Unohtuvatko kouluopetuksen tehtävät digimaailmassa? Tutkijat tarkastelivat datalukutaidon opetuksen tarkoitusperiä
Miksi kouluissa opetetaan? Onko opetettavan aiheen tarkoituksena ”pätevöittää” oppilaita tietynlaisilla taidoilla, kuten nykykeskusteluissa usein korostetaan, vai myös sosialisoida heitä yhteiskunnan rakenteisiin vai kenties voimaannuttaa heitä toimijoina?
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tutkijat tarkastelivat tuoreesta kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta datalukutaidon opetuksen erilaisia opetuksellisia tarkoitusperiä. Niihin sisältyivät muun muassa oppilaiden sopeuttaminen arjen datarikkaisiin ympäristöihin ja dataan liittyvät tekniset taidot eri ammattialoihin kuuluvana osaamisena.
”Eräs keskeinen havaintomme oli, että datalukutaidossa korostuu digitaalisen tiedon kerääminen ja tallentaminen esimerkiksi taulukoihin ja kaavioihin, jotta vaikkapa luonnontieteellisiä ilmiöitä voidaan mallintaa ja ymmärtää paremmin. Näin oppilaat ”pätevöityvät” ja “sosialisoituvat” heiltä odotettuihin osaamisrooleihin”, tutkijatohtori Janne Fagerlund avaa.
Opetuksen tavoitteena myös voimaannuttaminen ja kriittinen datatoimijuus
Osassa tutkimuksista datalukutaidon opetuksella kuvattiin selkeämmin oppilaiden voimaannuttamista. Tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että nuoria rohkaistaan suhtautumaan kriittisesti ihmisistä kerättävään dataan ja valvontaan tai pohtimaan, millaisia datajälkiä he itse jättävät sosiaalisessa mediassa. Tällaisissakin asioissa nuoret voivat "pätevöityä" ja ymmärtää paremmin digimaailmaan liittyviä eettisiä ja markkinataloudellisia näkökulmia.
Oppilaita halutaan myös toisinaan kasvattaa ”vastuullisiksi ja viisaiksi datakansalaisiksi”, joka voi merkitä hyvinkin erilaisia kasvatuspyrkimyksiä: mukautumista tulevaisuuden rooliodotuksiin tai kriittisen datatoimijuuden harjoittamista omaehtoisesti omassa nykyelämässä.
Opetuksessa korostuvat usein välineelliset taidot
Nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen digimaailmassa edellyttää tietoisia pyrkimyksiä kasvattajilta: osaamisen kehittämistä, sopeutumisen tukemista sekä itsemääräämiseen rohkaisemista. Jotkin päämäärät saattavat kuitenkin painottua tai unohtua niin opetuksessa kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa, tutkijat muistuttavat.
Datalukutaito onkin esimerkki opetusaihepiiristä, jossa välineellisten taitojen merkitys uhkaa korostua. Tällöin vähemmälle huomiolle – ja mahdollisesti arvostukselle – saattavat jäädä kasvatuksen sellaiset tavoitteet, jotka ovat vähemmän konkreettisia tai joita on vaikeampi esimerkiksi suoraan opettaa tai arvioida.
”Onkin tärkeä muistaa se, mistä nimenomaan kouluopetuksessa on lopulta kyse: pyrkimyksestä kasvattaa ajattelevaisia nuoria, joilla on valmiudet elää hyvää elämää osana maailmaa omalla tavallaan”, Fagerlund huomauttaa.
Tutkimusartikkeli on julkaistu vertaisarvioidussa Educational Research Review -lehdessä. Tutkimusjulkaisu on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Kohti datalukutaitoa (MODALITY) -tutkimushanketta.
Vertaisarvioitu artikkeli on avoimesti julkaistu ja luettavissa:
