Tutkijat selvittivät maapallon äänien erot urbaanissa ja luonnollisessa ympäristössä

Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt yli sata vuotta ääntä ympäri maailman ja selvittänyt, miten maapallon äänimaisema eroaa kaupungeissa ja luonnollisen ympäristön välillä. Samalla selvitettiin äänimaiseman vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa julkaistu tutkimus paljastaa, etteivät kaupungeissa asuvien ihmisten äänimaisemien rytmit ole yhtä ennustettavia kuin luonnossa elävien eläinten.
Lintu. Kuvaaja Patrik Lauha.
Kansainvälinen tutkijaryhmä on kerännyt ääninäytteitä ympärimaailman ja selvittänyt äänien eroja kaupungeissa ja luonnossa.
Julkaistu
9.7.2025

Kansainvälisessä tutkimuksessa on Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen tutkijoiden lisäksi ollut mukana tutkijoita yli 30 eri maasta. Yhteensä automaattisilla äänityslaitteilla on kerätty näytteitä 139 paikasta usean vuoden ajan.  

Iltayön kukkuja ja varhainen herääjä kuulee linnun laulut 

Kerätystä äänimateriaalista on analysoitu erilaisia ääntä kuvaavia tunnuslukuja esimerkiksi, kuinka paljon äänienergiaa on matalilla ja korkeilla taajuuksilla sekä kuinka paljon äänessä on vaihtelua. Tämän lisäksi ääntä on luokiteltu eri kategorioihin, joita oli mm. ihmisen tuottama puhe, ajoneuvojen äänet ja luonnon tuottamat äänet kuten esimerkiksi sade ja tuuli. Myös lintujen tuottamista äänistä on automaattisesti tunnistettu lintulajeja.  

- Kerätty ääniaineisto osoittaa, miten luonnosta löytyy ennustettavia rytmejä. Esimerkiksi lintujen laulun aktiivisuus on huipussaan aamulla ja illalla sekä vuodenajoista keväällä, kertoo yliopistotutkija Panu Somervuo Helsingin yliopistosta.  

Linnut ovat tärkeä osa kaupunkien viheralueita 

Yksi tutkimuksen yllättävimmistä tuloksista oli se, että kaupunkien viheralueilla lintulajien määrä oli keskimäärin suurempi kuin luonnontilaisissa ympäristöissä.  

- Tämä johtuu siitä, että viheralueet ovat usein hyvin monimuotoisia, jolloin hehtaarin kokoiselle koealalle osuu monien lintulajien tarvitsemia elinympäristöjä. Tämä tulos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö luonnontilaiset alueet olisi linnuille tärkeitä, koska niiden lajistoa ei kaupungeista löydy, selventää akatemiaprofessori Otso Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta.  

Tutkimus on julkaistu arvostetussa Nature Ecology & Evolution –julkaisusarjassa 9.7.2025.  

Artikkelin tiedot:  

  • Human contributions to global soundscapes are less predictable than the acoustic rhythms of wildlife
  • Linkki artikkeliin:

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹&²Ô²ú²õ±è;&²Ô²ú²õ±è;

Otso Ovaskainen

ERC-tutkijamme: Otso Ovaskainen

Akatemiaprofessori Otso Ovaskainen on Jyväskylän yliopiston matemaattisen ja tilastollisen ekologian professori. Hän on matemaattisen ja tilastollisen mallinnuksen huippuosaaja. 

Ovaskainen on kehittänyt uusia kenttätutkimuksen ja tilastollisen analyysin menetelmiä ekologian tutkimukseen ja maailmanlaajuiseen seurantaan. Käynnissä on muun muassa eri puolilla maailmaa toteutettava luonnon monimuotoisuutta kartoittava tutkimus, jossa eliölajeista kerätään tietoa DNA- ja ääninäytteistä sekä riistakameroiden kuvista. Siihen Ovaskainen sai 12 miljoonan euron rahoituksen Euroopan tutkimusneuvostolta (ERC) vuonna 2019. 

Ovaskainen myös johtaa tutkimushanketta, jossa on kehitetty suuren suosion saanut, lintuja äänistä tunnistava Muuttolintujen kevät -mobiilisovellus.

Aiheeseen liittyvä sisältö