Ģ��ֱ��

Mika Haapanen: Onko koulutus kannattava investointi?

Mika Haapanen tarkasteli, mitä taloustieteessä tarkoitetaan koulutusinvestoinnin kannattavuudella. Lähtökohta on teoreettisessa mallissa, jossa yksilö puntaroi koulutukseen liittyviä kustannuksia ja hyötyjä, ottaen huomioon tulevaisuuden arvottamisen ja oman kyvykkyytensä. Haapanen pohti, miksi koulutus voi olla keskimäärin kannattava investointi, mutta ei kaikille tai kaikissa tilanteissa. Hän esitteli myös empiirisiä tutkimustuloksia, jotka käsittelevät koulutuksen vaikutuksia työmarkkinamenestykseen, mielenterveyteen ja terveyteen yleisemmin.

”Koulutuksella on myönteisiä vaikutuksia ansiokehitykseen, mutta koulutusinvestoinnin aikana ansiot voivat laskea ja siirtymävaiheissa mielenterveys voi horjua,” Haapanen kertoi.

Näkökulma on pääasiallisesti yksilön päätöksenteossa, mutta se auttaa ymmärtämään koulutuspoliittisten investointien vaikutuksia myös yhteiskunnan näkökulmasta.

Piia Astikainen: Oppivat ja muovautuvat aivot vuorovaikutuksessa

Ihmisaivot kykenevät tekemään tarkasti ja nopeasti havaintoja toisten ihmisten kasvonilmeistä, mikä auttaa vuorovaikutuksen säätelyssä.

Aivojen sähköisen aktiivisuuden tutkiminen paljastaa kasvohavainnon varhaisia ja esitietoisia vaiheita. Havaintotoiminnot voivat häiriintyä surun tai fyysisen kivun vuoksi, kun taas akuutissa masennuksessa aivojen reaktiot surullisiin kasvoihin voimistuvat. Viime aikoina Astikaisen ryhmä on tutkinut ihmisten välistä vuorovaikutusta aivotutkimuslaboratoriossa ja erityisesti masennuksen ja yksinäisyyden aivotoimintaa muovaavia mekanismeja.

Kasvojen näkeminen ja vuorovaikutus voivat myös edistää oppimista ja aivojen positiivista muovautuvuutta. Tällä hetkellä tutkimusryhmä selvittää, voiko ihmisten välinen sosiaalinen vuorovaikutus tai AI-pohjainen avatar edistää vieraan kielen oppimista. Astikainen odottaa innolla tuloksien valmistumista: ”On kiinnostavaa nähdä, tehostuuko myös ääntämisen oppiminen ja synkronoituuko aivotoiminta ääntämistä opettavan tuutorin ja oppijan välillä, kuten oletamme.”

Tiina Kontinen: Kansalaisyhteiskunta kehitystutkimuksen kohteena

Kansainvälinen kehitystutkimus analysoi yhteiskunnallisia muutoksia globaalin etelän, oikeudenmukaisuuden ja kehitysinterventioiden lähtökohdista. Luennollaan Kontinen eritteli kolme näkökulmaa kansalaisyhteiskuntaan.

Tavallisten kansalaisten jokapäiväinen osallistuminen erilaisiin ryhmiin luo perustan yhteiselle ongelmanratkaisulle ja yhteisöllisyydelle. Kansalaisjärjestöt puolestaan työskentelevät pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti jonkin asian parantamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan tila taas viittaa valtion asettamiin reunaehtoihin, jotka määrittävät kuinka vapaasti ja millaisten teemojen ympärillä kansalaiset voivat yhdessä toimia.

”Kansalaisyhteiskuntatoimintaa rajoittava lainsäädäntö, hankaloittava byrokratia, tekaistut rikossyytökset sekä kansalaisjärjestöjen ja aktivistien mustamaalaaminen ovat tavallisia kehityksen esteitä esimerkiksi monissa Afrikan valtioissa. Valitettavasti ne kuulostavat yhä tutuimmilta myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia korostaneessa globaalissa pohjoisessa”, Kontinen pohti.

Jan Kujala: Magnetoenkefalografian multiversumi

Aivokuvantamismenetelmät ja etenkin magnetoenkefalografia (MEG) mahdollistavat aivojen toiminnan laaja-alaisen tarkastelun erittäin hyvällä aikatarkkuudella. MEG:lla mitatut signaalit sisältävät valtavasti tietoa yksittäisten aivoalueiden toiminnasta, aivojen tilasta sekä eri aivoalueiden välisistä yhteyksistä.

Jan Kuvaili puheenvuorossaan, miten kehittyneiden analyysimenetelmien avulla on mahdollista saada MEG-signaalien perusteella rikasta tietoa käyttäytymisen ja kognitiivisten toimintojen hermostollisesta perustasta. Hän toi esiin, miten tätä tietoa voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisemmin ymmärtääksemme paremmin normaalia aivotoimintaa, aivotoiminnan yksilöllisiä piirteitä sekä aivotoiminnan muutoksia harjoittelun seurauksena. Kujala kertoi myös, miten magnetoenkefalografiaa voidaan hyödyntää eri aivosairauksien diagnostiikan edistämisessä.