Tutkijat laatineet suositukset kestävän kehityksen edistämiseksi mangrovemetsäalueilla

Vaikka ilmastonmuutoksen kaikkia vaikutuksia ei voida enää estää, on kuitenkin mahdollista valita toimintatapoja, jotka lieventävät ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Jyväskylän yliopiston tuottamassa politiikkasuosituksessa tutkijat tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä ilmastomuutoksen vaikutuksille haavoittuvaisella Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella, Sundarbansissa. Sundarbans on yksi suurimmista uhanalaisista mangrove-ekosysteemeistä, jotka varastoivat tehokkaasti hiilidioksidia ja suojelevat ranta-alueita hirmumyrskyiltä.
Mangrove -metsää Intian Sundarbansissa
Julkaistu
21.2.2025

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen ”Ilmaston muutoksesta aiheutuva pakolaisuus ja kamppailu kestävistä elinkeinoista Etelä-Aasiassa” pohjalta laadituissa suosituksissa tutkijat Sirpa Tenhunen, Mohammad Jasim Uddin ja Dayabati Roy tarkastelevat kestävien elinkeinojen kehittämistä  Intian ja Bangladeshin rannikkoalueella.

Ilmastonmuutos lisää trooppisten syklonien voimakkuutta ja esiintymistiheyttä alueella sekä nostaa meren pintaa, mikä lisää maan suolaisuutta ja uhkaa haavoittuvimpien alueiden asutusta. Maanpinnan vaihtelut eivät kuitenkaan ole mitään uutta tällä suistoalueella, sillä Sundarbans on muodostunut ja muotoutuu yhä jokien Himalajan vuoristosta kuljettamasta lietteestä. Rantavedestä nousee jatkuvasti maakaistaleita samalla, kun niitä toisaalla painuu veden alle.  

Politiikkasuosituksessa tarkastellaan seuraavia:

  1. Puuttuminen niihin moniin tekijöihin, jotka aiheuttavat rannikkoalueen yhteisöjen haavoittuvuutta
  2. Ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukeminen
  3. Paikallisten asukkaiden tarpeiden ja innovatiivisten käytäntöjen tunnistaminen osallistavien toimintatapojen avulla.
  4. Rannikkoalueen yhteisöjen resilenssin parantaminen

Katkaravun kasvatuksen sääntelyä ja valvontaa

Tutkijat suosittelevat rannikkoyhteisöjen haavoittuvuuden moniin tekijöihin puuttumista. Esimerkiksi katkaravunkasvatuksen hallitsematon laajentuminen vaarantaa alueen herkkää ekosysteemiä ja elinkeinoja. Katkarapuviljelmät valtaavat alaa työvoimaintensiivisimmiltä elinkeinoilta, sillä niitä perustetaan maanviljelysalueille. Niiden tieltä hakataan myös mangrove-metsiä. Katkarapuviljelmille johdettu suolainen vesi tekee maasta viljelyyn sopimatonta samalla, kun viljelmillä käytetyt kemikaalit saastuttavat ympäristöä. 

Tutkijat suosittelevat katkaravun kasvatuksen säännöstelyä ja valvontaa. Vaikeasti toteutettavien väestönsiirtojen sijaan suositellaan ympäristöä vahingoittamattomien elinkeinojen tukemista alueella. Alueella on mahdollista harjoittaa makean veden keräystä ja siihen pohjautuvaa kalankasvatusta ja viljelyä. Lievästi suolaantuneella maalla voidaan harjoittaa suolaa hyvin kestävien lajikkeiden viljelyä. Monet asukkaat hankkivat elantonsa keräämällä metsän tuotteita ilman, että heidän toimintansa vahingoittaa metsiä. Metsien suojelussa näitä elinkeinoja ei pitäisi estää. Myös ekoturismi ja peltometsäviljely tarjoavat kestäviä elinkeinoja. Asukkaille suunnattujen tukimuotojen pitäisi mahdollistaa liikkuvuutta, sillä monet asukkaat yhdistävät palkkatyön kaupungissa maaseudun elinkeinoihinsa.

Myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut turvaamaan asukkaita myrskyiltä

Asukkaiden suojelemisessa myrskyiltä keskeisessä roolissa ovat myrskysuojat, tulvavallit ja patoluukut. Näitä elintärkeitä infrastruktuureja on ylläpidettävä ja hallinnoitava yhteistyössä paikallisten kanssa. Infrastruktuurien rakentamiseen ja valtion etuisuuksiin jakamiseen liittyvä lahjontaa on rajoitettava valvonnalla ja tiedottamisella. 

Politiikkasuositus on julkaistu Jyväskylän yliopiston Wisdom Letters -sarjassa. 

Confronting Climate Change in the Sundarbans in Coastal India and Bangladesh -julkaisun julkistamistilaisuus järjestetään Zoomissa 26.2. klo 14–16. Tilaisuudessa Sundarbansin paikalliset asiantuntija kommentoivat suosituksia. 

 

Meeting ID: 927 357 9699

Aiheeseen liittyvä sisältö