Ä¢¹½Ö±²¥

Suomen ruotsinkielisten koulujen neljäsluokkalaiset lukevat ylipäätään hyvin, yhtä hyvin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat, mutta eroja on. Muun muassa asuinalueella ja perheen sosioekonomisella asemalla on vaikutusta oppilaan lukutaitoon. Suhteessa muuhun maahan Pohjanmaan ruotsinkielisten koulujen oppilaiden lukutaito erottuu selvimmin. Pääkaupunkiseudulla joka viides lapsi lukee erinomaisesti, mutta Pohjanmaalla harvempi kuin joka kymmenes. 

Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkijoiden tuoreessa tutkimuksessa, joka selvittää ruotsinkielisten koulujen neljäsluokkalaisten lukutaitoa Suomessa.

Lukutaidon keskiarvo on pudonnut, ja heikkojen lukijoiden osuus kasvanut. Tämä koskee sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten koulujen oppilaita ja näkyy myös maailmanlaajuisena kehityksenä. Meillä negatiivinen kehitys on ollut voimakkaampaa kuin muissa maissa. Aikaisemmin suomalaisoppilaiden lukutaito päihitti kaikki muut Pohjoismaat, mutta nyt ruotsinkielisten koulujen oppilaiden tulos ei eroa merkitsevästi muista.

Vuonna 2021 Suomi otti kolmatta kertaa osaa kansainväliseen lasten lukutaitotutkimukseen nimeltä PIRLS (Progress in International Reading Literacy Study), joka viiden vuoden välein tarkastelee 10-vuotiaiden oppilaiden lukutaitoa, lukutottumuksia ja lukemiseen kohdistuvia asenteita. Kahdessa aikaisemmassa tutkimuksessa ruotsinkielisten oppilaiden otos on ollut niin pieni, että suomalaisten neljäsluokkalaisten tulosta voitiin arvioida vain kokonaisuutena.

Brita Maria Renlundin muistosäätiö ja Svenska kulturfonden ovat rahoittaneet nyt julkaistavaa tutkimusta, jotta Suomen ruotsinkielisten koulujen neljäsluokkalaisten lukemisesta saadaan syvällisempää tietoa. Rahoituksen ansiosta tutkimuksessa pystyttiin keräämään yliotos ruotsinkielisistä kouluista.

Tutkijat Kari Nissinen, Marjo Sirén ja Kaisa Leino julkaisevat nyt tuoreen selvityksensä Hur stÃ¥r det till med läsningen? [suomeksi: Mitä kuuluu lukemiselle?]. He keskittyvät tarkastelemaan neljäsluokkalaisten lukutaitoa, sen kehitystä ja siihen vaikuttaneita seikkoja Suomen ruotsinkielisissä ja suomenkielisissä kouluissa.

Tutkimus osoittaa, että lukutaidossa on eroja. Mutta millä alueilla näin on, ja mitkä tekijät erojen taustalla vaikuttavat?

Tämä on yhteenveto tutkimuksesta Hur stÃ¥r det till med läsningen?, jonka ovat käynnistäneet ja rahoittaneet Svenska kulturfonden ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö. Tutkimuksen tulokset julkistetaan seminaarissa Helsingin Epicenterissä joulukuun 1. päivänä kello 10:30. 
 

Enemmän yksilöllistä kuin kouluun tai pedagogiikkaan liittyvää

Erot lukemisessa löytyvät usein yksilötasolta, kun taas koulun, kouluympäristön, opettajan tai varhaiskasvatuksen vaikutus ei nouse esiin tässä tutkimuksessa. Lapsen sukupuolikaan ei ole lukutaidon kannalta merkitsevä. Tytöillä oli keskimäärin parempi lukutaito kuin pojilla, mutta se selittyy enemmän muilla tekijöillä kuin sukupuolella.
 

Harvalla oppilaalla maahanmuuttajatausta

Oppilaan syntyperällä ja kielitaustalla on vaikutus lukemiseen, mutta ruotsinkielisissä kouluissa sen merkitys on vähäinen. Vain harvat oppilaista ovat maahanmuuttajataustaisia, ja ne jotka eivät puhu kotona ruotsia, puhuvat siellä yleensä suomea.
 

Kodilla merkittävä vaikutus

Koulun vaikutus oppilaan lukutaitoon näyttäytyy neljäsluokkalaisilla perheen merkitystä vähäisempänä niin kansallisessa kuin kansainvälisessäkin tarkastelussa. Yksittäisten koulujen ja luokkienkaan kesken ei löytynyt mainittavia eroja.
– Opettajakoulutus on Suomessa pidempi kuin muissa Pohjoismaissa, meillä on paljon päteviä opettajia ja hyvät opetusmateriaalit. Se tarkoittaa, että opetus on tasalaatuista. Kun valtaosa perheistä lisäksi valitsee lähikoulunsa, ja inkluusio on tavanomaista, jäävät erot luokkien ja koulujen välillä pieniksi, yliopistotutkija Kari Nissinen sanoo.

Sitä vastoin lukemiseen vaikuttaa lapsen kotitausta:

• perheen sosioekonominen asema, vanhempien koulutus, ammatti ja resurssit
• vanhempien ja lasten lukemisharrastus
• varhainen tutustuttaminen lukemiseen.

Ruotsinkielisissä kouluissa oli merkittävästi enemmän oppilaita korkean sosioekonomisen aseman perheistä kuin suomenkielisissä ja muissa pohjoismaisissa kouluissa.
 

Kuilu pääkaupunkiseudun ja Pohjanmaan välillä

Ruotsinkielisten koulujen välillä on alueellisia eroja: pääkaupunkiseutu ja Pohjanmaa ovat kaksi ääripäätä.

• Joka viides pääkaupunkiseudun oppilas lukee erinomaisesti, mutta Pohjanmaalla vain alle joka kymmenes.
• Pääkaupunkiseudun poikien lukutaito on samalla tai paremmalla tasolla kuin muiden alueiden tyttöjen.
• Pääkaupunkiseudulla harvempi kuin joka kymmenes oppilas sijoittui heikolle tai erittäin heikolle lukutaidon tasolle. Pohjanmaalla lähes joka neljäs oppilas kuuluu näihin kategorioihin.
• Verrattuna muihin alueisiin, pääkaupunkiseudun oppilaista useampi lukee yli puoli tuntia arkisin ja viikonloppuisin.
• Pohjanmaalla oppilaat lukevat tarinoita selvästi harvemmin kuin muilla alueilla, ja siellä on myös vähiten lukemisesta paljon pitäviä oppilaita.
• Pohjanmaalla lasten vanhemmat lukevat vähemmän kaunokirjallisuutta kuin muilla alueilla. Siellä myös lukemisesta paljon pitävien vanhempien määrä oli pienin.
• Pääkaupunkiseudulla neljä viidestä perheestä kuuluu korkeimpaan sosioekonomiseen ryhmään. Alueiden välisessä vertailussa pääkaupunkiseudun vanhemmat kuuluvat aktiivisimpiin kaunokirjallisuuden lukijoihin.

Lukeminen kannattaa aloittaa varhain

Mitä enemmän luku- ja kirjoitustaitovalmiuksia oppilailla on ennen koulunkäynnin aloittamista, sitä parempi on lukutaidon ennuste 4. luokalla. Valmiudet tarkoittavat kykyä tunnistaa ja kirjoittaa kirjaimia, lukea sanoja ja lyhyitä tarinoita ja myös kertoa tarinoita jo ennen kouluikää.
– Koulu voi tasoittaa oppilaiden lähtötason eroja, muttei häivyttää niitä kokonaan, Kari Nissinen toteaa.
 

Vanhemmat, lukekaa enemmän!

Monet vanhemmat pitävät lukemisesta, mutta lukemisesta paljon pitäviä on aiempaa vähemmän ja he myös lukevat vähemmän kuin ennen. Vanhempien kielteinen suhtautuminen lukemiseen vaikuttaa kielteisesti myös lasten lukuintoon. Samoin vanhempien aktiivisella kaunokirjallisuuden lukemisella oli ilmiselvä yhteys lasten lukutaitoon, ja tämä näkyi molemmissa kieliryhmissä.
– Lapselle tekee yksinkertaisesti hyvää nähdä vanhempansa lukevan kaunokirjallisuutta, joko paperilta tai digitaaliselta alustalta, projektitutkija Marjo Sirén sanoo.
 

Käy kirjastossa

Ruotsinkielisten koulujen oppilaiden kotona on hieman enemmän kirjoja kuin suomenkielisten, ja heidän vanhemmistaan hieman useampi lukee usein kirjoja alle kouluikäisille lapsilleen. Kirjastokäyntien määrät ovat laskeneet sitten edellisen PIRLS-tutkimuksen, mutta ruotsinkielisten koulujen oppilaat olivat suomenkielisiin verrattuna aktiivisempia kirjaston käyttäjiä ja kirjojen lainaajia.
– Sillä, että vanhemmat ottavat lapsensa mukaan kirjastoon jo varhaisessa iässä, on yhteys lapsen lukutaitoon, Marjo Sirén sanoo.
 

Viikonloppulukeminen tuo tuloksia

Tytöt ovat poikia aktiivisempia, mitä tulee omaksi huviksi lukemiseen. Ruotsinkielisten koulujen tytöt ovat ahkerampia lukijoita myös suomenkielisten koulujen tyttöihin verrattuna.
– Viikonlopun rauhallisella lukuhetkellä voi olla suuri merkitys lukutaidolle, yliopistotutkija Kaisa Leino sanoo.
 

Kaunokirjallisuudella suuri rooli ruotsinkielisissä kouluissa

Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaat lukevat kaunokirjallisuutta ahkerimmin koko Pohjolassa. Pidemmät kaunokirjalliset tekstit kuuluvat tavallisimpiin tekstilajeihin ruotsinkielisissä kouluissa, kun suomenkielisissä kouluissa tavallisempia ovat lyhyet tarinat. Samanaikaisesti ruotsinkielisten koulukirjastojen tilanne on paljon parempi kuin suomenkielisten: ruotsinkielisistä oppilaista lähes yhdeksän kymmenestä käy koulua, jossa on kirjasto. Suomenkielisistä oppilaista vain kaksi kolmesta voi käyttää oman koulun kirjastoa.
– Näyttää siltä, että ruotsinkielisissä kouluissa on panostettu hieman suomenkielisiä kouluja enemmän lukemiseen ja lukemista tukeviin toimenpiteisiin, Kari Nissinen sanoo.
 

Panostus lukemiseen on pohja oppimiselle

Tutkijoiden mukaan heikosti lukevien määrä ei saa enää kasvaa. Oppilaiden tulee saada oppimiseen tarvitsemansa tuki.
– Jos lukutaito jo neljännellä luokalla on matalalla tasolla, on lapsella todennäköisesti vaikeaa koulussa muutenkin. Suuri osa oppimisestahan tapahtuu lukemisen kautta. Meidän on pystyttävä tukemaan paremmin erityisesti niitä, jotka eivät saa lukemiseen tukea ja kannustusta kotona. Jos lukeminen on haastavaa, pitkällä tähtäimellä on vaikeaa ylipäätään ottaa osaa yhteiskunnassa, Kaisa Leino varoittaa.


Tarkemmat tiedot:

Kari Nissinen
yliopistotutkija
kari.nissinen@jyu.fi
040 805 4268

Martina Landén-Westerholm (yhteystietoja ja tutkijoiden valokuvia)
viestintäpäällikkö, Svenska kulturfonden
martina.landen-westerholm@kulturfonden.fi
040 595 0817

Svenska kulturfonden ja Brita Maria Renlundin muistosäätiö tiedottivat tuloksista 1.12.2023.