyisen informaatioteknologiakeskeisen maailmaamme. Elämme nyt niin kutsutun toisen kvanttivallankumouksen aikakautta, jossa emme enää keskity vain ymmärtämään luonnon tarjoamien materiaalien mahdollisuuksia, vaan voimme luoda täysin uusia teknologioita aloittaen yksittäisistä kvanttikomponenteista.
Juha Muhonen tutkii, kuinka piitä – nykyteknologian peruspilaria – voidaan käyttää näiden kvanttikomponenttien toteuttamiseen. Piillä on erinomaiset kvanttiominaisuudet ja sen käyttö mahdollistaisi jo olemassa olevan valtavan pii-infrastruktuurin hyödyntämisen myös tulevaisuudessa.
Muhosta inspiroi sekä teknologian edistäminen että kvanttisysteemien romahtamisen mysteeri.
- Kun opimme rakentamaan laajoja kvanttisysteemejä, jotka säilyttävät kvanttikoherenssinsa pitkään, se tulee avaamaan paitsi teknologisia mahdollisuuksia, myös uusia mahdollisuuksia syventää ymmärrystämme kvanttimekaniikan perusteista.
Samuli Pekkola: Organisaation identiteetti ja digitaalinen muutos
Digitalisaatiolla pyritään hyödyntämään tietotekniikkaa organisaation tehokkuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää lähes aina merkittäviä muutoksia organisaatioon ja sen ihmisiin, toimintatapoihin ja –prosesseihin, teknologioihin ja erilaisiin rakenteisiin. Organisaatiokulttuuri ja organisaation ja sen työntekijöiden identiteetti vaikuttavat siihen, miten työntekijät yksilöinä ja organisaatio kokonaisuutena haluaa ja pystyy hyödyntämään uusia tietojärjestelmiä ja niiden mukanaan tuomia uusia toimintatapoja. Mikäli teknologian tavoitteet ja organisaation identiteetti ovat keskenään ristiriidassa, ovat digitalisaation mukanaan tuomat hyödyt pieniä.
Pekkola painotti puheessaan digitalisaation sosioteknistä luonnetta, jossa niin organisaation ja sen ihmisten kuin erilaisten teknologioiden rooli ja suhde ovat voimakkaasti sidoksissa toisiinsa. Muuttuvassa maailmassa näiden sidosten ymmärtäminen ja kokonaisvaltainen huomioiminen ovat elintärkeitä organisaatioiden selviytymisen kannalta.
Petri Ihantola: Tekoälykästä ohjelmoinnin opetusta – mitä, miten, kenelle ja miksi
Ohjelmistot ja tekoäly ovat läsnä kaikkialla. Ohjelmistotuotannon lisäksi ohjelmointitaitoja voi soveltaa niin biologiassa, musiikissa, kuin vaikkapa käsitöissä. Ohjelmoinnista ja algoritmisesta ajattelusta on tullut kansalaistaito, jota opetetaan kaikenikäisille. Perinteisen lähiopetuksen lisäksi automaattiseen palautteeseen perustuvat verkkokurssit ovat erittäin suosittuja.
Ihantola on tutkinut ohjelmoinnin verkko-opetusta ja oppimisanalytiikkaa yli 20 vuotta.
- Hyödynnämme oppimis- ja ohjelmointiympäristöistä kertyvää dataa ymmärtääksemme käyttäjiä ja kehittääksemme heille parempia työkaluja. Tutkimuksen kannalta suuret avoimet verkkokurssit (MOOC-kurssit), joista kertyy riittävästi dataa koneoppimismenetelmien soveltamiseen ovat erityisen houkuttelevia, Ihantola kertoi.
Luennossaan Ihantola loi katsauksen tekoälyn tukemaan ohjelmoinnin opetukseen 50-luvulta tähän päivään. Miten ohjelmointi ja sen opetus on muuttunut ja mitä muut alat voisivat oppia tästä?
